Tekoälyn talouskoulu, osa 2: Näin hyödynnät tekoälyä budjetoinnissa

Budjetointi on monelle suomalaiselle vieras tai vaivalloinen asia – mutta tekoäly voi tehdä siitä yllättävän palkitsevaa. Miten tekoäly kannattaa valjastaa avuksi?

Tekoälypohjaiset työkalut tarjoavat aivan uudenlaista joustavuutta ja tarkkuutta henkilökohtaisen talouden hallintaan. Budjetointi ei tarkoita enää manuaalisia taulukoita tai kuittien läpikäymistä, vaan tekoäly voi:

• Kategorisoida automaattisesti kulutustasi (esimerkiksi ruoka, asuminen, vapaa-aika)
• Antaa ennusteita tulevista menoista ja tuloista perustuen aiempaan dataan
• Suositella budjettirajoja ja säästömahdollisuuksia arjen valintojen perusteella
• Varoittaa reaaliaikaisesti budjetin ylittymisestä

Monet pankkisovellukset käyttävät jo koneoppimista näiden toimintojen taustalla, mutta vielä suuremman hyödyn saa, jos käyttää erillisiä tekoälytyökaluja tai rakentaa omia ratkaisuja esimerkiksi Google Sheetsin tai Excelin kautta tekoälyn avustuksella.

Näin pääset alkuun tekoälybudjetoinnissa

1. Aloita datasta: Vie tilitietosi (CSV-muodossa) budjetointityökaluun tai laskentataulukkoon. Esimerkiksi Google Sheetsin voi yhdistää tekoälytyökaluihin, kuten Chat GPT:n koodiavustajaan tai Python-skripteihin.

Mistä saan tilitietoni CSV-muodossa?

Useimmat suomalaiset pankit mahdollistavat tilitapahtumien lataamisen CSV-muodossa. CSV on yksinkertainen taulukkotiedosto, joka toimii erinomaisesti esimerkiksi Google Sheetsissä tai Excelissä – ja jota tekoälytyökalut osaavat käsitellä suoraan.

2. Kysy tekoälyltä analyysiä: Voit pyytää esimerkiksi:
   "Luo kuukausibudjetti näiden tietojen pohjalta, jossa jää vähintään 100 euroa säästöön."
   tai
   "Mitä kuluja voisin pienentää, jotta säästän 10 prosenttia enemmän kuukaudessa?"
   
   
3. Rakenna muistuttaja tai seurantamalli: Tekoäly voi auttaa sinua rakentamaan järjestelmän, joka lähettää ilmoituksen, kun budjettisi uhkaa ylittyä – tai kun säästösi saavuttavat tietyn tavoitteen.
   
   
4. Simuloi tulevaisuutta: Voit käyttää tekoälyä arvioimaan, mitä tapahtuu, jos vaihdat työpaikkaa, muutat, saat lapsen tai alat sijoittaa – miten nämä vaikuttavat kuukausibudjettiisi?

OP:n tutkimus paljastaa – Suomalaiset karttavat budjetointia

Vain 18 prosenttia suomalaisista laatii kuukausibudjetin ja seuraa sen toteutumista, paljastaa OP Ryhmän tuore kysely.

OP Ryhmän maaliskuussa 2025 teettämässä kyselyssä selviää, että jopa 52 prosenttia suomalaisista ei tee kuukausibudjettia lainkaan. Vaikka naiset ovat miehiä aktiivisempia taloutensa suunnittelussa, suurituloisimmat lipsuvat seurannassa eniten.

Yllättäen nuoret aikuiset (26–34-vuotiaat) ovat innokkaimpia budjetoijia – ehkä siksi, että heillä on vähemmän rahaa käytettävissä tai enemmän säästötavoitteita, kuten oman asunnon hankinta.

”Keski-iässä voi helposti tulla tuntuma, että jos raha riittää menoihin, ei tarvitse etukäteen tarkkaan miettiä mihin rahoja laitetaan. Tätä tukee myös se, että oman budjetin seuraaminen on pienintä suurituloisimmilla. Kannustan kuitenkin pyrkimään budjetointiin, jotta voi miettiä, menevätkö rahat sinne, minne haluaa. Säästämistä ja sijoittamista kannattaa tehdä myös keski-iässä”, OP Ryhmän vähittäispankin johtaja Harri Nummela sanoo tiedotteessa. 

Esimerkkilaskelma: Näin säästät uuden pyörän tekoälyn avulla

Tavoite: Haluat ostaa uuden sähköavusteisen polkupyörän, joka maksaa 1 800 euroa. Haluat saavuttaa tavoitteen 6 kuukaudessa.

Budjettisuunnitelma:

Yhteensä kuukausisäästö: 180 €

• Tavoite saavutetaan 10 kuukaudessa ilman lisätuloja.
  Jos pystyt säästämään 300 €/kk, pyörä on sinulla jo puolen vuoden päästä.

Tämä juttusarja kertoo, miten tekoälyä voi hyödyntää henkilökohtaisessa taloudessa. Taloustaidon toimituksen käytössä on maksullinen Chat GPT -tekoäly, joka pystyy, ilmaisversiosta poiketen, hakemaan myös reaaliaikaista tietoa Internetistä. 

Outi Airaksinen

Tämä juttu on kirjoitettu tekoälyavusteisesti. Myös kuva on tehty tekoälyllä.