KARON PÖRSSI Vietin viime viikon Ateenassa selvittelemässä, mistä Kreikan talousvaikeudet johtuvat. Huristelin puolen tunnin välein kulkevalla metroksi kutsutulla lentokenttäjunalla, hämmästelin kaupungin keskustassa Akropoliilla olevia rakennuksia, joista useista oli jäljellä vain tukipilarit ja nekin pahasti syöpyneitä.
Kreikkalaisten laskutaitoa on kyseenalaistettu kovin, mutta kaupat näkyvät ryhtyneen treenaamaan kansalaisia. Siinä missä meikäläiset kaupat ilmoittavat, että kahdeksan vessapaperirullan pakkaus maksaa 3,30 euroa, kreikkalaisten vähittäiskauppojen kampanjoissa kuuden rullan wc-paperipakkaus maksaa 3,30, mutta ei se mitään – kaksi rullaa saa kaupan päälle!
Kuten Sherlock Holmes on huomauttanut, olennaista ei aina ole se, mitä näkee tai kuulee, vaan joskus myös se, mitä ei havaitse. Selvitysteni perusteella epäilenkin, että valtion taloushuolia voisi helpottaa, jos kreikkalaisille yhtiöille toimitettaisiin kuittipaperia. Se kun tuntui olevan monesta paikasta loppu.
Koska en kaivannut matkalta mukaani patsasjäljitelmää sen paremmin kuin huumori-T-paitaakaan ("Kreikkalainen kriisi: ei rahaa, ei huolta"), mietin, josko shoppailisin itselleni matkamuistoksi osakkeita Ateenan pörssistä.
Pienten firmojen pörssi
Jos on Helsingin pörssi pieni ja takapajuinen, Ateena se vasta lilliputti onkin. Ei yhtiöiden määrän – Morningstarin palvelu antaa kurssitiedot 254 Ateenan pörssiin listatulle yhtiölle – vaan yhtiöiden merkityksen suhteen.
Niin: miettikääpä, mitä kreikkalaisia suuria vientiyhtiöitä muistatte? Jokaisesta saa pisteen.
Morningstarin palvelussa on tarkemmat tiedot kahdeksastakymmenestä Ateenan pörssin yhtiöstä. Vähintään kahden miljardin arvoisia niistä on vain kuusi. Niiden lisäksi yli miljardin arvoisia firmoja listalta löytyy seitsemän.
Markkina-arvoltaan Ateenan painavin on Coca-Cola Hellenic Bottling Company, jonka markkina-arvon on kuusi miljardia. Se on siis vähemmän väärti kuin Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä kymmenenneksi arvokkain Neste Oil. Helsingissä vähintään miljardin hintaisia firmoja on 32, kun mukaan laskee ruotsalaiset Nordean, TeliaSoneran ja Rautaruukin nielaisseen SSAB:n samoin kuin pörssistä poistuvan Vaconin.
Kolaa pulloon
Coca-Cola Hellenic Bottling Company on yksi maailman suurimmista ruskean kasvisuutejuoman pullottajista. Se palvelee 28 maata, joissa asuu yhteensä lähes 600 miljoonaa ihmistä. Kreikan osuus on vain viisi prosenttia; suurimmat markkinat ovat Venäjä (19 prosenttia), Italia (13 prosenttia) ja Nigeria (11 prosenttia). Kreikan kulutuskysynnällä on siis vähänlaisesti merkitystä yhtiön kannalta.
Pullottaja on kasvanut yrityskaupoilla, minkä jäljet näkyvät vielä omistajakunnassa. Coca-Cola Company ja yhtiön toisen juuren, kreikkalaisen pullotusyhtiön, aikoinaan käytännössä kokonaan omistanut, Luxemburgiin rekisteröity sijoitusyhtiö Kar-Tess Holding kumpikin omistavat karvan yli 23 prosenttia Coca-Cola Hellenic Bottling Companystä. Yhtiö kulkee kahden ankkuriomistajan tahdon mukaan. Muille omistajille jää alle 44 prosentin siivu.
Coca-Cola HBC:n volyymit ja tulos ovat laskeneet viime vuosina. Viime vuonna yhtiö teki 6,5 miljardin euron liikevaihdolla 425 miljoonan liiketuloksen ja 277 miljoonan nettotuloksen. Pyöreällä kuuden miljardin euron markkina-arvolla yhtiön viime vuoden nettotuloksen perusteella laskettu p/e-luku on vajaat 22. Ei järin halpaa. Nettotulos on ollut samalla tasolla kolme viime vuotta. Vuoden 2010 tuloslaskelman viimeinen rivi näytti 453 miljoonaa. Jos pullotusyhtiö yltäisi siihen, nykymarkkina-arvolla p/e olisi yhtiölle sopiva reilut kolmetoista.
Vaan kun ei tee. Pysyn erossa.
