Kaivosteollisuudessa näkyy valoa

Helsingin pörssissä on kriisiyhtiö Talvivaaran lisäksi muitakin kaivosteollisuutta liippaavia yhtiötä. Mutta onko ala todellakin niin lupaava kuin vielä joitakin vuosia sitten uumoiltiin?

Ruostumatonta terästä valmistavan Outokummun kurssi on kiitänyt pörssissä huimaa kyytiä alkuvuonna. Nikkelin hinnan nousu helpottaa myös Talvivaaraa, ja kaivosteollisuudelle murskaimia valmistavan Metson osake ponnahti keväällä uudelle tasolle, kun brittiläinen Weir Group teki yhtiöstä ostotarjouksen.

Onko kaivosalalta vihdoin lupa alkaa odottaa suuria? Joitakin vuosia sitten − raaka-ainehintojen ollessa huipussa − kaivosalasta povattiin jopa Suomen talouden seuraavaa tukijalkaa korvaamaan Nokian jättämää aukkoa.

ˮItse kaivostoiminnassa Suomessa eletään jonkinlaista välivaihetta, kun kaivosinvestoinnit ovat laskussa eikä uusia kaivoksia ole rakenteilla. Toimialalla on merkitystä Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyteen, mutta tuskin suurempaa vaikutusta koko Suomen tilanteeseenˮ, pääanalyytikko Kim Gorschelnik FIMistä toppuuttelee.

Kotimaisista yhtiöistä sijoittajien kiinnostus kohdistuu lähinnä Metsoon ja teknologiayhtiö Outoteciin. Ne eivät itse ole varsinaisesti kaivosyhtiöitä, mutta niiden asiakkaat ovat globaaleja kaivosyhtiöitä.

ˮNäyttäisi siltä, että suurten kaivosyhtiöiden investointimäärät vähenevät vielä vuoteen 2017 asti. Toisaalta taso, jolla nyt ollaan investoinneissa, on edelleen huomattavasti korkeampi kuin vuosina 2007-2009 eli absoluuttinen investointimäärä on edelleen suuriˮ, Pohjola Pankin seniorianalyytikko Jari Räisänen kuvaa.

Kiina ohjaa raaka-ainehintoja

Kaivosalan näkymiä on synkistänyt etenkin Kiinan talouskasvun hiipuminen, ja monen raaka-aineen hinta onkin viime vuosina laskenut. Toisaalta pitkällä aikavälillä väestönkasvun, kaupungistumisen ja elintason nousun pitäisi näkyä myös metallien kysynnän kasvuna. Nikkelin hinta lähti jo alkuvuonna voimakkaaseen nousuun.

ˮTaustalla on Indonesian tammikuussa voimaan tullut malmin vientikielto, kun maa pyrkii investoimaan omaan malmin jalostustuotantoon. Indonesian osuus maailman nikkelimalmin viejänä on ollut peräti 15 prosenttiaˮ, Räisänen kertoo.

Vaikka nikkelin hinnan nousu hyödyttää etenkin Talvivaaraa, sekä Räisänen että Gorschelnik jättäisivät tuotanto-, rahoitus- ja ympäristöongelmiensa kanssa edelleen painivan yhtiön sijoitussalkun ulkopuolelle.

ˮOsake ei täytä tällä hetkellä normaalin osakesijoittamisen kriteereitä ja on täysin spekulatiivinen. Osakkeenomistajan kannalta on hankalaa, kun velkaa on paljon ja velkojen leikkaus on todennäköisesti edessä lähiaikoina. Jää nähtäväksi, miten tässä prosessissa kohdellaan osakkeenomistajiaˮ, Gorschelnik sanoo.

ˮHakisin osakesijoittajana tuottoja muista yhtiöistä − mieluummin vaikka Outokummusta, vaikka myös sen tuloksen ennustetaan olevan tänäkin vuonna vielä tappiollinen. Markkinatilanteen pitää parantua ja yhtiön omien rakennejärjestelyjen edistyä, jotta Outokumpu pystyy tekemään positiivista tulostaˮ, Räisänen sanoo.

Metso ja Outotec houkuttelevimmat

Suomalaiset kaivosyhtiöt ovat kansainvälisesti ottaen pieniä, ja etenkin vain yhtä tai kahta kaivosta hallinnoivien yhtiöiden riskit ovat suuret. Räisänen ja Gorschelnik suosivat perinteisten kaivosyhtiöiden sijaan toimialalle laitteita ja palveluja myyviä yhtiöitä − etenkin, kun ilmassa näyttäisi olevan jo merkkejä siitä, että suurten kansainvälisten kaivosyhtiöiden tilausvirrat voisivat pikkuhiljaa kääntyä kasvuun.

Toimialalla voi olla edessään myös yritysjärjestelyjä. Räisänen ja Gorschelnik pitävät kumpikin Metson lisäksi myös Outotecia houkuttelevana ostokohteena jollekin globaalille toimijalle.

ˮMetson kannattavuus on pitänyt kaivosinvestointien laskusta huolimatta hyvin ja yhtiön tehokkuuden parantuminen mahdollistaa hyvän vivun tulosparannukseen, kun sykli paranee. Outoteciin puolestaan kohdistuu lyhyellä aikavälillä vielä suuri riski, mutta yhtiöllä on vahva osaaminen, joka ei ole markkinan heikkouden aikana hävinnyt mihinkäänˮ, Gorschelnik sanoo.

Kolmanneksi suosikikseen Gorschelnik poimii yllättäen Tukholmaan listatun perinteisemmän kaivosyhtiön Bolidenin, joka on selvästi suomalaisia kaivosyhtiöitä suurempi ja vieläpä kannattavaa. ˮYhtiön tulosennusteet ovat positiiviset ja kurssissa on näin ollen nousuvaraaˮ, Gorschelnik sanoo.

Viiden vuoden salkkuun?

ˮToimialalla voi olla tulossa yritysjärjestelyjä”

■ Metso

■ Outotec

■ Boliden

Pääanalyytikko Kim Gorschelnik, FIM

ˮTeollisuuden tilausvirtojen elpymisestä on merkkejäˮ

 ■ Metso

■ Outotec

■ Outokumpu (riskiä sietävälle)

Seniorianalyytikko Jari Räisänen, Pohjola Pankki

Pitkä ja lyhyt tuotto

*Tukholman pörssissä.
Lähde: FIM Pankki ja Interactive Data

Kuviossa ylhäällä on osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.

Tällä kertaa tarkastelussa on Helsingin ja Tukholman pörsseihin listattuja kaivosyhtiöitä, kaivosyhtiöille laitteita ja palveluja myyviä yhtiöitä (mm. Metso ja Outotec) sekä ruostumattoman teräksen valmistaja Outokumpu, jonka tulokseen nikkelin hinta vaikuttaa keskeisesti.

Kuviosta näkee, että esimerkiksi Bolidenin kurssi on puolessa vuodessa noussut 9 % ja viidessä vuodessa 57 %.

Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu.

Halpa vai kallis? 

P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.

Nämä p/e-luvut (2014 ennuste) on laskettu käyttämällä 22.7. päätöskurssia. Sotkamo Silverille ei ollut p/e-lukua Factsetin/FIMin keräämässä konsensusennusteessa.

Lähde: Factset, Bloomberg ja FIM Pankki

 Outi Airaksinen