RAHAT

Sijoittajan sähköiset apulaiset

24.3.2015

Piensijoittajille on ilmestynyt verkkoon työkaluja, jollaisia on aiemmin ollut vain ammattilaisten käytössä. Saako niiden avulla sijoitussalkun tuottamaan paremmin?

Luottaisiko pankin sijoitusneuvojaan vai perehtyisikö sijoituskohteisiin itse? Omaehtoisesta sijoittamisesta on tullut aiempaa helpompaa, kun verkkoon on avautunut uudenlaisia − riippumattomiksi itseään kutsuvia − sijoituspalveluja, jotka työllistävät parhaimmillaan jopa toistakymmentä alan ammattilaista. Mistä niissä on kyse?

Sijoittaja.fissä saa noin kymmenen euron kuukausimaksulla käyttöönsä työkaluja, jotka auttavat parantamaan sijoitussalkun riski-tuottosuhdetta ja löytämään edullisia vaihtoehtoja pankkien ja sijoituspalveluyhtiöiden kauppaamille rahastoille. Palvelun perustajien mukaantaustalla onollutammattilaisten halu kehittää myös itselleen käyttökelpoisia työkaluja sijoittamisen tueksi.

ˮMe yritämme viestiä, että rahastosijoittajan kannattaisi valtaosin vaihtaa aktiiviset rahastonsa ETF-rahastoihin, koska systemaattisesti on osoitettu, että ne tuottavat kustannusten jälkeen paremman tuotonˮ, toimitusjohtaja Hannu Huuskonen sanoo.

Hänen mukaansa kyse on ison datan murskaamisesta sijoittajan kannalta käyttökelpoiseen muotoon eli kvantitatiivisesta analyysistä, jota myös suuret yhteisösijoittajat laajasti nykyisin käyttävät. Tietoa täydennetään ammattilaisten tuottamilla kvalitatiivisilla analyyseillä.

Myös toinen uusi palvelu, MarketNoze.com, tekee pesäeroa pankkeihin ja sijoitusyhtiöihin.

ˮRoolimme on tarjota sijoittajille mahdollisimman kattavaa tietoa pörssiyhtiöistä sijoituspäätösten tueksi, mutta oma ansaintamme ei ole sidoksissa siihen, että asiakas tekee jatkuvaa kauppaaˮ, Market Nozen toimitusjohtaja Mika Häyry sanoo.

Market Nozessa pörssiyhtiöt maksavat siitä, että ne saavat kertoa sivustolla omasta liiketoiminnastaan. Käyttäjille palvelu on maksuton. Sivuston tieto on sikäli puolueetonta, että palvelussa julkaistavat suositukset ja ennusteet ovat konsensusnäkemyksiä, jotka koostetaan useiden eri analyysitalojen näkemyksistä. Palvelusta löytyy kattavasti tietoa ja analyysejä myös pienemmistä pörssiyhtiöistä, joita ei monissa varainhoitotaloissa seurata kustannussyistä lainkaan.

Näin hyödynnät verkon uusia palveluja:

1. Valitse itsellesi sopiva sijoitustyyli

ˮMeillä ei ole kristallipalloa. Sijoittamisessa pitäisikin olla kyse siitä, miten sijoitusprosessi on rakennettu, ei niinkään siitä, kuka osaa ennustaa parhaiten, mihin yksittäiset sijoituskohteet menevät.ˮ

Sijoittaja.fin toimitusjohtaja Hannu Huuskonen kannustaa piensijoittajia systemaattiseen sijoittamiseen, jossa ensin etsitään itselle sopivat sijoitustyylit tai -strategiat ja vasta sen jälkeen lähdetään toteuttamaan niitä. Kyse voi olla arvoyhtiöihin tai osinkoyhtiöihin sijoittamisesta, riskien minimoimisesta tai vaikkapa käänneyhtiöihin keskittyvästä strategiasta.

Sijoittaja.fissä yksittäisiä sijoituskohteita, kuten pörssiosakkeita, rahastoja tai indeksejä, voi laittaa paremmuusjärjestykseen erilaisten sijoitustyylien perusteella. Esimerkiksi riskienkarttajalle hyviä tärppejä helmikuussa olivat Suomalaisten yhtiöiden valintatyökalun mukaan Rapala ja Aktia.

2. Löydä kasvumarkkinat

Yksi salkunhoitaja hehkuttaa Vietnamia, toinen innostuu Intiasta, mutta kumman kelkkaan piensijoittajan kannattaisi lähteä?

