Kelan maksamat lääkekorvaukset nousivat viime vuonna lähes kahteen miljardiin euroon. Samalla yhä useampi suomalainen ylitti lääkkeiden vuosiomavastuun eli niin sanotun lääkekaton.
Kela maksoi vuonna 2025 lääkekorvauksia yhteensä 1,98 miljardia euroa, mikä on 4 prosenttia eli 79 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Samalla yhä useampi suomalainen ylitti lääkekorvausten vuosiomavastuun. Lääkekatto ylittyi noin 298 000 henkilöllä, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Vuosiomavastuu oli vuonna 2025 yhteensä 633,17 euroa. Katon ylittävistä kustannuksista Kela maksoi lisäkorvauksia 317 miljoonaa euroa.
Suomalaiset ostivat sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä yhteensä 2,74 miljardilla eurolla. Kaikkiaan lääkkeitä myytiin Suomessa 4,2 miljardin euron edestä.
Uudet kalliit lääkkeet lisäävät kustannuksia
Kelan mukaan lääkekorvausten kasvua selittävät erityisesti uudet ja aiempaa kalliimmat lääkkeet sekä niiden käytön laajeneminen uusiin käyttötarkoituksiin.
Lisäksi uusia lääkkeitä tulee jatkuvasti korvausjärjestelmään. Vuonna 2025 kustannusten kasvuun vaikutti myös lääkkeiden arvonlisäveron nousu 10 prosentista 14 prosenttiin.
Kustannusten kasvua hillitsevät kuitenkin lääkkeiden hintakilpailu, biologisten lääkkeiden lääkevaihto sekä joidenkin lääkkeiden tukkuhintojen alennukset.
Diabeteslääkkeet kasvattavat lääkekorvauksia
Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien uusien lääkkeiden kustannukset kasvoivat selvästi.
Diabeteslääkkeistä maksettiin korvauksia yhteensä 235 miljoonaa euroa, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Erityisesti semaglutidin korvaukset kasvoivat voimakkaasti. Lääkkeestä maksettiin korvauksia yli 56 miljoonaa euroa lähes 61 000 henkilölle, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
Kelan tutkijan Klaudia Kaustialan mukaan uudemmat lääkkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa tyypin 2 diabeteksen hoidossa.
"Ne tehostavat hoitoa ja niillä on diabeteksen lisäsairauksilta suojaavia vaikutuksia. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauskustannusten kasvu tuskin on lähivuosina taittumassa", Kaustiala arvioi tiedotteessa.
Suurin osa korvauksista syöpälääkkeistä
Suurin yksittäinen kustannusryhmä olivat syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat. Niistä maksettiin lääkekorvauksia yhteensä 712 miljoonaa euroa.
Ryhmän osuus kaikista lääkekorvauksista oli 36 prosenttia.
Kustannusten kasvun taustalla on muun muassa lääkkeiden käyttötarkoitusten laajeneminen sekä se, että osa aiemmin sairaaloissa annetusta hoidosta on siirtynyt avohoitoon.
Hintakilpailu laskee joidenkin lääkkeiden kustannuksia
Kaikkien lääkkeiden kustannukset eivät kuitenkaan kasva. Esimerkiksi veren hyytymiseen vaikuttavien suorien antikoagulanttien korvauskustannukset vähenivät vuonna 2025 selvästi.
Niistä maksettiin korvauksia 57 miljoonaa euroa, mikä on 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Taustalla on lääkkeiden patenttien raukeaminen ja hintakilpailun lisääntyminen.
Lisäksi lääkeyritykset maksoivat Kelalle vuonna 2025 niin sanottuja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja yhteensä 111 miljoonaa euroa.
Ehdollisessa korvattavuudessa on kyse siitä, että viranomainen ja lääkeyritys sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän epävarmuuden hallinnasta. Se voi liittyä lääkkeen hoidolliseen arvoon, sen kustannusvaikuttavuuteen tai lääkkeen kustannuksiin.
LÄÄKEKATTO | Vuonna 2026 lääkekatto eli vuosiomavastuu on 636,12 euroa. Alkuomavastuu on tänä vuonna 70,33 euroa. Kun alkuomavastuu täyttyy, asiakkaalla on oikeus lääkekorvaukseen.
Minna Petäinen
