Ajatushautomo Demos Helsingin tuoreen julkaisun mukaan kaupungistuminen muuttaa suomalaista yhteiskuntaa ennennäkemättömällä tavalla.
Miltä tulevaisuus näyttää, vanhempi asiantuntija Kaisa Schmidt-Thomé?
”Kaupungistuminen jatkuu, mutta ei välttämättä kaikissa kokoluokissa. Optimisti sanoisi, että metropolimaisen Helsingin ohella Suomessa menestyy noin kymmenen kaupunkikeskusta. Pessimistin mielestä vain kuusi pärjää.
Kokonaisuuden kannalta ei ole kuitenkaan merkittävää, kuinka vetovoimainen vaikkapa Kuopio, Jyväskylä tai Joensuu onnistuu olemaan. Merkittävämpää on, kuinka Suomi menestyy kokonaisuutena ja houkuttelee työvoimaa ja investointeja.
Väestö ikääntyy vauhdilla, jolloin syntyvyys ja muuttoliike maaseudulta ja pieniltä paikkakunnilta ei riitä enää kasvattamaan isojakaan kaupunkikeskuksia ehkä Helsingin ja Oulun seutua lukuun ottamatta. Kasvuun tarvitaan kansainvälistä muuttovoittoa.”
Onko nykyisenlaisen kaupungistumisen jatkuminen vääjäämätön tosiasia vai ovatko muut kehityskulut mahdollisia?
”Liikenteen murrokseen ja digitalisaatioon liittyy tosi paljon kysymyksiä, joiden vaikutusta on vaikea arvioida. Nyt puhutaan esimerkiksi liikkumisen painottumisesta entistä enemmän raideliikenteeseen. Myös autoilun sähköistyminen, siirtyminen kulkuneuvon omistamisesta yhteiskäyttöön ja erilaisten liikkumispalvelujen hyödyntäminen muuttavat tilannetta huomattavasti.
Voi olla, että kaupunkien sisällä keskustojen merkitys korostuu. Ihmiset haluavat käydä paikoissa, joissa tapaa muita ihmisiä ja palvelut ovat lyhyen kävelymatkan päässä. Toisaalta vaikkapa rautatieasemien kaltaisista liikenteen solmukohdista tulee entistä tärkeämpiä.
Ihmiset myös määrittelevät uudelleen itselleen keskeisiä paikkoja. Kaksinapainen elämä kodin ja työpaikan välillä saattaa vaihtua yhä useammilla siihen, että asutaan ja tehdään töitä muuallakin Suomessa tai maailmalla. Digitaaliset työvälineet antavat mahdollisuuden hoitaa työtehtäviä missä tahansa, vaikkapa keskustakirjastossa tai mökkilaiturilla.”
Miten Suomen kaupungistuminen eroaa muista maista?
”Suomessa kehitys on lähtenyt liikkeelle myöhemmin, mutta otamme nyt kiinni muuta Eurooppaa. Samalla Suomi on kansainvälistynyt nopeasti.
Vantaa lienee puhuttujen kielten määrällä laskettuna maamme monikulttuurisin kaupunki. Nopeasta muutoksesta huolimatta kaupungilla menee kohtalaisen hyvin ja se on pystynyt hyödyntämään hyvin väestön monimuotoisuutta.
Nähtäväksi jää, leviääkö vastaava malli muualle ja pystyvätkö suomalaiset löytämään uudenlaisen suhtautumisen kansainväliseen maahanmuuttoon.”
Matti Remes
