Kun riskimittarit näyttävät punaista, salkunhoitajien ei tee mieli sooloilla:
”Epävarmuus näkyy siinä, että otamme näkemystä tavallista varovaisemmin, sanoo Nordean Säästö -rahastojen salkunhoitaja Tuomo Mattila.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Nordean rahastot jäljittelevät vertailuindeksiensä painotuksia tavallista tarkemmin.
Yhdistelmärahastojen salkunhoitajilla on kuitenkin pelivaraa. Esimerkiksi Nordean rahastossa, jossa osakkeiden peruspaino on 50 prosenttia, mutta rahastojen sääntöjen mukaan osuus voi vaihdella 35 prosentin ja 65 prosentin välillä. Lisäksi salkunhoitaja voi sijoittaa enintään 15 prosenttia varoista hedge-rahastoihin.
Omaisuuslajipainotukset vaikuttavat yhdistelmärahaston kehitykseen kaikkein eniten. Niinpä niistä päätetään isommalla porukalla pankin salkunhoidossa.
Nordeassa salkunhoidon lähtökohtana ovat markkinadataan perustuvat kvantitatiiviset mittarit ja mallit, joiden antamista signaaleista pankin asiantuntijat tekevät sijoituspäätöksiä ohjaavia johtopäätöksiä.
Kytkös maailman tapahtumiin kulkee mallien kautta.
Esimerkiksi korkokäyrän jyrkkyys on yksi komponentti mallissa, jonka avulla salkunhoidossa arvioidaan joukkolainasijoitusten houkuttelevuutta. Käyrä kuvaa korkotasoja eri ajanjaksoilla, minkä vuoksi keskuspankkien korkopäätökset vaikuttavat sen jyrkkyyteen.
Uutisvirtaan ei reagoida. Ei edes silloin, kun uutisissa kerrotaan Venäjän hyökänneen Ukrainaan tai Yhdysvaltain keskuspankin korkopäätöksistä.
Nordea ja OP ylipainottavat osakkeita, S-Pankki on pudottanut ne alipainoon
Pankit ovat päätyneet nykyistä tilannetta analysoidessaan erilaisiin johtopäätöksiin: Nordeassa ja OP:ssä ylipainotetaan osakkeita, S-Pankissa ne on pudotettu alipainoon.
Tosin tuorein tieto Nordean rahastojen painotuksista on tammikuun lopulta. Silloin Nordea Säästö 50 -rahaston varoista oli sijoitettu osakkeisiin hieman alle 58 prosenttia. OP-Maltillisen varoista oli osakkeissa helmikuun lopulla 55 prosenttia.
Kummassakin osakkeiden peruspaino on 50 prosenttia.
”Lisäsimme osakkeiden ylipainoa vielä jonkin verran maaliskuun alussa korkosijoituksia vähentämällä. Samalla high yield -lainojen määrää lisättiin ja kehittyvien maiden lainoja vähennettiin”, sanoo OP:n strategi ja salkunhoitaja Harri Kojonen.
High yield -lainat ovat luottokelpoisuudeltaan heikkojen yritysten liikkeeseen laskemia lainoja.
Kojonen ei ole huolissaan talouskasvun hyytymisestä:
”Vaikka globaali kasvu hidastuisi joko Ukrainan kriisin vaikutuksesta tai muista syistä, on silti todennäköistä, että kasvu pysyy finanssikriisin jälkeisen ajan normeilla mitattuna hyvällä tasolla. Kulutusta ja kasvua ruokkii myös koronasta vapautuminen.”
S-Pankin näkemys on pessimistisempi:
”Koronnostot ovat hankala asia talouskasvun hidastuessa. Tulevat kiristystoimet kasvattavat riskiä siitä, että talous hidastuu toivottua enemmän. Silloin osa nyt hinnoitelluista koronnostoista jää toteutumatta”, salkunhoitaja Ari Pakarinen perustelee.
Niinpä S-Pankin yhdistelmärahastossa, joka perustilanteessa sijoittaa osakkeisiin 50 prosenttia varoistaan, osakkeiden osuus oli helmikuun lopussa 46 prosenttia.
Kaikki edellä mainitut rahastot ovat niin sanottuja rahastojen rahastoja, jotka sijoittavat varansa pääasiassa oman talonsa toisiin rahastoihin. Yhteistä on sekin, että niiden pelikenttänä on koko maailma.
Tässä kolme tärkeintä neuvoa: hajauta, hajauta ja hajauta
”Nykyisessä tilanteessa on tärkeintä pitää huolta siitä, että salkussa on sijoituksia, jotka pärjäävät erilaisissa olosuhteissa”, Mattila painottaa.
