Kryptovaluuttoihin sijoitettaessa huimat arvonnousut ja jyrkät laskut vuorottelevat. Kryptosijoittaminen jakaa mielipiteet: uhkapeliä vai sijoittamista?
Kryptovaluutat ovat nousseet viime vuosina pienistä piireistä suurempienkin sijoittajajoukkojen kiinnostuksen kohteeksi.
Huimat arvonnousut houkuttelevat. Toisaalta sijoittajia pelottavat rajut hintaheilahtelut, joita kryptovaluutoista innostuneen presidentti Donald Trumpin ailahtelevat puheet ovat entisestään jyrkentäneet.
Finanssivalvonnan vanhempi valvoja Tytti-Maria Tanninen muistuttaa, että kryptovaluuttoihin pätee kaikkea sijoittamista koskeva perussääntö: sijoita vain sellaisiin kohteisiin, joiden toimintaperiaatteen ymmärrät.
"Jos ei ymmärrä, mitä kryptovarat teknisesti ovat, mistä niiden tuotto muodostuu ja millaisia riskejä niihin liittyy, niihin ei pitäisi sijoittaa."
"Tärkeintä on ottaa riittävästi selvää palveluntarjoajasta ja pyrkiä arvioimaan sen luotettavuutta saatavilla olevan tiedon perusteella", Tanninen sanoo.
Myös Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius kehottaa perehtymään tarkasti tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ennen kuin hankkii kryptovaluuttoja tai niihin liittyviä sijoitustuotteita.
"Ensiksi tulisi miettiä, onko kryptosijoittamisessa ylipäätään mitään järkeä ja lähteä vasta sitten miettimään, miten sijoittaminen kannattaa tehdä käytännössä."
Rothoviuksen mielestä kryptovaluutat voivat sopia pelurille, jolla on halukkuutta tavoitella tuottoja suurella riskillä. Samalla pitää olla kuitenkin kykyä sietää riskien laukeamista.
"Riskinä on, että sijoittaja menettää kaikki kryptovaluuttaan sijoittamansa rahat", Rothovius sanoo.

Kryptovaluutta Bitcoinin kurssi on ollut vuoristorataa. Vuoden pohjalukemista viime syyskuun alusta kurssi nousi joulu-tammikuun huippuunsa 97 %. Tammikuun lopulta kurssi putosi huhtikuun alkuun mennessä noin 28 %, kunnes kääntyi taas nousuun.
Hankintoja voi tehdä kryptopörsseistä
Valinnan varaa kryptosijoittamisessa ainakin riittää. Kryptovaluuttoja välittävä yhtiö Coinbase arvioi, että maailmassa on yli 11 000 erilaista virtuaalivaluuttaa. Kryptovaluuttojen kursseja seuraava Coinmarketcap-palvelu puolestaan kertoo, että niitä olisi runsaat 12,5 miljoonaa.
Valtaosa niistä ei ole kuitenkaan aktiivisen kaupankäynnin kohteena.
Coinmarketcap-palvelun mukaan viisi suosituinta kryptovaluuttaa olivat maaliskuussa Bitcoin, Ethereum, Tether, XRP ja BNB.
Piensijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa kryptovaluuttoihin suoraan ostamalla niitä digitaaliseen lompakkoonsa. Sijoittamista voi tehdä myös epäsuorasti kryptovaluuttojen ympärille rakennettujen sijoitustuotteiden avulla.
Kryptovaluuttoja voi ostaa verkosta löytyviltä kauppapaikoilta ja alustoilta. Niihin kuuluvat muun muassa suuret kansainväliset kryptopörssit Binance, Coinbase ja Kraken. Kotimaisia kryptovaluuttojen välittäjiä ovat esimerkiksi Coinmotion, Kvarn X ja Northcrypto.
Kryptopörssissä asiointi edellyttää rekisteröitymistä. Sen jälkeen asiakas saa digitaalisen lompakon tai säilytystilin, johon voi tallettaa euroja ja ostaa niillä kryptovaluuttoja. Ostot ja myynnit tapahtuvat palveluntarjoajan sovelluksella, jolla voi seurata myös hankintojen hintakehitystä.
Kryptovarojen säilyttämiseen on useita tapoja. Ne voi antaa kryptovälittäjän säilytettäväksi tai ylläpitää itse kryptovaluuttalompakkoa. Jälkimmäinen tapaa vaatii hieman perehtymistä tekniikkaan ja säilytystapaan. Sähköistä lompakkoa hallitaan digitaalisella avaimella. Sitä ei kannata hävittää, sillä ilman tunnusta lompakkoon ei enää pääse. Samalla menettää myös sen sisällön eli sijoitukset.
Myös pörssilistattuja tuotteita tarjolla
Epäsuorasti kryptovaluuttoihin voi sijoittaa muun muassa niiden ympärille rakennettujen pörssilistattujen sijoitustuotteiden avulla. Niitä ovat vaikkapa sertifikaatit, joiden arvon kehitys on sidottu esimerkiksi Bitcoinin tai Ethereumin hintaan.
Kryptovaluuttoihin voi sijoittaa myös pörssinoteerattujen etf-rahastojen avulla. Niiden arvo seuraa yhden tai useamman kryptovaluutan hintakehitystä.
Jotkin rahastot saattavat sijoittaa suoraan kryptovaluuttoihin, kun taas toiset voivat käyttää johdannaisia tai muita monimutkaisia rahoitusinstrumentteja kohteeksi valittujen kryptovaluuttojen arvon seuraamiseen.
