KARON PÖRSSI Osakkeet vai korkopaperit? Kehittyneille vai kehittyville markkinoille?
Vuoden viimeisen neljänneksen käynnistyminen antaa hyvän syyn tarkastella omaa salkkua kriittisesti: vastaako salkun sisältö omaa sijoitusnäkemystä? Osakkeiden voimakkaat kurssimuutokset ovat syksyn aikana saattaneet heiluttaa paitsi arvoa myös allokaatiota yllättävästi.
Entä mihin asentoon salkku kannattaisi kääntää?
Olen itse aiemmin povaillut, että Kiinan-turbulenssi olisi samanlainen nykäisy alaspäin kuin Aasian kriisi viime vuosituhannen lopulla ja että pörsseillä olisi vielä jonkin matkaa nousua jäljellä. Vaan mitä mieltä ovat asiantuntijat?
"Osakkeet peittoavat korot"
Kysyin sijoitusnäkemyksiä Elite Varainhoidon päästrategilta Jussi Hyödyltä, eQ Varainhoidon allokaatioryhmän puheenjohtajalta Dick Lundilta, Nordean Säästö-rahastoja hoitavalta Tuomo Mattilalta ja sijoituskirjailija Henri Elolta.
Nelikko on yksimielinen siitä, että seuraavan puolen vuoden ajanjaksolla osakkeet tuottavat korkosijoituksia paremmin.
"Rahapolitiikka kevenee mahdollisesti jopa kolmessa isossa taloudessa: Japanissa, Euroopassa ja Kiinassa, mikä tukee osakkeita. Pudotuksen jälkeen osakkeiden tekniseen korjaukseen ylöspäin on helppo lähteä mukaan, kun korkotuottoja ei ole tarjolla", Jussi Hyöty perustelee.
Hän korostaa, että osakepuolella salkkuun kannattaa poimia laatua ja välttää syklisiä yhtiöitä.
"Osakkeet ovat palasia yrityksistä. Laatuyhtiö tekee sijoittajalle kassavirtaa joka päivä ja joka yö", perustelee Henri Elo ääntään osakkeiden puolesta.
"Osakkeet ovat siedettävän hintaisia, kun Kiina-pilvet ovat puhkoneet ilmaa kursseista. Muutenkaan painotuksilla ei kannata hirveästi leikkiä, koska se lisää kaupankäyntikuluja", Elo jatkaa.
Dick Lund arvioi, että pelot Kiinan kasvun voimakkaasta hidastumisesta ovat liioiteltuja.
"Kiinan kasvu kyllä hidastuu mutta ei romahda."
Osakkeisiin rahaa ajaa edelleen se, ettei sijoittajalla ole juuri vaihtoehtoja.
"Korkotaso on edelleen erittäin alhaisella tasolla, mikä ohjaa rahaa osakkeisiin, kunhan markkinatilanne rauhoittuu", Lund sanoo ja nostaa esiin myös korkeat osinkotuotot. Osinkokauden lähestyminen tulee hänen arvionsa mukaan näkymään myös kursseissa.
Myös Nordean Mattila valitsee osakkeet. Hän tosin huomauttaa, että vastaus niin tähän kuin muihinkin kysymyksiin saattaa poiketa hänen hoitamiensa rahastojen painotuksista tulevien kuukausien aikana. Elokuun lopussa Nordean Säästö 50 -rahastossa korot olivat ylipainossa osakkeisiin nähden. Syyskuun lopun tietoja ei ole vielä julkistettu.
Kehittyneet markkinat jyräävät
"Kunhan markkinat rauhoittuvat ja rahaa siirtyy uudestaan osakkeisiin, se tulee ensin palaamaan länsiosakkeisiin", Dick Lund arvioi ja uskoo siksi, että kehittyneet markkinat ovat puolen vuoden jaksolla kehittyviä markkinoita parempi sijoituskohde.
Tässäkin kysymyksessä kvartetti on yksimielinen, joskin Henri Elo huomauttaa, että häntä ei kiinnosta se, mihin pörssiin yhtiö on listattu.
