KARON PÖRSSI Selvähän se, että mitä vähemmän virheitä tekee, sitä paremmin menestyy, oli kysymys tikareilla jongleeraamisesta tai sijoittamisesta. Siksi virheiden karsiminen on hyvä tapa parantaa sijoitustuottojaan.
Luin Money-lehden verkkosivuilta Tim Lemken artikkelin yhdestätoista sijoitusvirheestä, joita kaikki tekevät. Osa tuntui tutuilta, osa ei. Aloin miettiä, mitkä voisivat olla omat ja luultavasti suomalaisittain yleistettävätkin syntini sijoittajana.
1. Suunnittelemattomuus
Kun urheilija asettaa itselleen tavoitteen voittaa olympiakultaa, hänen kaikki treeninsä usean vuoden ajan tähtäävät siihen, että olympiafinaalin päivänä hän pystyy parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Urheilijan valmistautumista leimaa suunnitelmallisuus. Hän toteuttaa laadittua valmennusohjelmaa ja kehittyy.
Monella muullakin elämänalalla tavoitteiden asettaminen ja niitä kohti hallitusti pyrkiminen tapaavat tuottaa paremman lopputuloksen kuin sattumanvarainen touhuilu. Silti monet sijoittajat, minä mukaan lukien, sijoittelevat sen sijaan että sijoittaisimme. Missä ovat konkreettiset tavoitteet? Missä kurinalaisuus?
Sijoittajalle tavoite "tienata mahdollisimman paljon rahaa" on yhtä konkreettinen kuin juoksijalle "juosta mahdollisimman kovaa". Tarkemmin pitää määritellä se keinovalikoima, jolla tavoitteeseen päästään tai ainakin pyritään. Mikä on minulle sopiva osakepaino ja kuinka huolehdin siitä, että osakepaino pysyy suunnittelemissani rajoissa? Kuinka taklaan luontaisen laiskuuden? Miten huolehdin siitä, että ostan ja myyn suunnitelmani mukaan silloinkin, kun tunteeni haraavat vastaan?
Sijoitussuunnitelma on omiaan pitämään sijoittaja psykologisista sudenkuopista aiheutuvat virheet kurissa. Sijoitussuunnitelma on horisontti, johon voi nostaa katseen silloin, kun lähellä olevat uhat tai mahdollisuudet tuntuvat valtamerilaivan kokoisilta.
Suunnitelman laatimiseen kuuluu olennaisesti riskitason miettiminen. Jos sen tekee ja pitää itsensä kanssa tekemästä sopimuksesta kiinni, välttyy luultavasti salkun täyskatastrofilta.
2. Keskittyminen osakkeeseen salkun sijaan
Monet suomalaiset osakesijoittajat ovat osakepoimijoita. Innostumme yhtiöistä ja niiden tarinoista. Tunnemme osakkeiden tunnusluvut.
Lähestymistapa on minusta aivan perusteltu. Se on sukua omistavalle sijoittamiselle: osake on sijoittajalle keino olla yhtiön omistaja sen sijaan, että osake olisi vain pelilappu.
Vaarana kuitenkin on, että puihin keskittymällä metsä jää näkemättä. Salkun kokonaisuus saattaa yhtiöpoiminnalla vinoutua epäterveesti johonkin toimialaan, maantieteelliseen alueeseen tai yhtiötyyppiin. Tällöin yksittäiset riskit toteutuessaan voivat heiluttaa salkkua merkittävästi. Toki myös hyvässä, ei aina pahassa.
Ehkä kannattaa silloin tällöin katsoa salkkua kokonaisuutena. Millainen on sen toimialajakauma? Miltä maantieteellisiltä alueilta salkun yhtiöiden liikevaihto tulee?
3. Epäonnistuminen ajoituksessa
Meille yksityissijoittajille naureskellaan usein: myyvät silloin, kun on liian myöhäistä, ostavat vasta silloin, kun on kallista.
Naljailussa on varmasti perää. Tyypillisesti suuret ihmisjoukot kiinnostuvat sijoittamisesta silloin, kun naapuri on päivittänyt autonsa sijoitusvoitoillaan ja lehdissä kirjoitellaan uusista pörssimiljonääreistä. Aktiivisesti markkinoita seuraavilla sijoittajilla riski innostua ja masentua väärään aikaan on luultavasti pienempi kuin keskimääräisellä Ilta-Sanomien lukijalla.
Totta on myös se, että jatkuvasti ruutunsa äärellä oleva ammattilainen reagoi uutisiin nopeammin kuin satunnaisesti markkinoita seuraava harrastaja. Päivän myöhässä herääminen ei kuitenkaan ole vielä suuri vahinko, jos on varma trendin kääntymisestä. Lasku- ja nousumarkkinat tapaavat kestää viikkoja, kuukausia ja vuosia.
Arkuus ostaa silloin, kun kurssit ovat alhaalla ("kuinka paljon ne vielä laskevatkaan?") ja pelko myydä korkeilla hinnoilla (kuinka korkealle ne vielä nousevatkaan?) eivät vaivaa vain yksityissijoittajia vaan myös ammattilaisia. Ajoituksessa epäonnistuminen on helppoa. Siksi sitä ei välttämättä tarvitse edes yrittää. Etenkin täydellisen ajoituksen etsiminen voi käydä todella kalliiksi.
4. Pelailuasenne
Moni sijoittaja – minä mukaan lukien – saa tyydytystä siitä, että etsii ja löytää kohteita, joita muut eivät ole löytäneet. Kun omat arviot osoittavat, että käsissä on potentiaalinen kymmenkertaistuja, tunne on kuumottava. Kuinka hurjalta tuntuukaan, kun tuloslaskelmaa ja yhtiön vaiheita tarkastellessaan huomaa löytäneensä potentiaalisen käänneyhtiön, jonka mahdollisuuksia markkinat eivät ole hoksanneet!