Sijoittaja.fin Indeksin valintatyökalu kertoo, mihin päin maailmaa sijoituksia kannattaa tunnuslukujen valossa ohjata. Yhdellä silmäyksellä selviää, onko jokin markkina-alue keskimääräistä parempi vai huonompi kokonaisuutena tai jonkin osatekijän osalta. Esimerkiksi arvostustasoa peilataan indeksissä olevien yhtiöiden tuloksiin, taseisiin, osinkoihin sekä indeksin omaan historiaan.

ˮPaljon tärkeämpää kuin tietää, että esimerkiksi p/e-luku on Venäjällä matala, on tietää, miten se suhteutuu omaan historiaansa. Työkalulla pystyy katsomaan, että Venäjän osakemarkkinoiden arvostus on p/e-luvulla mitattuna tällä hetkellä myös omaan historiaansa nähden matalaˮ, Sijoittaja.fin Hannu Huuskonen kuvaa.

Työkalullaosakemarkkinat voi laittaa maantieteellisesti paremmuusjärjestykseen. Esimerkiksi helmikuun alussa parhaat pisteet sai Hongkongiin listatuista mannerkiinalaisista yhtiöistä koostuva indeksi. Hakua voi myös rajata, jolloin voi esimerkiksi etsiä vain matalariskisiä indeksejä.

3. Löydä toimiva instrumentti

Pörssinoteeratut rahastot eli ETF:t ovat indeksisijoittajan perustyökaluja, joiden avulla voi sijoittaa eri maiden osakeindekseihin tai esimerkiksi globaalisti johonkin toimialaan.

Sijoittaja.fi-palvelussa olevalla ETF-valintatyökalulla voi etsiä tehokkaimmat ETF:t, joilla pystyy sijoittamaan haluamaansa indeksiin. Myös osakepoimintaan on tarjolla työkaluja sekä Sijoittaja.fillä että Market Nozella.

Market Nozessa yrityksiä voi järjestää tunnuslukujen perusteella paremmuusjärjestykseen ja verrata niitä osa-alueittain muihin saman toimialan yhtiöihin. Esimerkiksi p/e-luvulla mitattuna helmikuun lopussa edullisin yhtiö Helsingin pörssissä oli Market Nozen mukaan Aspocomp, kun taas parasta osinkotuottoa odoteltiin Orava Asuntorahastolta. Raisiolla puolestaan hinta suhteessa omaan pääomaan (p/bv) oli yli kaksi kertaa korkeampi kuin elintarviketeollisuudessa keskimäärin.

4. Poimi vinkkejä ammattilaisilta

Ammattilaisia kannattaa kuunnella, mutta tosiasia on, että näkemyksiä voi olla yhtä monta kuin pörssiyhtiötä seuraavia analyytikoitakin. Siksi tarvitaan konsensusta.

Market Nozessa pörssiyhtiöille on laskettu konsensusennusteet, joista selviää helposti, miten analyytikot keskimäärin arvioivat osakekurssin kehittyvän tulevaisuudessa. Palvelusta löytyy kootusti myös analyysiyhtiöiden näkemyksiä, analyysejä sekä erilaisia taloutta ja sijoittamista liippaavia artikkeleita.

Mallia voi ottaa myös Sijoittaja.fin eri sijoitusstrategioilla toimivista mallisalkuista. Esimerkiksi ˮKulupihtariˮ-mallisalkku sisältää globaaleja huipputehokkaita ETF:iä, joista puolet on osakkeita ja puolet korkoja.

5. Osta halvalla, myy kalliilla

Onko osake halpa vai kallis? ˮJotta pystyisi tekemään järkeviä sijoituksia, tarvitaan riippumatonta tietoa, joka ei perustu historiallisiin lukuihin.ˮ

Market Nozen toimitusjohtajan Mika Häyryn mielestä ainoa oikea tapa osakkeiden arvonmääritykseen on verrata pörssiyhtiöiden kursseja konsensusennusteisiin. Sitä, onko osake halpa vai kallis, voi arvioida useilla eri mittareilla. Monille tuttu tunnusluku on esimerkiksi yhtiön tulokseen suhteutettu hinta (p/e). Samalle yhtiölle voi kuitenkin laskea hyvin erisuuruisia p/e-lukuja riippuen siitä, verrataanko kurssia yhtiön historialliseen tulokseen vai tulosennusteeseen.

Market Nozessa tunnusluvut muuttuvat reaaliaikaisesti osakurssien mukana ja kurssia peilataan analyytikoilta kerättävien tulosennusteiden keskiarvoon. Palvelussa yhtiöiden tunnuslukuja voi verrata myös samalla toimialalla olevien muiden yhtiöiden vastaaviin lukuihin.

6. Hoida salkkuasi

Vaikka aktiivinen kaupankäynti on kulujen takia usein hölmöä, salkkua kannattaa optimoida ja hoitaa.

