Osakekurssien vuodesta toiseen jatkunut nousu herättää monessa yksityissijoittajassa levottomuutta. Joko kurssit kuplivat? Miten kauan tällaista menoa voi kestää? Vieläkö kurssit voivat nousta?
Voivat, tuumittiin Vero2015-tapahtuman sijoitusmarkkinapaneelissa.
Kurssit ovat nyt korkeat, mutta eivät hirmuiset, arvioi Nordean osakestrategi Markus Sourander.
”Euroopan markkinat ovat vasta alkaneet ottaa kiinni Yhdysvaltojen markkinoita. Me uskomme, että eurooppalaisissa osakkeissa on virtaa jäljellä”, salkunhoidon johtaja Juhani Lehtonen Mandatum Lifesta sanoi.
”Euron heikentyminen dollariin nähden on antanut huikean buustin eurooppalaisille yhtiöille. Siitä hyötyvät sekä eurooppalaiset vientiyhtiöt että sellaiset yhtiöt, joiden pahimmat kilpailijat ovat amerikkalaisia”, huomautti Lähi-Tapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoi viime kesänä miettineensä, olisiko markkinoilla jo edessä käänne. Ei ollut. Osakekuplan syntymistä hidastaa se, että sijoittajien vaihtoehdot ovat vähissä nykyisellä korkotasolla. ”Kannattaa tarkastella myös öljyn hintakehitystä. Yleensä kuplien aikana myös öljyn hinta on noussut korkeaksi.”
Paneelin osanottajilla oli aika yhteneväinen käsitys markkinanäkymistä: ehkä vuoden verran vielä voivat osakemarkkinat nousta.
”Tietenkin aina voi syntyä jokin pörssin ulkopuolinen ilmiö, joka muuttaa tilanteen”, Tom Liljeström varoitti.
Korkojen nousu on aina riski osakesijoittajalle, sillä silloin osakekursseilla on taipumus kääntyä laskuun. ”Sijoittajan kannattaa seurata keskuspankkikorkoja”, Markus Sourander sanoi.
USA:n keskuspankin FEDin koronnostosuunnitelmista on kyllä viime aikoina kohkattukin paljon, mutta Sourander huomautti, että useimmat muut keskuspankit maailmalla edelleen laskevat korkojaan.
Missä lupauksia juuri nyt?
Mihin sijoittajan sitten tässä suhdannevaiheessa kannattaisi lähteä mukaan? Kovin selvää vastausta siihen ei sijoittajapaneelista saatu.
Markus Sourander poimisi sijoituskohteita sekä syklisistä (suhdanneherkistä) että vakaista osinkoyhtiöistä. ”Mahdollisuuksia voi olla esimerkiksi sellaisissa eurooppalaisissa syklisissä yhtiöissä, joita hyötyvät dollarin vahvistumisesta.”
Juhani Lehtonen löysi suosikkeja myös korkomarkkinoilta: ”Hyvä tuottomahdollisuuksia on etenkin pohjoismaisissa high yield -lainoissa”, hän kertoi. Hänen tarkoittamansa lainat ovat suuren riskin yrityslainoja, joiden vuosituotto voi hänen mukaansa nousta jopa 8,5 prosenttiin.
Myös Tom Liljeström näki lupaavia kohteita korkomarkkinoilla, etenkin kehittyvien maiden korkomarkkinoilla. Ne eivät vain ole sijoittajalle ne helpoimmat markkinat.
Sijoitusmarkkinapaneelin vetäjä, toimittaja Karo Hämäläinen veti keskustelun lopuksi päälle raskaan vaihteen ja pyysi panelisteja paljastamaan, mihin kukin heistä on itse sijoittanut viimeksi.
Sari Lounasmeri kertoi lähteneensä pienellä osuudella mukaan oululaisen teknologiayrityksen listautumisantiin, Tom Liljeström oli sijoittanut kehittyvien markkinoiden korkorahastoon ja Juhani Lehtonen jo aiemmin mainitsemiinsa pohjoismaisiin high yield -lainoihin.
Markus Souranderin sijoitus kuulosti ehkä monenkin yleisön edustajan korvissa kaikkein tutuimmalta: ”Tein rempan omassa kämpässä, ja kustannukset menivät 50 % yli budjetin.”
Ulla Simola