Jackpotista on mukava haaveilla, ja jos arviot osuvat oikeaan, kurssin kohoamista kohti koillista kelpaa katsella. Käytännössä yhtiön edessä on kuitenkin usein sellaisia esteitä, joita sijoittaja ei omassa analyysissaan ole tullut ottaneeksi huomioon. Käänneyhtiön kääntyminen romuläjästä tuloksentekijäksi taas tapaa kestää aina odotettua kauemmin – katsotaan vaikka Outokumpua.
Jackpotin metsästäminen voi ohjata sijoitustoimintaa taloudellisesti järjettömäksi uhkapeliksi. Kymmenkertaistujia metsästävä tulee oletettavasti ottaneeksi keskimääräistä enemmän riskiä ja salkun profiili painottuu helposti senttiosakkeisiin ja ongelmayhtiöihin.
Innostua voi myös kuumasta yhtiöstä tai toimialasta. Tällöin voi päätyä ostamaan osakkeita, jotka on hinnoiteltu menneen kasvun mukaan kalliiksi.
Jättipottien metsästys tarjoaa mielihyvää, eikä sijoitusharrastuksesta saatavia tunne-elämyksiä pidä vähätellä. Täytyy vain pitää mielessä, että päävoittoon keskittymällä ei luultavasti saa parasta mahdollista taloudellista tulosta. Harrastuksesta pitää maksaa niin kuin hiihtoputkesta tai maailmanmatkailusta.
5. Putoavaan puukkoon tarraaminen
Kun yhtiön kurssi romahtaa, osake tuntuu houkuttelevan halvalta. Sijoittajan psykologiaa käsittelevässä tutkimuksessa ilmiötä kutsutaan ankkuroinniksi: olemme mieltäneet osakkeella "oikean hinnan", ja kun kurssi on sitä alempi, se tuntuu edulliselta. Erityisen hyvin ankkurointi toimii, jos olemme ostaneet osaketta sillä hinnalla tai vaikka kaverin kanssa puhuneet tietystä hinnasta ostotasona.
Äkillinen kurssilasku on helppo tuomita päättömien markkinoiden ylireagoinniksi. Usein lasku kuitenkin jatkuu kauemmin.
Alennusshoppailija päätyy pahimmassa tapauksessa tarraamaan teräosasta kiinni putoavaan puukkoon. Tämä pätee niin yksittäisiin yhtiöihin kuin markkinaan yleisesti. Riippuu markkinatilanteesta, onko kurssilasku ostonpaikka vai kurssilaskurytinän ensimmäinen risahdus.
6. Vakaan maailman oletus
Maailma muuttuu vähitellen mutta paljon. Lyhyen aikavälin muutokset yliarvioidaan, pitkän aikavälin aliarvioidaan.
Itse sijoittajana huomaan lähteväni usein siitä oletuksesta, että maailmassa ei tapahdu perustavanlaatuisia muutoksia. Näin ajatteleminen on helpompaa. Jos yritysten toimintaympäristön olettaa sykliseksi, muutaman vuoden takaisia tilinpäätöksiä tutkimalla saa selville, mihin yhtiö pystyy, kunhan toimintaympäristö palaa entiselleen.
Eipä suinkaan aina palaudu.
Monella toimialalla käydään rakennemuutoksia, joiden myötä yritysten toimintaympäristö ja myös yritykset muuttuvat. Esimerkiksi käy media-ala. Entiseen ei ole paluuta.
7. Liiallinen itsevarmuus
"Antakaa mun olla! Tiedän, mitä teen."
Niin saattaa laukoa urheilulajinsa kiistattomiin maailman huippuihin kuuluva mies tiimiradioon kesken kilpailun, mutta niin tuntuu tokaisevan myös moni yksityissijoittaja.
Omien virheiden myöntäminen on vaikeaa. Se käy kalliiksi.
Jos on ostanut osaketta jyrkän kurssilaskun jälkeen ja osake jatkaa vain valumista, tulee helposti halu saada menetetyt eurot takaisin alentamalla keskihintaa. Näin positio yhtiössä vain kasvaa ja kasvaa laskevaan kurssiin. Keskihinnanalennusstrategiasta tulee tällöin keskihinnanalennustragedia.
Kovan itsevarmuuden vaivaama huutaa: "markkinat ovat väärässä!" Niin ne voivat ollakin, mutta jos markkinoiden järkiintulo kestää kovin kauan, sitä ennen vääryyttä huutava sijoittaja on saattanut jo menettää rahansa.
Viikon trio: Pohjoismaiden vaihdetuimmat
Nasdaqin pohjoismaisten pörssien vaihdetuin osake loppukesän aikana on ollut tanskalainen lääkeyhtiön Novo Nordisk. Se on pitänyt ykkössijaa keskimääräisellä euromääräisellä päivävaihdolla mitattuna niin elo- kuin heinäkuussakin.
Nordea on ollut molempien kuukausien vaihtokakkonen, mutta heinäkuussa kolmossijalla vaihtomäärissä ollut Nokia joutui elokuussa antamaan tilaa vaateyhtiö Hennes & Mauritzille.
| Osake | Keskimääräinen päivävaihto elokuussa 2015 |
| Novo Nordisk | 159,9 milj. euroa |
| Nordea | 116,8 milj. euroa |
| H&M | 112,6 milj. euroa |
Lähde: Nasdaq OMX.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
