Vienti vetää jo, ja Suomen talous elpyy. Monen suomalaisen rahatkin alkavat pikkuhiljaa riittää paremmin, sillä ostovoimaan syntynyt syvä kuoppa on vihdoin täyttymässä, ennustaa Swedbank Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen.
Kotitaloudet, yksityiset kansalaiset, pitäisi saada kuluttamaan, jos Suomeen toivotaan talouskasvua. Suomi on avotalous, jolle vienti on elintärkeää. Pelkillä vientiteollisuuden ponnistuksilla kovin reippaaseen kasvuun on kuitenkin vaikea päästä, sillä puolet Suomen bkt:stä koostuu yksityisestä kulutuksesta.
Viime vuosina kulutus on jäänyt niukaksi. Kauppa on käynyt tahmeasti niin asunnoilla, autoilla kuin muillakin hintavammilla tuotteilla. Sen sijaan säästämisasteessa on lyöty ennätyksiä. Säästöä syntyy, kun käytettävissä olevat tulot ovat suuremmat kuin kulutusmenot.
Ammottava aukko kuroutuu umpeen vähitellen
Kuluttajia tuskin voi kitsastelusta moittia. Suomalaisten palkansaajien ostovoima romahti koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa seuranneessa hintojen ja korkojen nousurallissa, eivätkä palkankorotukset ole lähellekään riittäneet täyttämään syväksi revennyttä aukkoa.
Päälle ovat tulleet vielä työttömyyden lisääntyminen, julkisen talouden kiristykset ja kaikkinainen yleinen epävarmuus, synkkyys ja ankeus.
Nyt alkaa näyttää valoisammalta ainakin ostovoiman suhteen. ”Inflaatiovauhti on maltillinen ja palkat nousevat. Ennustamme, että ostovoimaan syntynyt aukko saataisiin umpeen vuoden 2026 lopulla, ja vuoden 2027 alussa ostovoima nousisi edellisen huipun yli”, Timo Hirvonen sanoo.
Ennen ”suurta romahdusta” ostovoima oli huipussaan vuonna 2021, joten kuiva kausi on ollut pitkä.
Odotuksissa myönteinen kierre
Jos – tai kun – kuluttajat lähtevät liikkeelle, seurauksena voi olla positiivinen kierre. Esimerkiksi näin: ”Kun palvelujen ostaminen lisääntyy, palvelualoilla työvoiman kysyntä kasvaa, työllisyys paranee, autokauppa voi piristyä ja asuntokauppa todennäköisesti vilkastuu, jolloin kodinkoneiden ja muiden kestokulutustavaroiden sekä huonekalujen, sisustuksen ja remontoinnin kysyntä lisääntyy.”
Viime vuonna asuntojen kauppamäärä lisääntyi, mutta asuntohintojen lasku jatkui. ”Hinnat lähtevät jo nousuun, mutta loivasti”, Timo Hirvonen arvioi. Swedbank ennustaa vanhojen osakeasuntojen hintojen nousevan tänä vuonna keskimäärin noin 0,5 ja ensi vuonna noin 2 prosenttia.
Korkotaso pysynee vakaana
Ainakaan korkojen ei pitäisi enää olla esteenä asuntomarkkinoiden virkistymiselle. ”Euriborkorot ovat vakaat, eikä suuria korkoliikkeitä ole näköpiirissä. Euriborit pysynevät tänä vuonna suunnilleen nykytasoillaan hiukan yli kahdessa prosentissa.”
Työllisyydessä lupaavia valopilkkuja
Vuosien 2022–23 nopea korkojen nousu pani suomalaisten asunnonostohalut jäihin pitkäksi aikaa, mutta eipä työllisyystilannekaan ole rohkaissut asuntokaupoille. Suomen työttömyysaste kipusi viime vuonna hurjaksi, noin kymmeneen prosenttiin työvoimasta.
Tilastojen takana pilkottaa kuitenkin valoa, sillä jo viime vuoden puolella työllisyys lisääntyi teollisuudessa, Timo Hirvonen kertoo. Nyt työllisyyden odotetaan vähitellen edelleen paranevan, kun meille tärkeät vientimarkkinat Yhdysvalloissa sekä euroalueella, etenkin Saksassa, virkistyvät.
Teknologiateollisuus, joka tuottaa yli puolet Suomen tavara- ja palveluviennistä, on jo saanut mukavasti uusia tilauksia. Teknologiateollisuus ry myös uutisoi, että sen suurimman toimialan kone- ja metalliteollisuuden henkilöstömäärä on kääntynyt hienoiseen nousuun.
Suomen taloutta vahvistaa investointien ripeä kasvu muun muassa puolustushankintojen lisääntyessä.
Kone- ja laiteinvestointien kasvussa näkyy esimerkiksi se, että Suomen ostamia uusia F-35-hävittäjiä aletaan tuoda Yhdysvalloista Suomeen tänä vuonna. Ja vaikka hävittäjät ovat tuontitavaraa, hävittäjähankintaan sisältyy ”teollista yhteistyötä”, joka työllistää jossain määrin myös Suomessa.
Maailmanpolitiikan arkipäivästä on kuitenkin tullut myrskyisää, ja geopoliittiset jännitteet, kauppasodat ja USA:n jopa päivästä toiseen vaihtelevat tulliukaasit luovat jatkuvaa epävarmuutta. Miten suomalaiset vientiyritykset pärjäävät myllerryksessä?
”Viime vuonna pärjäsivät hyvin, paremmin kuin etukäteen ajateltiinkaan. Uutisotsikot ovat usein olleet negatiivisia ja epävarmuutta ja riskejä on paljon, mutta yritykset sopeutuvat. Vaikka Suomen talous ei juuri kasvanut, viennillä meni hyvin”, Timo Hirvonen sanoo.
”Uskon, että tänä vuonnakin monessa keskeisessä vientimaassamme talous kasvaa ja Suomen vienti niihin kehittyy suotuisasti.”
Ulla Simola
