veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Etsinnässä halpa osake – osaatko tulkita tunnuslukuja oikein?

Etsinnässä halpa osake – osaatko tulkita tunnuslukuja oikein?
5.3.2018

Tunnuslukujen valossa Helsingin pörssistä löytyy monia halpoja osakkeita. Olisiko nyt oston paikka?

Hyvien tuottojen yhtälö on yksinkertainen: osakkeita kannattaa ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Mutta mistä tietää, onko osake halpa vai kallis?

Halpoja osakkeita voi seuloa pörssistä hyödyntämällä tunnuslukuja p/b ja p/e.

P/b:ssä yhtiön markkina-arvo eli osakkeiden yhteenlaskettu hinta (p), jaetaan yhtiön tasearvolla (b). Jos luku jää alle yhden, yhtiötä voi pitää arvokkaampana kuin hintaa, joka yhtiöstä maksetaan pörssissä. Jos p/b on esimerkiksi 0,5, yhtiötä saa ostettua pörssistä puoleen hintaan suhteessa yhtiön tasearvoon.

”Yhtiöt, joissa p/b on alhainen, näyttävät halvoilta. Usein sille on kuitenkin jokin syy, ja se syy sijoittajan pitää selvittää. Syynä voi olla esimerkiksi se, että yhtiön tulos on heikko. Joskus sijoittajat voivat olla myös sitä mieltä, että taseen arvoissa on alaskirjausvaaraa”, pääanalyytikko Kim Gorschelnik FIMistä sanoo.

Gorschelnikin mielestä p/b toimii hyvin, kun vertaillaan vaikkapa pankkeja tai kiinteistösijoitusyhtiöitä, jotka tekevät tulosta isoilla taseillaan. Sen sijaan p/b toimii huonommin, kun arvioidaan palveluyhtiötä, joissa tulos perustuu enemmänkin henkilöstön osaamiseen.

Arvosijoittaja luottaa p/b-lukuun

Taalerin salkunhoitaja Mika Heikkilä on arvosijoittaja, jolle tunnusluku p/b on tärkeä. Se määrittelee hänelle sijoitusavaruuden, josta hän poimii yhtiöitä tarkemmin analysoitaviksi. ”Ryhmänä yhtiöt, joiden p/b on alhainen, on voittanut pitkällä aikavälillä ne, joiden p/b on korkeampi”, Heikkilä sanoo.

Hän on laatinut itselleen sijoittamisen prosessin eli eräänlaisen manuaalin, jonka mukaan hän yhtiöitä arvioi. P/b:n, velkaisuuden ja kassavirran tarkastelujen jälkeen siirrytään katsomaan p/e:tä.

P/e:ssä osakkeen hinta (p) jaetaan yhtiön osakekohtaisella tuloksella (e). Yleensä e:nä käytetään seuraavan vuoden tulosennusteita. Mitä pienempi p/e, sitä halvempi yhtiö on tulokseen suhteutettuna.

Helsingin koko pörssin p/e on tällä hetkellä noin 17, mikä kertoo, että osakkeet ovat pörssiyhtiöiden tuloksiin nähden hieman turhan kalliita. Korkea p/e-luku voi kuitenkin olla perusteltu, jos yhtiö esimerkiksi kasvaa voimakkaasti.

Heikkilä ei innostu kovien kertoimien teknologiayhtiöistä, joiden p/e:t huitelevat niin korkealla, että yhtiöiden olisi kyettävä kasvattamaan myyntiään joka vuosi todella kovaa pitkälle tulevaisuuteen. Tähän asti se on onnistunut, mutta jatkossa jo yhtiön absoluuttinen koko alkaa asettaa rajoja. Sen sijaan hän suosii halpoja yhtiöitä, joita muut saattavat katsoa nenänvarttaan pitkin.

”On toimialoja, joista kaikki sanovat, ettei niistä tule mitään, mutta halvoissa yhtiöissä on mahdollisuus. Jos yhtiöt onnistuvat tekemään oikeita asioita, arvonnousu voi olla niissä merkittävä”, Heikkilä sanoo.

Gorschelnik muistuttaa, että matalassa kertoimessa voi piillä myös ansa.

”Voi olla, ettei yhtiön tulostaso pysy. Jos p/e on 10, mutta yhtiön tulos puolittuu ensi vuonna, yhtäkkiä p/e onkin 20, eikä osake olekaan enää halpa”, Gorschelnik sanoo.

