KARON PÖRSSI Kallis öljy on maailmantaloudelle räntäsade, halpa öljy taas aiheuttaa riemunkiljahduksia.
Autoilijat säästävät bensapumpulla, joten heillä jää enemmän rahaa muuhun kulutukseen. Kuluttajatuote- ja -palveluyhtiöt hyötyvät.
Polttonesteiden hintojen halpeneminen hyödyttää eritoten kuljetusyhtiöitä, joille öljypohjaisten menovesien hinta muodostaa merkittävän osan kuluista. Koska niiden kustannustaakka kevenee, myös rahtien hinnat laskevat. Joka ikinen tavaraa paikasta toiseen liikuttava yhtiö säästää.
Bensa-asemien ulkomainostauluilla öljyn hinnanlasku ei näytä läheskään yhtä rajulta kuin Brentin pörssigraafissa. Vanhasta muistista ja ostajien hintatottumuksesta vähittäismyyjät saattavat saada hilattua katteitaan ylöspäin. Nekin hyötyvät!
Öljynkäyttäjämaa Kiina hyötyy alentuneesta öljyn hinnasta. Siten yksi maailmantalouden suurista huolista – Kiinan tilanne – helpottuu.
Väärin!
Osakemarkkinat ovat syöksyilleet viime aikoina yhtä matkaa öljyn kanssa. Öljyn barrellihinta oli viime keväänä kuudenkymmenen Yhdysvaltain dollarin paikkeilla – samaan aikaan, kun osakemarkkinoilla oltiin huippulukemissa. Sieltä öljyn taalahinta on puolittunut. Pörssit ovat päässeet vähemmällä, mutta öljyn ja osakeindeksien graafeissa on yllättävästi samaa muotoa.
Läksin selvittämään öljyn mysteerivaikutusta Danske Capitalin kehittyvien markkinoiden sijoituksista vastaavan johtajan Antti Raappanan ja salkunhoitajan Ville Kivipellon kanssa asiaankuuluvasti öljyrahoilla voideltuun KHL-jääkiekko-otteluun.
Öljy-yhtiöt pumppaavat tappiota
Jo ennen kuin Metallurg Novokuznetskin kiekkoilijat luistelivat Hartwall-areenan jäälle mieleen tuli kaksi ilmeistä kärsijää: öljy-yhtiöt ja öljynviennistä riippuvaiset kansantaloudet. Kärsijöitä ovat myös öljylle vaihtoehtoisia energiaratkaisuja tuottavat yhtiöt.
Ville Kivipelto ja Antti Raappana lisäsivät Jokereiden ensimmäisen maalin kunniaksi pari selitystä lisää. Kun öljyn hinta laskee, monet öljyntuotantoalueet ja -tavat muuttuvat kannattamattomiksi. Niillä operoivat yhtiöt alkavat voivat huonosti. Itse yhtiöiden ja niille tuotteita ja palveluita myyvien firmojen lisäksi rosvosektori voi osua lainoittajapankkien kohdalle, jos yritykset eivät selviä veloistaan.
Tällaiset öljypeikot ovat pilkistelleet viime aikoina koloistaan öljyn hintasyöksyn myötä.
Öljyn tuotantokustannukset monilla alueilla ylittävät maailmanmarkkinahinnan. Tällöin jokainen pumpattu pisara tuottaa tappiota. Öljyntuottajat varastoivat ylijäämää odotellessaan markkinahintojen paluuta takaisin korkeampiin lukemiin, minkä vuoksi öljyvarastot alkavat täyttyä – mikä puolestaan on omiaan painamaan öljyn futuurihintaa entisestään.
Miksi yhtiöt pumppaavat koko ajan itselleen lisää tappiota?
Ensimmäinen syy on ilmeinen: suuri osa tuotantokustannuksista on kiinteitä. Öljyhanaa ei käännetä kiinni noin vain. Siksi päätöksiä ei tehdä nopeiden liikkeiden perusteella, ja öljyn hinnan lasku on ollut nopeaa. Yrityksen kannalta vaihtoehto olisi, että tuloja ei tulisi ollenkaan, pelkästään menoja.
