KARON GRILLI Työeläkeyhtiö Varman osakesijoituksista peräti 37 prosenttia kohdistuu pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin, joko pääomasijoituksiin tai noteeraamattomiin osakkeisiin. Vuoden 2010 lopussa niiden osuus oli vajaat 18 prosenttia Varman osakesalkusta. Ei-listatun markkinan osuus Varman osakesalkussa on tänä aikana siis kaksinkertaistunut.
”Tämä on yksi isoimpia rakenteellisia muutoksia, mitä salkussa on tapahtunut viimeisen viidentoista vuoden aikana, ja se on tapahtunut yhtä aikaa sen muutoksen kanssa, että privaattimarkkinan rooli transformaatiossa korostuu. Pörssiyhtiöstä on tullut vähän hankala byrokraattinen elin”, Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo Karon Grillissä.
”Jos haluaa tehdä oikein kunnon transformaatiota, yhtiö otetaan pois listoilta ja tehdään muutokset. Mahdollisesti palataan pörssiin – tai ei palata”, hän sanoo.
Yksityissijoittajan mahdollisuudet sijoittaa hajautetusti noteeraamattomiin yhtiöihin ovat rajalliset ja ainakin kalliit. Mitä voisi tehdä, jotta pörssi palaisin entisenlaiseen merkitykseensä? Kannattaako sitä edes haikailla?
”Olen vähän nostalginen sen asian kanssa, että todennäköisesti olisi Suomelle parempi, että pörssi toimisi keskeisempänä transformaation lähteenä, mutta muutoksen tekeminen [pörssiyhtiönä] on vaikeaa verrattuna siihen, että ottaa yhtiön privaatiksi, lopettaa raportoinnin ja tekee rahoitusratkaisut suoraviivaisesti ilman pörssiä. Kolmen hengen hallitus ja sitten mentiin!” Murto kuvaa.
Nopeuden ja suoraviivaisuuden lisäksi listaamattomia yhtiöitä auttaa vähäisempi regulaatio.
”Kaikessa hyvyydessä rakennamme kaiken näköisiä uusia vaatimuksia pörssiyrityksille. Siitä tulee byrokraattinen himmeli. Se suosii kypsillä toimialalla toimivia yrityksiä, joiden ei tarvitse tehdä suuria transformaatiota ja jolloin on kyky rakentaa vaadittava byrokratia.”
Suomi-osakkeet säilyvät salkussa
Vuosi sitten Risto Murto sai aikaan kohinaa sijoittajapiireissä Helsingin Sanomissa esittämällään lausunnolla. ”Jos ilmenee, että suomalaisosakkeiden heikko tuotto on pitkäaikainen ongelma, niin eläkesijoittajien on pakko reagoida tavalla tai toisella”, hän sanoi lehdessä.
Asia on tietenkin aivan itsestäänselvyys, mutta moni luki sen hätähuudoksi, varoitukseksi tai uhkaukseksi. Helsingin pörssin tuolloin pitkään jatkuneeseen kehnoon kehitykseen tuskastuneet saivat Suomen suurimman sijoitusvallankäyttäjän lausumasta vettä myllyynsä – ja moni Varmaa vähäisempi instituutio mietti viimeistään silloin, pitäisikö Suomi-osakkeet siivota pois salkusta.
Jos lausuma oli uhkaus, se toimi. Tammikuussa sovitun työeläkejärjestelmän sijoitusuudistuksen myötä Varman kaltaisilla yksityisalojen eläkesijoittajilla osakkeiden osuus allokaatiosta voi nousta jopa 85 prosenttiin, kun tällä hetkellä teoreettinen yläraja on 65 prosenttia.
Tarkoittaako tämä, että Suomi-osakkeiden osuutta koko sijoitussalkussa ei tarvitse pienentää, vaikka niiden osuus osakesalkun sisällä pienenee?
”Motivaatio eläkeuudistuksessa oli tuottojen haku eläkejärjestelmälle. Se oli päämotivaatio. Mutta johtopäätöksesi on mielestäni suurin piirtein OK”, Murto vastaa.
Hedget eivät ole mustia laatikoita
Noteeratut osakkeet ovat Varman 64 miljardin euron sijoitussalkun painavin omaisuusluokka. Maaliskuun lopussa Varman omaisuuslajiallokaatio näytti tältä:
| Noteeratut osakkeet | 34 % |
| Pääomasijoitukset + noteeraamattomat | 20 % |
| Korot | 20 % |
| Hedget | 17 % |
| Kiinteistöt | 9 % |
Lähde: Varman osavuosiraportti tammi–maaliskuu 2025.
Kuudesosan salkusta haukkaavat hedgerahastot ovat monimuotoinen omaisuusluokka, mitä kuvaa se, että suomennokseksi on esitetty joskus vipurahastoa, joskus suojarahastoa. Vakiintunein mutta kömpelö suomennos on ”absoluuttisen tuottotavoitteen rahasto”.
Hedgesalkkua hoidetaan niin, että se tuottaisi markkinatilanteesta riippumatta. Kun korrelaatio perinteisten omaisuusluokkien kanssa on vähäinen, sijoittaja saa teoreettista hajautushyötyä.
Ulkopuolelta hedget ovat mustia laatikoita, joiden strategioista saati salkkujen sisällöistä voi olla mahdotonta saada selkoa. Jäljet voivat päätyä veroparatiisisaarella sijaitsevaan hallinnointiyhtiön postilokeroon. Miten tällainen ei-läpinäkyviin instrumentteihin sijoittaminen sopii vastuullisuutta korostavalle eläkesijoittajalle?
Risto Murto huomauttaa, että Varma näkee omistamiensa hedgerahastojen salkkuihin.
”Finanssikriisissä tuli akuutisti esiin kysymys siitä, mitä luottoriskiä meillä on. Rahastoista pystyimme saamaan rivi riviltä tiedot toimialajakaumista ja luottoprofiileista. Kriisissä itse asiassa hedgerahastot olivat meidän näkökulmastamme läpinäkyviä, pankit eivät.”
Varma tavoittelee hedgeillä hajautusta ja keskittyy erityisesti luottoinstrumenteilla toimiviin hedgeihin.
Nokat vastakkain korppikotkan kanssa
Hedgerahastoissa Varma on myös korppikotkasijoittaja Paul Singeriin henkilöityvän Elliott Managementin asiakas. Varman viime vuoden vuosikertomuksen mukaan Varma omisti ” Elliot International B Ltd”:iä 194 miljoonan euron arvosta.
Varma omisti Elliottin rahastoa jo vuonna 2020, jolloin Elliott hankki siivun Sampoa ja hyökkäsi julkisuuskampanjalla Sammon hallintoa kohtaan, käytännössä haukkui hallituksen ja vaati muutoksia.
Samaan aikaan Risto Murto oli Sammon hallituksen jäsen.
Hymyilyttikö edes sisäänpäin?
”Hymyilytti. –– Olen joskus herran tavannutkin New Yorkissa. Nämä ovat amerikkalaisen markkinatalouteen liittyvää asioita. Kun on monessa mukana, niin vaikka private equityssä saattaa tulla tilanne, että toinen salkunhoitaja on myymässä ja toinen salkkuhoitaja ostamassa. Näitä tilanteita tulee.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Sampoa.