Matala p/e voi kertoa myös siitä, että yhtiö on syklisellä toimialalla, kuten teräs-, metsä- tai rakennusteollisuudessa, ja että käsillä on suhdannehuippu.

”Suhdannehuipulla osakkeen kuuluukin olla halpa. On paradoksaalista, että näissä yhtiöissä kannattaa ostaa silloin, kun p/e on hirveän korkea, eli silloin, kun ollaan suhdanteen pohjalla”, Heikkilä sanoo. 

Halpa hinta voi kieliä velkaisuudesta

P/e:n ja p/b:n ongelmana on, etteivät ne ota huomioon yhtiöiden velkaisuutta. Sen takia Kim Gorschelnik käyttää itse mieluummin tunnuslukua ev/ebit, joka huomioi sekä pääomarakenteen että kannattavuuden.

Mutta olipa tunnusluku mikä hyvänsä, eri yhtiöiden vertailu niillä ei ole aina ongelmatonta. ”Tunnusluvuilla yhtiöitä kannattaa verrata niiden omaan historiaan tai samalla toimialalla oleviin vertailuyhtiöihin”, Gorschelnik neuvoo.

P/e:n ja p/b:n valossa halvoista yhtiöistä Heikkilä poimii suosikikseen Nordean sekä kauppakeskuksia operoivan Cityconin.

”Amerikassa kauppakeskuksia on suljettu paljon nettikaupan kasvettua, mutta Amerikassa on Suomeen verrattuna kuusinkertainen määrä kauppatilaa per asukas. En usko, että kaikkia kauppakeskuksia pannaan kiinni. Sen sijaan kauppakeskukset muuttavat muotoaan, ja niistä tulee kohtaamispaikkoja”, Heikkilä sanoo.

Gorschelnik päätyy puolestaan Atriaan, jonka tuloskunto on jo kohentunut merkittävästi, ja joka on käynnistellyt sianlihan vientiä Kiinaan. Muita Gorschelnikin suosikkeja ovat rakennusyhtiö Cramo sekä kiinteistösijoitusyhtiö Technopolis.

”Rakentamisen sykli on nyt vahva, ja Cramon tuloskunto parhaimmillaan. Markkinoilla pelätään, että tulevina vuosina Cramon tulos laskee. Kerroin on kuitenkin niin matala, että se kestää, vaikka tulos putoaisi”, Gorschelnik sanoo.

Yllätysjokeriksi halvoista yhtiöistä Heikkilä noukkii liha- ja kanatuotteita valmistavan HK Scanin, joka on hiljan vaihtanut toimitusjohtajaa. ”HK Scanilla on velkaa, mutta ei dramaattisen paljon. Yhtiö on monta vuotta alisuoriutunut. Uskon, että yhtiö saa ennemmin tai myöhemmin tuotantonsa kuntoon. Sijoitusajan pitää olla kuitenkin viisi vuotta”, Heikkilä sanoo.  

”Nettikauppa ei sulje kaikkia kauppakeskuksia”

Salkunhoitaja Mika Heikkilä, Taaleri

5 VUODEN SALKKUUN

  • Nordea
  • Citycon
  • HK Scan

”Technopoliksen palveluliiketoiminta kiinnostaa”

Pääanalyytikko Kim Gorschelnik, FIM

5 VUODEN SALKKUUN

  • Cramo
  • Technopolis
  • Atria 

Edullisia yhtiöitä?

Taulukossa joukko pörssiyhtiöitä, jotka ovat joko p/e- tai p/b-luvun perusteella edullisia. Luvut laskettu vuoden 2018 tulosennusteella.

Suomen hoivatilat  8,7 1,2
Panostaja  7,8 1,1
Cramo 9,5 1,3
Atria  10,6 0,8
Nordea  11,4 1,1
Technopolis  10,3 0,8
Stockmann  19,1 0,3
HK Scan 71,3 0,4
Orava  15,4 0,5
SSAB  12,4 0,7
SRV  11,2 0,8
Citycon  11,3 0,8
Technopolis 10,3 0,8
Scanfil 10 1,9
United Bankers 10,9 2,8
Teleste 10,7 1,6
Apetit 14,4 0,8
Rapala 17,6 0,9

Lähde: FIM  

Rahat, verot, työ & eläke