Toinen syy liittyy valtioiden budjetteihin. Vaikkapa Saudi-Arabia on mitoittanut tulonsa ja menonsa nykyistä korkeamman öljyn hinnan mukaan. Jos yhdestä barrellista saa voittoa vain puolet suunnitellusta, täytyykin pumpata kaksi barrellia!
Öljyrahastot dumppaavat osakkeita
Öljyvaltioilla on toinenkin vaihtoehto rahoittaa menojaan: rahastoiduilla öljytuotoilla hankittujen osakesalkkujen purkaminen.
Valtioiden öljyrahastoista suomalaisittain tunnetuin on Norjan öljyrahasto, viralliselta nimeltään Statens pensjonsfond, mutta monet muutkin valtiot ovat rahastoineet satunnaiseksi arvioitua ylijäämää pahan päivän varalle. SWF-instituutin sivuilla oleva kartta näyttää valtiollisten hätäkassasalkkujen koot ja sijainnit. Mukana on myös muita kuin fossiilisilla polttoaineilla kerättyjä salkkuja.
Jos rahantarve yllättää, valtiolliset sijoitusrahastot panevat osakkeita myyntiin. Niin ainakin jotkin niistä ovat jo tehneet. Valtiollisissa rahastoissa on merkittävät omaisuusmassat, joten niiden myyntiaallot voivat osaltaan selittää tammikuussa koettua kurssiheilahtelua.
"Aiemmin ne ovat olleet netto-ostajia", Dansken osakepainotteisia Kompassi-rahastoja hoitava Ville Kivipelto huomauttaa.
Samaan hengenvetoon Kivipelto nostaa toisen tammikuun alun kurssilaskua selittävän tekijän: omien osakkeiden osto-ohjelmat ovat tauolla. Ennen tulosjulkistusta yhtiöillä on monessa maassa hiljainen periodi, jonka aikana omien osakkeiden ostaminen on kiellettyä. Yksin S&P 500 -indeksiin kuuluvien yhtiöiden omien osakkeiden osto-ohjelmat olivat hänen mukaansa viime vuonna 560 miljardin dollarin luokkaa.
Vaikka tänä vuonna omien osakkeiden ostamisen ennakoidaankin vähenevän osaltaan juuri öljy-yhtiöiden heikentyneiden kassavirtojen vuoksi, omien osakkeiden ostot ovat vuositasolla selvästi suurempi pompsi kuin valtiollisten rahastojen mahdolliset osake- ja korkopaperimyynnit.
Kivipelto uskoo, että kunhan tulokset saadaan ulos ja omien osakkeiden ostot taas käyntiin, markkinat saavat tukea.
Kiina ja öljy avaimet markkinanousuun
Mitä sitten pitäisi tapahtua, jotta markkinat rauhoittuisivat pysyvästi ja horisontti kirkastuisi mukavaksi lennellä? Kivipelto listaa avaintekijöiksi öljyn, Kiinan, Yhdysvallat ja keskuspankkien rahapolitiikan.
Öljyn hinnan tukemiseksi tuottajien pitäisi rajoittaa tuotantoaan. Se järkevöittäisi markkinat. Kiinalta hän taas kaipaa selvyyttä rahapolitiikkaan ja elvytystä niin raha- kuin fiskaalisessa politiikassa. Tietenkin talousdatakin saisi olla aina parempaa, Kiinan ohella Yhdysvalloissa.
Keskuspankkien rahapolitiikka on ollut vuosikaudet tärkeä markkina-ajuri, eikä tilanne ole muuksi muuttunut. Yhdysvaltain keskuspankin toivotaan hidastavan rahapolitiikkansa kiristämistä. Koronnostojen siis toivotaan lykkääntyvän. Euroopan keskuspankilta kaivataan lisäelvytystä.
