RAHAT

Piippoilua pörssiin

18.2.2015

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Nimellä Piippo on oma klanginsa suomalaisissa sijoittajapiireissä. Antti Piipon perustama elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteq oli yksi vuosituhannen vaihteen it-huuman kuumista yhtiöistä. Nokian alihankkija kasvoi päämiehensä imussa monen miljardin liikevaihtoa pyörittäväksi firmaksi. Pörssikurssi ampaisi korkeuksiin ja teki Piiposta paperilla yhden Suomen rikkaimmista.

Piippo esiintyi runsaasti julkisuudessa ja puhui yritysten kehittymisestä yhdessä ja yhteistyössä, co-evolutionista. Jokin talouslehti muistaakseni suomensi termin piippoiluksi.

Pienillä marginaaleilla ja suurilla pääomilla operoinut Elcoteq ajautui vaikeuksiin. Vekselikierre johti lopulta yhtiön kuukahtamiseen.

Antti Piippo tekee paluun pörssiin, kun perheyhtiö Piippo Oyj listautuu Helsingin pörssin First North -listalle. Listautumisanti on parhaillaan käynnissä ja kestää ainakin 20. helmikuuta, alustavan aikataulun mukaan kuitenkin 25. helmikuuta asti.

Listautuva Piippo Oyj on Outokummussa toimiva, "sitomiseen, nostamiseen, hinaamiseen ja kiinnittämiseen soveltuvia tuotteita" valmistava yhtiö. Jo vuonna 2000 Piippo Oyj irtautui kartonkituotteista ja nimeä kuluttajien keskuudessa parhaiten ylläpitävästä tuotteesta tikkatauluista. Ne kuuluvat Pakkaus Piippo Oy:n tuoterepertoaariin. Pakkaus Piippo Oy toimii Akaalla. Lempäälässä sijaitsevassa entisessä Piipon tehtaassa puolestaan toimii muun muassa kunnan ylläpitämä kulttuurikeskus.

Haussa kasvu

Antti Piippo on toinen Piippo Oyj:n pääomistajista. Hän ja Pekka Piippo kumpikin omistavat ennen listautumisantia 42,5 prosenttia perheyhtiön osakkeista. Loput 15 prosenttia omistaa toimitusjohtaja Kari Hirvonen.

Liekö halua pyyhkiä pois Elcoteqin rahavaikeusmuistoja, kun Piippo Oyj korostaa yritysesittelyvideollaan saaneensa Suomen Asiakastiedolta "viiden tähden platinasertifikaatin luottokelpoisuudesta ja luotettavuudesta". Antirahoillakin Piippo Oyj tavoittelee "rahoitusasemansa vahvistamista ja kasvua".

Rahoitusasema on nykyisen liiketoiminnan kannalta kunnossa. Vuodenvaihteen taseessa vierasta pääomaa oli 7,6 miljoonaa, kun taseen loppusumma oli 12,3 miljoonaa. Vieraan pääoman määrä vastaa varaston ja saamisten arvoa, oma pääoma kattaa rakennukset ja koneet.

Rahaa ei siis tarvita nykyiseen liiketoimintaan vaan sillä suunnitellaan rahoitettavan kasvua. Listautumismateriaalissa yritysostoihin varautuminen tulee esiin eri tavoin eri kohdissa. Listautumisessa haettaville noin neljälle miljoonalle eurolle lienee jo funtsittu konkreettinen käyttökohde ja uutisia voinee odotella pian listautumisen jälkeen.

Paalausverkkojen vitonen

Piippo-konserni teki viime vuonna 15,6 miljoonan euron liikevaihdolla vajaan 600 000 euron liikevoiton ja vajaan 300 000 euron nettotuloksen. Kaksi kolmannesta liikevaihdosta menee materiaalien hankintaan. Öljypohjaisten raaka-aineiden käyttäjänä Piippo luultavasti hyötyy siitä, että öljyn hinta on edellisvuosiin verrattuna edullisella tasolla. Toisaalta sen tuotteilla on kilpailuetua juuri silloin, kun raaka-ainehinnat ovat korkealla.

