KARON GRILLI Ne riskit, jotka tiedämme, pystymme ottamaan huomioon.
Yritykset laativat riskiarvioita ja skenaarioita. Kuinka tuotantoketju hoidetaan, jos tärkeän tavarantoimittajan tehdas palaa? Entä kuinka toimitaan, jos tärkeän raaka-aineen maailmanmarkkinahinta nousee kaksinkertaiseksi?
Joiltakin riskeiltä voi suojautua vakuutuksilla tai johdannaisilla, osalta hyvällä suunnittelulla ja reagointivalmiuden kehittämisellä. Nopea reagointikyky toimintaolojen muutoksiin tuntuu käyneen entistäkin tärkeämmäksi yhtiöiden kehityksen kannalta.
Samoin sijoittaja voi suojautua mahdollisilta epäsuotuisilta kehityskuluilta. Yksinkertaisin ja yleisin riskienhallinnan muoto on hajauttaminen eri omaisuuslajeihin ja osakesijoitusten sisällä eri toimialoille, maantieteellisille alueille ja yhtiötyyppeihin.
Mutta kuinka varustautua riskeihin, joita ei osaa kuvitella?
Sijoittajien reagointien arvailua
Parin viime viikon aikana Valkoinen talo on järjestänyt yrityksille ja sijoittajille oppitunnin epävarmuudessa elämisestä. Sattumanvaraisilta tuoksahtavien tuontitullien asettaminen ja sen jälkeen lykkääminen ovat heilutelleet maailman pääomamarkkinoita. Koettiinpa viime viikon maanantaina puolen tunnin jakso, jonka aikana S&P 500 -indeksi nousi 8 prosenttia pelkän huhun voimalla.
Voimakkaat kurssilaskut epävarmuuden lisääntyessä ovat luonnollisia: kun sijoittajia pelottaa, he myyvät riskisiä omaisuusluokkia niin kuin pörssiosakkeita.
Suuret kurssimuutokset niin ylös kuin alas ovat tyypillisiä silloin, kun markkinat eli sijoittajat joutuvat hinnoittelemaan uutta, merkittävää informaatiota. Tällaisille hetkille luonteenomaista on, että sijoittajien ja sijoitusmedian huomio kohdistuu tähän uuteen asiaan. Siitä tulee markkinoita ajava tekijä, jonka alle muu hautautuu.
Yhdysvaltain tullitariffit eivät itsessään olleet mitenkään yllättävä asia. Donald Trump on niitä väläytellyt ja testannut aiemminkin. Toisessa tilanteessa markkinat olisivat viime vuoden lopulla voineet alkaa hinnoitella kauppasotaa.
Voi tietysti ajatella, että Yhdysvaltain osakemarkkinoiden alkuvuoden kehitys on ollut jo seurausta siitä, että jotkin sijoittajat ovat alkaneet varautua niihin – tai luultavammin johonkin yleiseen markkinalaskun laukaisevaan tekijään.
Kauppasodan hinnoittelu osakekursseihin tapahtui kuitenkin ilmeisesti suurelta osin nyt, ja sen hinnoittelemisen lisäksi sijoittajat ovat tietenkin aavistelleet, mitä muut sijoittajat tekevät ja pyrkineet toimimaan ennen muita. Tällainen markkinatoiminta on omiaan nopeuttamaan ja paisuttamaan kurssiliikkeitä.
Markkinat kun eivät hinnoittele uutisia vaan sijoittajien arvioita toisten sijoittajien reagoimista uutisiin. Lyhyellä aikavälillä erinomaisesti pärjää sijoittaja, joka arvaa, mistä markkinat innostuvat tai kauhistuvat seuraavaksi ja milloin se tapahtuu.
”Osta silloin kun muut pelkäävät”
Osakemarkkinoilla on aina riskiä. Toisina ajankohtina riskiä hinnoitellaan enemmän, toisina vähemmän. Mitä pidemmin on mennyt hyvin ilman pahempia töyssyjä, sitä enemmän sijoittajakollektiivi on taipuvainen ajattelemaan, että riskejä ei juuri ole. Tällöin osakeriskin kantamisesta saatava korvaus pienenee eli osakkeiden tuotto-odotus laskee.
Yhtäkkiä yllättäen markkinat havahtuvat johonkin riskiin ja riskisyyttä hinnoitellaan yleisesti. Siis osakekurssit laskevat.
Oikein pitkällä aikavälillä osakemarkkinoiden riskin voi ajatella olevan sama silloin, kun sijoittajat muistavat riskin, kuin silloin, kun sijoittajat eivät muista riskiä. Tähän perustuu ”pelkokertoimen” eli volatiliteetti-indeksin (VIX) käyttäminen sijoittamisen ohjenuorana. Mitä enemmän markkinat heiluvat (ja niiden odotetaan heiluvan), sitä korkeampi VIX.
VIXiä käyttää hyväkseen esimerkiksi konkarivarainhoitaja Petri Ukkola.
"Yleisesti VIX:n nousua kommentoidaan, että osakkeiden hinnat ovat kääntymäisillään laskuun. Mutta VIX:n nousu kertoo vain, että markkinaepävarmuus osakekurssien heilahduksesta alas tai ylös on noussut. Se voi siis kertoa myös kasvaneesta tuotto-odotuksesta", Ukkola kirjoittaa kirjassaan Pörssi-ilmiöitä (Alma Talent 2020).
"Suurempi riski johtaa parhaimmillaan korkeisiin tuottoihin. Viimeksi kuluneiden reilun 15 vuoden aikana korkeimmat toteutuneet tuotot on saatu sen jälkeen, kun VIX on ollut korkealla, mutta myös todella huonojen tuottojen todennäköisyys on korkeampi."
Olen kirjoittanut Ukkolan kirjasta aiemmin tällä palstalla.
Viime viikolla Ukkola sanoi Kauppalehden haastattelussa: "Kun Vix on yli 30, se on lupaa painaa rahaa. -- Nämä ovat juuri niitä päiviä, jolloin pidemmän aikavälin tuotot tehdään."
Halpaa vai vähemmän kallista?
Kurssilasku ei aina tee markkinoista halpoja.
Jos osakeindeksin arvo olisi 120 ja se laskee 10 prosenttia, onko indeksi alennusmyynnissä? Ei välttämättä. Voihan olla, että indeksin ”oikea arvo” olisi 100. Kurssilaskun myötä eli 108 pisteessä indeksi ei olisi vielä halpa vaan vähemmän kallis. Mutta jos lähtötaso olisi ollut 110, 10 prosentin laskun jälkeen indeksi on jo kutakuinkin ”oikealla” tasolla.
S&P 500 -indeksin pitkään jatkuneen nousun jäljiltä Yhdysvaltain ja siten maailman osakemarkkinat olivat jo varsin hintavia. Korjausliikettä tarvittiin. Voi ajatella niinkin, että kauppasota tarjosi kurssilaskulle hyvän perustelun.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä.