"Alkuvuoden raju lasku on perustunut pelkoihin, ei faktoihin ja tarjoaa osakesijoittajalle oston paikan", Kivipelto uskoo.
Dansken allokaatiossa osakkeet ovat ylipainossa. Osakemarkkinoiden sisällä eurooppalaiset osakkeet on nostettu ylipainoon ja yhdysvaltalaiset pudotettu neutraalipainoon. Korkopuolella suosikkeja ovat edelleen riskipitoiset high yield -yrityslainat.
Kehittyvät markkinat "huutavan halpoja"
"Kehittyvien markkinoiden osakkeisiin on hinnoiteltu paljon pelkoja. Mikä vielä voisi mennä pieleen?" kysyy Dansken kehittyvien markkinoiden ekspertti Antti Raappana.
Viime vuosina sijoittajat ovat vetäneet varojaan pois kehittyviltä markkinoilta, ja monet kehittyvät markkinat ovat olleet selviä alisuoriutujia. Raappana uskoo rahavirtojen pysyvän edelleen negatiivisina, mikä ei tietenkään ole osakekurssien kannalta hyvä asia. Kehittyvien markkinoiden joukossa on myös muutamia ongelmatapauksia. Pääseekö Brasilia ulos laskukierteestään? Kuinka öljyn hinta riepottelee Venäjää?
"Stabiilin kasvun vaiheessa ovat esimerkiksi Intia, Filippiinit, Vietnam, Kenia, Pakistan ja Meksiko. Indonesiassa, Turkissa ja Nigeriassa taloussykli on kääntymässä nopeampaan kasvuun", Raappana arvioi.
Kurssilaskun myötä monet kehittyvät markkinat vaikuttavat tunnusluvuilla varsin edullisilta suhteessa länsimaiden hinnoitteluun tai maiden omaan historialliseen hintaan tai puhtaasti kovina lukuina. Esimerkiksi Hongkongissa noteerattavien kiinalaisosakkeiden p/e-luku on noin kuusi ja p/b-luku on painunut alle yhden. Kiinalaispankkien p/b-luvut ovat alle ykkösen, vaikka ne ovat viime vuosina tehneet parinkymmenen prosentin tuottoa omalle pääomalle, Raappana huomauttaa.
Ei kiinalaispankkien tuommoinen tuloksentekokyky varmaankaan jatku, mutta myös melkoisia taseen happanemisia on jo hinnoiteltu.
"Kehittyvillä markkinoilla osakkeet eivät ole hieman halpoja vaan huutavan halpoja."
Lausunnossa saattaa olla ripaus Jokereiden 6–2-voiton tuoman riemun tuomaa yltiöpäisyyttä. Kannattaa myös muistaa, että vaikkapa venäläiset osakkeet ovat aina olleet halpoja, eikä se ole estänyt niitä halpenemasta entisestään.
Viikon trio: Parhaat vähäriskiset
Helsingin pörssin parhaat osakkeet vähäriskisiä kohteita etsivälle ovat Sijoittaja.fi:n käyttämän metodologian ja pisteytyksen perusteella pankkeja.
Sijoittaja.fi:n Suomalaisten osakkeiden valintatyökalu antaa pisteitä Helsingin pörssin yhtiöille kahdeksassa osa-alueessa. Sekä Nordea että Aktia ovat saaneet kurssikehityksestään kaikkein heikoimman pisteluvun, ykkösen. Sen sijana kokonaisriski on kummassakin osakkeessa Sijoittaja.fi:n mukaan täysi kymppi.
Nordea saa kympin myös laadukkuudestaan, Aktia tulosmomentistaan ja -odotuksistaan.
| Osake | Pisteet |
| Nordea | 69 |
| Aktia | 69 |
| Okmetic | 67 |
Lähde: Sijoittaja.fi. Haettu 24.1.2016.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
