Tuloskausi paketissa

KARON PÖRSSI Ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset on julkistettu. Näppituntumalta tulokset ovat olleet hyvänpuoleisia, eikä viimeksi kuluneen kuukauden aikana koettu kurssilasku tunnukaan johtuvan tuloksista vaan maailmanlaajuisesta markkinahermoilusta.

Ajoittamista yrittävän sijoittajan kannalta yksi keskeisimmistä kysymyksistä kuuluu: onko huhtikuun lopun alavire lopun alkua vai mainio paikka ostaa salkkuun halventuneita osakkeita? Joka tapauksessa niiaus ja joidenkin yhtiöiden kohdalla kovatkin kurssipudotukset muistuttavat, että arvostukset ovat jo sillä tasolla, että epävarmuuden kasvu saa aikaan näkyviä muutoksia osakekursseissa.

Kevään uutisvirran hiljentyessä pyysin Indersin pääanalyytikkoa Sauli Viléniä ja Evlin osaketutkimuksen johtajaa Mika Karppista vetämään yhteen kevään tulokset.

Mitä tuloskaudesta jäi päällimmäisenä mieleen?

Sauli Vilén: "Tuloskausi oli pitkälti odotuksien mukainen. Yhtiöiden tulokset paranivat suht' odotetusti. Tuloskaudella etsittiin rakennuspalikoita, jotka mahdollistavat tulevaisuuden tuloskasvun.

Ennen tuloskautta markkina oli noussut paljon ja ylireagoinut joidenkin yhtiöiden kohdalla, mikä nähtiin siinä, että markkina korjasi takaisinpäin, vaikka tulokset olivat linjassa odotusten kanssa. Markkina ei siis pettynyt tuloskauteen, vaan kurssilasku johtui siitä, että kurssit olivat karanneet odotuksia korkeammalle.

Esimerkiksi UPM:n tulos oli linjassa odotusten kanssa, ehkä hitusen parempikin, mutta kurssi tuli jyrkästi alas."

Mika Karppinen: "Tulokset yllättivät pääasiassa positiivisesti. Valuutat ja alhaisemmat raaka-aine kustannukset tukivat tuloksia.

Konepajoissa liikevaihto- ja tuloskehitys jäi hiukan odotuksista, mutta uudet tilaukset olivat linjassa odotusten kanssa. Metsäyhtiöissä valuutat, sellu ja pakkaukset kompensoivat heikkouden paperissa.

Eurooppalaisesta kuluttajasta oli positiivisia merkkejä ilmassa, vaikka yhtiöiden kommentit ovat edelleen varovaisia.

Osakekurssireaktiot olivat todella suuria." 

Mitkä yhtiöt tarjosivat iloisimmat yllätykset tuloksen tai ohjeistuksen suhteen?

Sauli Vilén: "Venäjä-yhtiöt olivat ryhmänä positiivinen yllättäjä: Nokian Renkaat, Tikkurila, Aspo. Ensimmäisellä neljänneksellä tilanne oli se, että ruplan kurssi saattoi muuttua aamiaisen ja lounaan välillä kymmenen prosenttia, mutta siitä huolimatta kaikki tekivät erinomaisen tuloksen.

Yksittäisistä yhtiöistä esimerkiksi Cargotec oli erinomainen. Orionin ja Nesteen tulokset olivat myös todella vahvoja, mutta ne olivatkin antaneet positiivisen tulosvaroituksen.

Mielenkiintoista on, että vaikka taalan vaikutuksen näkee markkinoilta joka päivä, analyytikot eivät olleet osanneet mallintaa sitä, minkä vuoksi taalavetoisilla firmoilla nähtiin positiivisia liikevaihto- ja myös tulosylityksiä: Amer, Fiskars, osa konepajoista, Rapala..."

Mika Karppinen: "Digia Qt:n vetämänä. Cargotec oli kautta linjan parempi konepajoissa.

Neste Oil hyötyi merkittävästi valuutasta ja jalostusmarginaalista. Amer Sports ja Huhtamäki yllättivät myös positiivisesti." 

Entä mitkä olivat pahimmat pettymykset? 

Sauli Vilén: "Yksi yhteinen nimittäjä alkaa S:llä ja siinä on viisi kirjainta: Suomi on surkea.

Se näkyy jopa firmojen retoriikassa: firmat eivät enää puhuneet negatiivisesti Euroopasta mutta olivat vielä varsin varovaisia Euroopan elpymisen suhteen. Sen sijaan jopa ne yhtiöt, joille Suomi on pieni, pointtasivat erikseen, että Suomi on huono.