"Liiketoiminnan menestys ratkaisee osaketuoton, ei se, missä kotipörssi sijaitsee", Elo sanoo.
Jussi Hyöty varoittelee kehittyvistä maista.
"Kehittyvien talouksien riskit jatkavat kasvuaan, kun sekä kauppa- että pääomavirrat kehittyvät epäsuotuisasti. Kiinan raskas teollisuus on jo kovassa pudotuksessa", hän sanoo.
"Kehittyvillä markkinoilla kannattaa pysyä Aasiassa niissä maissa, missä on talouskasvua, vaihtotaseet kunnossa ja kohtuulliset arvostustasot. Raaka-ainetuottajamaita kannattaa välttää", vinkkaa Lund niille, jotka kuitenkin haluavat sijoittaa nouseviin talouksiin.
Eurooppa lyö Yhdysvallat
"Uskon että eurooppalaiset osakkeet tuottavat paremmin. Euro on heikentynyt ja kotimarkkinat elpyvät. Osakkeet ovat Euroopassa korjanneet voimakkaammin kuin Yhdysvalloissa", Dick Lund sanoo ja saa tukea Mattilalta ja Hyödyltä.
"Yhdysvalloissa tulossuhdanne on kypsymässä, vaikka koronnostoja ei ole edes aloitettu. Kolmas deflaatioaalto on lähtenyt liikkeelle kehittyvistä talouksista. Eurooppa, Japani ja Kiina jatkavat elvytystään ja heikentävät valuuttojaan. Tällaisessa ympäristössä vahvasta dollarista on tulossa deflatorinen riski Yhdysvalloille", Hyöty analysoi.
Sijoituskirjailija Henri Elo on osakepoimija ja lähestyy markkinoita mieluummin yhtiöiden kautta kuin ylhäältä alas.
"Yhtiö maksaa osinkoa, ei Euroopan eikä Amerikan bkt", hän niittaa.
"Suomi on ihan hyvä pörssi sijoittaa myös kansainvälisesti, koska esimerkiksi Koneen, Wärtsilän, Huhtamäen ja Nokian bisnekset ovat globaaleja", hän sanoo.
Helsingin pörssin ulkopuolelta Elo nostaa ruotsalaisen Hennes & Mauritzin ja norjalaisen päivittäistavarayhtiön Orklan laajentamaan Helsingin yhtiöiden kapeaa toimialapeittoa.
"Yhdysvalloista löytyy monia kohtuullisen p/e-luvun brändiyhtiöitä sijoittajan salkkuun. Näitä ovat esimerkiksi Apple, Berkshire Hathaway, Wells Fargo -pankki, Johnson & Johnson, AT&T ja Verizon", Elo luettelee.
Viikon trio: OP-Focus uskoo Nokiaan
OP-Rahastoyhtiön ärhäkämpi Suomi-osakerahasto OP-Focus luottaa Nokiaan. Verkkoyhtiön paino rahaston salkussa on lähes 16 prosenttia. Vajaan 240 miljoonan euron OP-Focus on erikoissijoitusrahasto, jossa yksittäisen osakkeen paino saa ylittää kymmenen prosenttia.
Myös kaksi muuta salkunhoitaja Antti Karessuon kärkivetoa Kone ja Sampo kuuluvat markkina-arvoltaan Helsingin pörssin suurimpiin yhtiöihin. Alle miljardin yhtiöistä hyvissä asemissa OP-Focuksen salkussa on Basware, jonka paino on 6,2 prosenttia (markkina-arvo noin 530 miljoonaa euroa). Kymmenen suurimman sijoituksen joukkoon kuuluu myös PKC Group (4,6 %, 410 miljoonaa euroa).
| Osake | Paino |
| Nokia | 15,7 % |
| Kone | 11,2 % |
| Sampo | 9,9 % |
Lähde: OP-Focuksen raportti 5.10.2015, tilanne 30.9.2015.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