Pankkia ja muuta uhkapeliä
National Bank of Greece on juhlavasta nimestään huolimatta liikepankki, joka tarjoaa monipuolisia pankkipalveluita yrityksille ja yksityishenkilöille. 3,9 miljardin euron markkina-arvollaan se on Ateenan pörssin toiseksi arvokkain yhtiö. Myös Ateenan pörssin neljänneksi arvokkain yhtiö on pankki, Alpha Bank.
Edes jonkinmoisella itsesuojeluvaistolla varustettu sijoittaja kavahtaa ajatustakin ropojensa laittamisesta kreikkalaiseen pankkiin. Ehkä juuri ja juuri uskaltaisi käydä putsaamassa kengät pankin konttorin ovimattoon.
Samoin tuntuvat ajattelevat muutkin sijoittajat. National Bank of Greecen kurssi on laskenut vuoden 2007 yli 400 eurosta nykyiseen reilun euron noteeraukseen. Alkuvuonna osaketta sai 80 sentillä kappale.
Pankkia turvallisemmalta vaihtoehdolta tuntuu uhkapeli, siis sijoitus uhkapeliyhtiöön. Reilun 2,5 miljardin hintainen vanha valtionyhtiö OPAP on suuri pelifirma, "Kreikan Veikkaus", jonka valikoimiin kuuluu niin loton kaltaisia arvontapelejä kuin vedonlyöntiä. Kreikan valtion yksityistämishankkeiden osana valtio myi jäljellä olleen kolmanneksensa yhtiöstä vuonna 2013 tšekkiläis-kreikkalaiselle sijoitusyhtiölle Emma Deltalle.
Morningstar laskee tai arvelee, että OPAPin p/e-luku on vajaat 18 ja osinkotuotto vajaat kuusi prosenttia. Pelifirman osinkokäyrä on kuitenkin laskenut ikävästi. Vuodelta 2013 yhtiö maksoi 25 sentin osingon, jolla osinkotuotoksi nykyisellä reilun kahdeksan euron kurssilla tulee vain kolme prosenttia.
Kreikkalainen Elisa
Teleoperaattorit ovat luonteeltaan vakaita yhtiöitä. Ostamalla kreikkalaista teleoperaattoria saisi jossain määrin tasaista liiketoimintaa jossain määrin epävakaasta maasta. Olisiko nippu Ateenan pörssin markkina-arvokakkosen Hellenic Telecommunication Organizationin eli OTE:n osakkeita sopiva matkamuisto?
OTE on paitsi Kreikan myös Romanian vanha kiinteän linjan operaattori. Mobiilibisneksessä se on markkinaykkönen Kreikassa ja Albaniassa ja haastaja Romaniassa. Reilusta 15 miljoonasta mobiililiittymästä vajaat puolet on Kreikassa.
Saksan ja Kreikan suhde on puhuttanut varsinkin Syrizan voitettua vaalit ja nostettua esiin Saksan sotakorvaukset. OTE:n selvästi suurin osakkeenomistaja on Saksan entinen valtiollinen operaattori Deutsche Telekom, joka omistaa 40 prosenttia kreikkalaisyhtiön osakkeista. Kreikan valtio omistaa kymmeneksen, ja toinen puoli osakkeista jakautuu muiden sijoittajien kesken.
Operaattoriyhtiön viime vuoden nettotulos oli 270 miljoonaa euroa eli samaa luokkaa kuin suomalaisella Elisalla. Myös markkina-arvojen suhteen OTE ja Elisa ovat samankaltaisia, kumpikin neljän miljardin kieppeissä. Ikävä ero yhtiöiden profiilissa OTE:n tappioksi on se, että kreikkalaisfirma ei ole maksanut osinkoja vuosikausiin, kun taas Elisa on paukuttanut hyvää osinkotuottoa.
Jos haluan sijoittaa operaattoriyhtiöön, haluan osinkoja. Erityisen tärkeitä osingot olisivat matkamuistosijoituksesta: joka vuosi joutuisi ihmettelemään, miten kreikkalaisfirman osingoista on pidätetty veroja ja kuinka Kreikan perimät verot on hyvitetty suomalaisessa verotuksessa?
OTE:ssä tämä riemu uhkaa jäädä väliin, joten ei siitäkään tullut shoppailukohdettani. Hankin kahdella eurolla korttipakan, jossa kuvakortit esittävät kreikkalaisia filosofeja. Kuittia ei tyrkytetty.
Viikon trio: Kreikan raketit
Ateenan pörssin kovimmat kurssinousijat vuoden ajalla ovat tuntemattomia nimiä. Yhtiöt on valittu siitä joukosta, jolle Morningstarin palvelussa on kurssihistoria. Ykköstykki Sfakianakis on Suzukin ja Cadillacin maahantuoja, Mermeren Kombinat puolestaan marmorifirma. Persefs (kaupankäyntitunnus PERS) toimii terveydenhoitoalalla.
| Yhtiö | Kurssimuutos, 1 v. |
| Sfakianakis | 143 % |
| Mermeren Kombinat | 123 % |
| Persefs | 81 % |
Lähde: Morningstar. Tilanne 30.3.2015.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