Apetit oli erittäin heikko. Sanoma ja Stockmann – surkeat luvut. Kesko oli pettymys, mutta se johtui enemmän ruokakaupan kilpailutilanteesta.

Outokumpu oli tosi surkea ja varoitus tuli markkinoille suurena yllätyksenä.

Ramirent jatkoi heikkoa suorittamistaan. Ensimmäinen neljännes oli jatkoa yhtiön tulospettymysten sarjalle."

Mika Karppinen: "Nokian verkkojen kannattavuus. Metso oli kautta linjan pettymys, samoin Keskon ruokakaupan kannattavuus."

Toiko tuloskausi uusille yhtiöille osta-suosituksia?

Sauli Vilén: "Tuloskaudella oli korjausliike, jonka myötä osalla firmoilta kurssit tulivat alas jopa neljänneksen, joten tarjolla on paljon enemmän hyviä ostokohteita kuin reilu kuukausi sitten. Se ei johdu niinkään ennuste- vaan kurssimuutoksista.

Verkkokauppa.comissa nousimme lisää-suositukseen. Yhtiön kasvu on vakuuttavaa. He tekevät erinomaista duunia ja ovat kaupan alan selviä tulevaisuuden voittajia. Erittäin ripeään tuloskauteen suhteutettuna arvostustaso alkaa näyttää houkuttelevalta.

PKC oli myös positiivisia yllättäjiä. Korpivaellus on takana, päästään takaisin kasvu-uralle ja kannattavuustasolle. Kiina on aukeamassa, jenkkimarkkina on vahva, Eurooppa elpyy. Selvästi positiivisempi näkemys tulevaisuudesta kuin aiemmin.

Nokiassa taas hypättiin jo ennen tulosta toiselle puolelle. Alcatel-Lucent-fuusio on pakko tehdä, mutta integraatioprosessista tulee kivulias. Meitä pelottaa se, että yhdistettävänä on neljän maan kulttuurit. Verkkosykli kääntyy nopeammin kuin oletettiin, ja verkkomarkkinalle on tulossa kaksi kylmää vuotta. HERE myydään, mikä on ilman muuta positiivinen asia. Uskomme, että hinta on 4–6 miljardia euroa."

Mika Karppinen: "Ei."

Viimeksi kulunut kuukausi on ollut kurssialamäkeä: lopun alku vai hengähdystauko matkalla huipulle?

Sauli Vilén: "Tämä on korjausliike, joka sijoittajan kannatta hyödyntää ostamalla osakkeita. Kurssinousua tukee se, että korkotuotot ovat nollissa, ja koroista siirtyy koko ajan valtavia omaisuusmassoja osakkeisiin. Niin kauan kuin keskuspankit osoittavat instituutiorahaa pyssyllä, tämä jatkuu.

Kuitenkin volatiliteetti kasvaa ja nousut maltillistuvat, sillä paras nousu on nähty kuuden vuoden nousun jälkeen.

Osakepoiminnan merkitys korostuu, sillä indekseissä tuotto–riski-suhde on jo heikko. Helsingissä on kurssilaskun jälkeen paljon valueta – varsinkin pienissä yhtiöissä, joihin insituutiot eivät pääse käsiksi." 

Mika Karppinen: "Tämä on hengähdystauko matkalla huipulle."

Viikon trio: Maailman arvokkaimmat pankit

Pankki- ja rahoitustoimialan yhtiöt ovat perinteisesti pörsseissä hyvin edustettuina. Aikoinaan pörssilista tavattiin jakaa pankki- ja teollisuusosakkeisiin.

Maailman suurimmat pankit ovat satojen miljardien eurojen arvoisia jättejä. Aikojen muuttumista kuvaa se, että viidestä markkina-arvoltaan suurimmasta pankista kolme on kiinalaisia.

Affärsvärlden-lehti on listannut Factset-tietokannan perusteella pörssiarvoltaan maailman suurimmat rahalaitokset. Arvokkain eurooppalaispankki, brittiläinen HSBC, on listan kuudes. Euroalueen pankeista suurin on espanjalainen Santander sijalla 11.

Pohjoismaiden suurin pankki Nordea on maailman pankeista vasta sijalla 38, mutta eurooppalaisten pankkien joukossa sen sija on 11.

Lähde: Affärsvärlden 20/2015. Datalähde Factset.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.