Kryptovaluuttoihin erikoistuneiden sijoitustuotteiden valikoima täydentyy koko ajan. Esimerkiksi Helsingin pörssiin tuli alkuvuonna kaupankäynnin kohteeksi uusia kryptovaluuttoihin sijoittavia tuotteita, joita voi ostaa perinteisten osakevälittäjien kautta. Kyse on niin sanotuista etn-tuotteista, joiden sijoituskori koostuu Bitcoinin, Ethereumin tai XRP:n kaltaisista suosituimmista kryptovaluutoista.
Palveluntarjoajan taustat tarkistettava
Finanssivalvonnan Tytti-Maria Tanninen kehottaa tarkistamaan aina tarkasti kryptosijoitustuotteiden tarjoajien taustat.
"Erittäin suositeltavaa on tarkastaa, löytyykö palveluntarjoaja jonkin viranomaisen, kuten Finanssivalvonnan tai jonkin vastaavan eurooppalaisen viranomaisen rekisteristä. Lisäksi on suositeltavaa tarkistaa viranomaisten varoituslistat luvattomista tai petollisista palveluntarjoajista."
Tanninen suosittelee käymään läpi huolellisesti myös palveluntarjoajan nettisivut. Niistä olisi hyvä tarkistaa, kertooko yritys avoimesti esimerkiksi henkilöstöstään, sijaintipaikastaan ja siitä, minkä maan viranomaisen valvonnassa liiketoimintaa harjoitetaan.
"Suositeltavaa on myös hakea verkosta asiakkaiden antamia arvioita palveluntarjoajasta. Pelkästään tällaiseen tietoon ei kuitenkaan tulisi luottaa."
Piensijoittajien kiinnostuksen kasvu kryptovaluuttoihin on saanut myös huijarit liikkeelle. Tannisen mukaan rikolliset käyttävät usein samaa kaavaa kuin muissakin sijoitushuijauksissa, joissa uhrille luvataan huikeita voittoja ja todellisuudessa viedään hänen rahansa.
"Monesti uhri saa yllättävän yhteydenoton puhelimitse, somessa, pikaviestimellä tai sähköpostitse. Toinen yleinen mahdollisuus on, että asiakas päätyy huijaussivustolle petollisen somemainoksen tai hakukoneosuman kautta."
Tannisen mukaan kryptovaroja myös varastetaan varsin ahkerasti hakkeroimalla. Esimerkiksi helmikuussa uutisoitiin, että maailman suurimpiin kryptopörsseihin kuuluvaan Bybitiin murtautuneet rikolliset olivat saaneet haltuunsa 1,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin eli lähes 1,4 miljardin euron edestä kryptovaluuttaa.
Sijoittajan otettava huomioon isot riskit
Kuten muussakin sijoitustoiminnassa, myös kryptovaluutoissa on syytä pitää huolta sijoitusten riittävästä hajautuksesta.
Monelle sijoittajalle kryptovaluutat ovat korkeintaan täydentäviä kohteita sijoitussalkussa, jonka pääosan muodostavat perinteiset omaisuuslajit, kuten pörssiosakkeet, korkosijoitukset tai sijoitusasunnot.
Etenkin aloittavalle tai riskejä karttavalle sijoittajalle kryptovaluutta voi olla huonosti sopiva kohde.
"Piensijoittajan tulisi sijoittaa kryptovaroihin vain sen verran kuin on valmis menettämään. Riski sijoitetun pääoman menettämisestä kokonaan on olemassa", Tanninen muistuttaa.
Timo Rothovius huomauttaa, että kryptovaluutan tuotto-odotukset perustuvat kokonaan mahdolliseen spekulatiiviseen arvonnousuun. Sen sijaan esimerkiksi pörssiosakkeissa taustalla on reaalista liiketoimintaa. Jos yhtiöllä menee hyvin, sen osakekurssi yleensä nousee ja se pystyy maksamaan osakkailleen osinkoa.
"Kryptovaluuttojen arvonmuodostusta on sen sijaan mahdotonta arvioida", Rothovius toteaa.
Sijoittamista vai uhkapeliä?
Kryptovaluuttoja markkinoidaan usein sillä, että niiden arvonkehitystä tukee suosion jatkuva kasvu. Yksityisten sijoittajien ohella jotkin yritykset ja jopa valtiot ovat ilmoittaneet kiinnostuksesta sijoittaa kryptovaluuttoihin.
Rothoviuksen mukaan vähemmälle huomiolle markkinoinnissa jäävät kryptovaluuttojen rajut hintaheilahtelut ja epävarmuus tulevasta kehityksestä.
"Kryptovaluuttoja on markkinoitu sijoittajan turvasatamina, mutta viime kuukausien kova heilunta on osoittanut, ettei tämä pidä paikkaansa."
Rothovius toimi pitkään Suomen Osakesäästäjien puheenjohtajana ja tuntee rahoitusalan tutkijana hyvin myös muihin omaisuuslajeihin sijoittamisen. Hän ei ole harkinnut sijoittamista kryptovaluuttoihin, sillä hänestä kyse on sijoittamisen sijaan lähinnä uhkapelaamisesta.
"Kryptovaluutat ovat samanlaista pyramidipeliä kuin Wincapita aikoinaan. Ainoa ero on, että kryptovaluutat ovat laillisia, eikä niiden ´arvonluontia´ perustella millään konkreettisilla lupauksilla", Timo Rothovius sanoo.
Wincapita oli 2000-luvulla Suomen suurimmaksi pyramidihuijaukseksi kuvailtu petosvyyhti, jossa suurilla tuottolupauksilla mukaan houkutellut piensijoittajat menettivät lopulta sijoituksensa.
Matti Remes