Market Nozessa pörssiyrityksiä voi lisätä seurantaan ja omaan salkkuunsa, ja sen jälkeen arvioida omien sijoitustensa tilaa. Tosin palvelun salkkutyökaluista on toistaiseksi saatavilla vain beta-versio.

ˮIdeana on, että salkkutyökalut toimivat kuin virtuaalinen omaisuudenhoitaja. Ne esimerkiksi kertovat, mitkä salkun omistuksista vastaavat sijoitusprofiilia ja mitkä eivät. Se kykenee tarjoamaan myös vaihtoehtoja salkussa oleville sijoituksille ja kertomaan vaikkapa sen, miten salkun tuottoprofiilia voisi parantaa tai laskea salkun hinnoittelua suhteessa riskiinˮ, Market Nozen Häyry kertoo.

7. Älä maksa liikaa kuluja

ˮSijoittaja voi ilman minkäänlaista näkemyksenottoa parantaa tuottojaan yleensä 0,5-2 prosenttia vuodessa tekemällä asiat fiksusti.ˮ

Sijoittaja.fin Huuskoselle kulut ovat olennainen osa sijoittamista, sillä ne vievät osan sijoitusten tuotoista.

Hän on vakuuttunut siitä, että tuotot paranisivat, jos piensijoittajat älyäisivät vaihtaa kalliit rahastonsa passiivisiin indeksirahastoihin, joissa kulut ovat usein vain murto-osa aktiivisesti hoidettujen rahastojen kuluista – etenkin, kun moni aktiiviseksi mainostettu rahasto on itse asiassa piiloindeksoitu. Silloin sijoittaja ei hyödy rahaston aktiivisuudesta lainkaan.

Myös Sijoittaja.fin uusin työkalu, Välittäjävertailu, pureutuu kuluihin. Sen avulla voi etsiä itselleen edullisimman arvopaperivälittäjän.

Shareville luottaa vertaistietoon

Viime syksynä avatussa ˮsijoittajien Facebookissaˮ pääsee tirkistelemään yli 30 000 sijoittajan salkkuihin.

ˮSuuri osa asiakkaistamme hakee ideoita siitä, mihin pitäisi sijoittaa ja ketä voisi seurata. Sen sijaan, että me pankkina kertoisimme, että katso sitä tai tätä, annamme asiakkaiden puhua puolestammeˮ, Nordnetin Suomen maajohtaja Niklas Odenwall sanoo.

Nordnetin omistamassa ˮsijoittajien Facebookissaˮ Sharevillessä pääsee näkemään, mitä muiden palveluun rekisteröityneiden sijoittajien salkuissa on − mutta vain, jos on valmis näyttämään oman salkkunsa toisille.

Palvelussa käyttäjien kaupankäyntiä voi seurata reaaliaikaisesti, saada parhaiten tuottaneiden salkkujen sisällöistä ideoita oman salkkunsa rakentamiseen tai keskustella muiden kanssa vaikkapa siitä, milloin osakkeet kannattaisi panna myyntiin.

Sharevillessä on jaettu tähän mennessä yli 40 000 salkkua, joiden yhteenlaskettu pääoma on jo noin miljardi euroa. Parhaiten tuottaneiden salkkujen tuottoprosentit ovat päätähuimaavia. Esimerkiksi nimimerkin Moneyacin salkku näyttäisi tuottaneen viimeisen vuoden aikana yli 150 prosenttia. Salkussa on esimerkiksi Sammon, Metson ja Nordean osakkeita, mutta varoja on sijoitettu myös muun muassa warrantteihin. Kannattaisiko huipputuottoja tahkoavia sijoittajia lähteä peesaamaan?

ˮKehottaisin pieneen varovaisuuteen. Pitää ymmärtää, että isoilla tuotoilla on pakko ottaa isot riskit. Sharevillessa kannattaa seurata top-listoja ja aktiivisuutta, mutta nyrkkisääntönä on, että vältä äärimäisyyksiäˮ, Odenwall sanoo ja kannustaa seuraamaan sijoittajia, jotka toimivat samalla tavalla kuin itse toimii.

Tuotto- ja riskiluvuista voi päätellä, että osa parhaiten tuottaneiden salkkujen tuotoista on syntynyt velkarahaa hyödyntäen. Toisaalta Moneyacin salkun riskikorjattu tuotto näyttäisi Sharevillen mukaan olevan valioluokkaa − tai ainakin selvästi parempi kuin palvelussa jaetuissa salkuissa keskimäärin. Jos hänenkelkkaansa hyppäisi, helmikuussa olisi voinut laittaa ostotoimeksiannon vetämään Sopranosta, jota Moneyac on palvelun mukaan tankannut viime kesästä lähtien. Tosin Shareville ei paljasta, minkälaisilla summilla käyttäjätkauppaa käyvät.