KARON PÖRSSI Kuinka sijoitusvuosi sujui? Kiitos, niin minullakin.
Suomi-sijoittajalle vuosi 2014 oli tuottomielessä juuri sellainen kuin olettaa sopii. Yleisindeksi nousi vajaat kuusi ja vaihdetuimpien yhtiöiden OMXH25 reilut viisi prosenttia. Kun päälle lyö osingot, päästään osakemarkkinoiden pitkän ajan keskimääräiseen vuosituottoon.
Yhdysvalloissa indeksit nousivat viime vuonna kaksinumeroisin prosenttiluvuin. Suomi jäi jälkeen euroalueen suuryhtiöistä, mutta Helsingin pörssi päihitti kuitenkin Saksan Daxin.
Viime vuoden indeksikehitys
| Dow Jones | +10,95 % |
| S&P 500 | +14,70 % |
| EuroSTOXX 50 | + 6,60 % |
| FTSE 100 | + 1,52 % |
| DAX 30 | + 4,31 % |
| Nikkei 225 | + 8,91 % |
| OMX Helsinki | + 5,75 % |
| OMXH25 | + 5,39 % |
Lähteet: Bloomberg, Kauppalehti, haettu 2.1.2015.
Minulla ei mennyt yhtä hyvin. Suomi-salkkuni hävisi indeksille. Olin siis valinnut huonot osakkeet.
Kokonaisuutena hävisin vielä enemmän, sillä odottelin, että osakemarkkinoille olisi saatu aikaan jonkinmoinen paniikki, joka olisi laskenut kursseja, joten pidin rahaa käteisenä enemmän kuin olisi ollut järkevää. Se laski tuottoja. Sitä paitsi rahan pitäminen korkopuolella on nykyisillä koroilla ja inflaatiolla varmaa tappiota.
Viisi kuudesta hävisi
En ole yksin. Yhdysvaltalainen SigFig-sijoitusyhtiö kävi läpi sen palvelua käyttävien yhdysvaltalaisten yksityissijoittajien salkkujen vuosimenestyksen. Tarkastelujakso kattoi kaksitoista kuukautta ja ulottui marraskuun 14. päivään. Salkkujen tuottoa verrattiin S&P 500 -tuottoindeksiin eli indeksiin, johon on laskettu mukana osingot.
SigFigin mukaan 84 prosenttia yksityissijoittajista hävisi markkinoille. Eikä kyse ole pienestä joukosta, vaan SigFig tutki 320 000 salkkua.
Toistan: viisi kuudesta pärjäsi huonommin kuin indeksi. Lisäksi vaikka S&P osingot mukaan luettuna tuotti ajanjaksolla lähes 13 prosenttia, peräti 30 prosenttia yksityissijoittajista tienasi vuoden aikana tappiota.
Realismi ei kuitenkaan masenna. Peräti 91 prosenttia SigFigin toteuttamaan kyselyyn osallistuneista yksityissijoittajista arveli lyövänsä markkinat vuonna 2015 tai ainakin pärjäävänsä yhtä hyvin kuin indeksi.
Nokkeluus maksaa
Tietenkin minäkin uskon antavani köniin indeksille. Tai tarkkaan ottaen en usko siihen. Kuvittelen, että voisin olla keskimääräinen sijoittaja, joka saisi sijoituksilleen saman tuoton kuin indeksi. Suoran sijoittamisen oikeutus tulisi siitä, että pitkäaikaisten suorien sijoitusteni kustannukset ovat hitusen alhaisemmat kuin indeksirahaston kulut, mutta ennen kaikkea keskimääräinen sijoitusmenestys tarkoittaisi sitä, että sijoittaminen ei olisi järin kallis harrastus.
Toisin kuin viime vuonna.
Kun katselen omia sijoituksiani, huomaan epäonnistumisten – siis salkun kehitystä painavien rahanmenetysten – löytyvän ennen muuta tapauksista, joissa olen yrittänyt olla nokkela. Olen saattanut nähdä mielestäni oivan rahantekosauman – (lähes) varmaa ja (lähes) riskitöntä tuottoa! Käytäntö on osoittautunut toiseksi.
Toinen perusmoka on suunnitelmista lipsuminen. Kolmas tappioihin kiinni jääminen. Kun osakkeen arvo on laskenut, hinnan ajattelee herkästi reagoineen jo paitsi riittävästi myös liikaa. Enää ei kannattaisi myydä. Julma totuus on, että huonoilla uutisilla tapaa olla taipumus kasautua. Trendi on frendi, mutta alaspäin se on ikävä kaveri.
Kun nämä asiat tietää, voisi kuvitella, että on helppoa päästä niistä eroon. Toinen vaihtoehto on oppia elämään sen tiedon kanssa, että ei osaa myydä huonoja osakkeita riittävän ajoissa. Siksi ei ehkä kannata edes ostaa niitä.
Rikkaat sijoittavat paremmin
SigFigin tekemän tutkimuksen perusteella ValueWalk-sijoitussivusto kertoo, että vaurain prosentti sijoittajista sai vertailukelpoisilla aineistoilla vuodessa 5,3 prosentin tuoton, kun muun 99 prosentin keskimääräinen vuosituotto oli 4,3 prosenttia. Rikkaimmat tienasivat 1,3-kertaisesti muihin verrattuna.
Vielä enemmän kuin salkun paino sijoitusmenestykseen vaikutti koulutus. 20 huippuylipiston kasvatit saivat 1,6-kertaisen tuoton muihin nähden.
Viikon trio: Kevään osinkohirmut
YIT antaa keväällä Helsingin pörssin yhtiöistä parhaan osinkotuoton, jos on uskominen MarketNozen keräämiä analyytikkoennusteita. Luonnehdinnassa sivulause ei ole merkityksetön. MarketNozen analyytikkokonsensus uskoo rakennusyhtiön nostavan osinkoaan viime kevään 38 sentistä 44 senttiin. Ennuste on vähintään optimistinen, kun ottaa huomioon Suomen asuntohyyhmän ja Venäjän vaikeudet. YIT itse uskoo, että sen tulos vuonna 2014 on pienempi kuin edellisvuotena.
Kaksinumeroista osinkotuottoprosenttia konsensusennusteet odottavat myös pääomasijoitusyhtiö CapManilta.
| Yhtiö | Osinkotuotto 2014e |
| YIT | 11,2 % |
| CapMan | 10,8 % |
| Orava | 9,6 % |
Lähde: MarketNozen konsensusennusteet, haettu 2.1.2015.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