Yhtiön toimialoista selvästi suurin on maataloustuotteet eli Agri, joka tuo kolme neljännestä yhtiön liikevaihdosta. Se on yhtiön kasvuala ja kansainvälinen osa. Agri-toimialan tuotteista tärkeimmät ovat paalauslangat ja paalausverkot. Segmentin maailmanlaajuisen markkinan Piippo arvioi 470 miljoonan euron suuruiseksi ja oman markkinaosuutensa kolmeksi prosentiksi noin neljänkymmenen valmistajan joukossa.

Vaikka Piippo uumoilee olevansa maailman markkinavitonen, järin suuria erot eivät voi olla; jos maailmanmarkkina jakautuisi tasaisesti 40 valmistajalle, kunkin osuus olisi 2,5 prosenttia.

Oletettavasti Piipon kasvusuunnitelmat liittyvät juuri paalauspuoleen ja kansainvälistymiseen. Köysien valmistaminen suomalaisille ei kuulostaisikaan kiinnostavalta listautumisstoorilta. Agri-puolen varassa on myös yhtiön hinnoittelu sijoitusmielessä.

Minulla ei ole kykyä arvioida, onko Piipolla jotain sellaista osaamista, jonka avulla jokin sen tuote tai tuoteperhe on selvästi kilpailijoita parempi. Yhtiö itse nostaa vahvuuksikseen markkinoiden mahdollisesti lujimman verkon ja langan sekä hybrid-konseptin, jossa uusiutumattomia luonnonvaroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

Maataloustuotteiden kaltaisessa ammattikäytössä ylivertaisella laadulla markkinaa pystyy voittamaan hyvällä katteella, jos perusedellytykset kuten jakelukanava ovat kunnossa. Jos ominaisuuksilla ei erottaudu, kilpailukeinoiksi jäävät mielikuvat ja hinta. Silloin suomalaisvalmisteisella tuotteella voi olla vaikeuksia.

Tervetuloa, teollinen tuotanto!

First North -lista on leimautunut aloittelevien yhtiöiden paikaksi. Jo 1940-luvulla toimintansa aloittanut Piippo on tässä suhteessa poikkeus. Toiseksi se poikkeaa FN-yhtiöiltä toimialallaan: Piippo on Helsingin FN-listan ensimmäinen teollisuusyritys, jonka tuotteita valmistetaan tehtaassa ja kuljetetaan rekalla kohti tukkuasiakkaiden varastoja.

Piippo Oyj:llä on tällä hetkellä 1 020 000 osaketta. Annissa painetaan enintään 550 000 lisää, joten osakemäärä nousee enintään 1 570 000 kappaleeseen. Kun antihinta on 7,50 euroa osakkeelta, Piippo Oyj:n markkina-arvoksi tulee 11,8 miljoonaa euroa. Tästä vajaat neljä miljoonaa on annilla kerättyä silkkaa rahaa.

Viime vuonna Piippo-konsernin liikevaihto oli 15,6 miljoonaa euroa ja nettotulos 270 000. Viime vuoden tuloksesta laskettu p/e nousee uudella osakemäärällä reiluun neljäänkymmeneen, mutta p/s-luku on alle 0,8. P/b-luku asettuu 1,4:n hujakoille.

Jos olettaa, että annilla kerättävät rahat saadaan investoitua liiketoimintaan, joka kannattaa paremmin kuin nykyinen, yhtiön hinnoittelu tuntuu olevan kutakuinkin kohdillaan. Jotta sijoittaisin yhtiöön, minun tulisi tuntea paremmin paalausverkkojen ja -lankojen markkinoita.

Viikon trio: Fundamenttiykköset

Sijoittaja.fi-palvelu ylläpitää Suomi Fundamentti -mallisalkkua, johon kuuluu tällä hetkellä 25 yhtiötä. Salkku on päivitetty edellisen kerran tammikuun lopussa, ja painoltaan suurimpia osakkeita siinä ovat silloisten kurssien mukaan Aspo, HK Scan ja Nokian Renkaat.

Sijoittaja.fi:n osakevalintatyökalu antaa kuitenkin seuraaville mallisalkkuun kuuluville yhtiöille korkeimmat kokonaispisteet. Osakevalintatyökalun suosikit eivät kuulu mallisalkun painavimpiin osakkeisiin. Niistä kovimmalla painolla tammikuun lopussa salkussa oli Fortum, joka oli salkun 14. suurin sijoitus. Teleste oli tammikuun lopussa mallisalkun pienin satsaus. Tuloskausi on heitellyt yhtiöiden kursseja ja siten painoja mallisalkussa.