Nordean salkunhoidossa on viime aikoina korostunut tyylitekijöiden eli faktoreiden merkitys:
”Emme ole puhdasverisiä arvosijoittajia, mutta olemme olleet yhä enemmän kallellaan vakaisiin yhtiöihin sekä arvoyhtiöihin, mikä on tässä ympäristössä toiminut aika hyvin, Mattila sanoo.
Vakaat yhtiöt ovat tuottaneet 1,6 prosenttia ja arvoyhtiöt 2,6 prosenttia, vuoden alusta maaliskuun 23. päivään mennessä. Maailman osakemarkkinoiden miinus oli samalla jaksolla 2,5 prosenttia (24.3.).
Arvoyhtiöt ovat tyypillisesti vakaita yhtiöitä edullisempia, mutta niiden tuloskehitys on yleensä vakaita epätasaisempaa ja suhdanneherkempää. Esimerkiksi yhdysvaltainen lääke- ja päivittäistavarayhtiö Johnson & Johnsonia voi pitää vakaana yhtiönä ja autonvalmistaja Fordia arvoyhtiönä.
Mattilan mukaan arvostusero kasvu- ja arvo-osakkeiden välillä on edelleen it-kuplan luokkaa, minkä vuoksi arvo-osakkeiden voi ajatella edelleen kehittyvän kasvuosakkeita paremmin.
Helmikuussa rahasto kuitenkin kevensi vakaiden yhtiöiden osuutta ja hankki tilalle pienten pörssiyhtiöiden osakkeita, joiden kurssit olivat laskeneet alkuvuonna keskimääräistä enemmän.
Miksi pienyhtiöitä? Eivätkö ne ole suuria yhtiöitä herkempiä talouden ongelmille?
”Suuri osa näistä pienyhtiöistä on pohjoisamerikkalaisia ja meidän mittakaavallamme melko suuria. Lisäksi ne ovat tyypillisesti sikäläisiä kotimarkkinayrityksiä, minkä vuoksi niiden kehitys riippuu enemmän jenkkimarkkinoista kuin globaaleista markkinoista”, Mattila perustelee.
Yhdysvaltoihin sijoittajia houkuttelee myös eurooppalaisia yrityksiä vahvempi tuloskasvu.
Sijoituksia kehittyville osakemarkkinoille on Nordean säästäjille tarkoitetuissa rahastoissa jäljellä vain nimeksi. Jäljellä ovat vain sijoitukset, jotka ovat tulleet yhdistelmärahastoon osakemarkkinoilla globaalisti operoivien rahastojen mukana.
Korkomarkkinoilla tuottoa tavoitellaan sijoittamalla lainoihin, joiden luottokelpoisuusluokitus on keskimääräistä heikompi.
”Jos talouskasvu jatkuu, maksuhäiriöt jäävät ennusteiden perusteella erittäin matalalle tasolle myös heikomman luottoluokituksen lainoissa. Luottoriskipreemiot ovat neljän prosentin paikkeilla tällä hetkellä, mikä on houkutteleva taso”, Mattila perustelee.
OP on rahastosäästäjien suosikki
Taulukkoon on poimittu kymmenen yhdistelmärahastoa, joilla on eniten omistajia.
| Nimi | Tuotto, % | Tuotto, % | Rahastopääoma | Nettomerkinnät | Osuudenomistajat |
| 12 kk | Vuoden alusta | € | Vuoden alusta, € | lkm | |
| OP-Maltillinen A | 4,34 | -5,59 | 2 379 329 150 | -181 943 | 206 514 |
| OP-Rohkea A | 8,69 | -6,89 | 656 059 658 | 1 383 046 | 97 951 |
| Nordea Säästö 50 | 7,46 | -6,03 | 1 242 941 990 | -8 914 484 | 73 296 |
| S-Pankki Varainhoito 100 A |
13,06 | -7 | 179 145 296 | -1 652 167 | 70 089 |
| OP-Varovainen A | 0,07 | -4,29 | 780 127 202 | -5 552 152 | 66 689 |
| Nordea Säästö 30 K | 3,37 | -5,41 | 1 532 063 780 | -24 457 000 | 64 061 |
| S-Pankki Varainhoito 70 A |
8,7 | -5,44 | 246 300 458 | -1 792 645 | 63 758 |
| Danske Invest Kompassi 25 K |
-0,37 | -5,48 | 1 478 278 285 | -3 468 256 | 48 834 |
| S-Pankki Varainhoito Säästäjä 10 | 0,05 | -2,64 | 31 277 240 | 722 442 | 43 678 |
| Säästöpankki Korko Plus | 1,98 | -2,76 | 801 792 122 | 4 760 590 | 37 808 |
| Lähde: Rahastoraportti, 28.2.2022 | |||||
| *Nettomerkinnät = rahastoon sijoitetut uudet varat, joista on vähennetty rahasta pois vedetyt varat | |||||
Helena Ranta-aho
