Markkinakatsauksista päätellen talouteen on kertynyt viime vuosina paljon erilaisia patoutumia. On patoutunutta asunnonvaihtotarvetta, patoutunutta autonvaihtotarvetta ja ihan vain yleistä patoutunutta kulutustarvetta.
Ihmisten rahat puolestaan ovat patoutuneet pankkitileille ja muihin säästökohteisiin. Kotitalouksien säästämisaste (säästö = käytettävissä olevat tulot – kulutusmenot) on kasvanut siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan alkuvuonna 2022. Hyökkäys toi elämään uudenlaisen epävarmuustekijän.
Hyökkäyksen jälkeen on kuultu enimmäkseen synkeitä talousuutisia, joten ihmiset ovat katsoneet viisaimmaksi jatkaa säästämistä.
Kuvioiden lähde: Danske Bankin suhdannekatsaus, joulukuu 2025
Kulutuksen piristymistä on odotettu kuin kuuta nousevaa, jotta talous lähtisi elpymään. ”Noin puolet Suomen bkt:stä koostuu yksityisestä kulutuksesta”, huomauttaa Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Mutta nyt kulutuksen sijaan varovaisuus ja pidättyväisyys tuntuvat vallitsevan kaikessa.
Danske Bankin suhdannekatsauksessa ennustetaan talouden lähtevän pieneen kasvuun ensi vuonna.
Kaisa Kivipelto kertoo, että valopilkkuja on useita. Työttömyydenkin uskotaan alkavan hellittää. ”Ja yksityisen kulutuksen kasvu on yleensä kulkenut käsi kädessä työllisyyden kanssa.”
Kuvioiden lähde: Danske Bankin suhdannekatsaus, joulukuu 2025
Saattaa kuitenkin olla, että kuluttajat eivät syöksy käyttämään säästöjään. Finanssiala ry:n tuoreen Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista 69 % kertoi, että aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavan vuoden aikana. Lukema on tutkimuksen suurin ainakin vuodesta 2003 lähtien.
Toinenkin selvä, kulutukseen vaikuttava muutos tutkimuksen tuloksissa näkyy: niiden osuus, joiden tulot ovat pienemmät kuin menot ja jotka sen vuoksi käyttävät säästöjään tai ottavat jopa lainaa, on kasvanut. Heitä on 22 % vastaajista. Keväällä 2021 heidän osuutensa oli 7 %.
Niitä, joilla on tuloja enemmän kuin menoja, on 42 % (61 % vuonna 2021). Tässä suurin muutos heikompaan suuntaan tapahtui 2023, ja tänä vuonna muutos vahvistui entisestään.
Kyselyyn vastanneista 61 % kertoo, että heillä on varoja säästössä. Heidän osuutensa on pysynyt kymmenkunta vuotta suurin piirtein samana.
Ulla Simola
Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen otoksessa oli 2 504 mannersuomalaista 15–79-vuotiasta. Vastaajat oli kiintiöity ikäryhmittäin, alueittain ja sukupuolen mukaan. Vastausprosentti oli 36. Tutkimusaineisto hankittiin alkukesästä 2025.
