KARON PÖRSSI Muinoin taloustieteessä ihminen tavattiin ajatella rationaaliseksi päätöksentekijäksi, joka kalkyloi ja puntaroi jokaista päätöstään hyödyn ja vaivan suhteen avulla. Viimeistään tällä vuosituhannella valtavirtaan noussut käyttäytymistaloustiede on osoittanut, ettei niin suinkaan ole.
Itse asiassa tuntuu, ettei rationaalista ihmistä löydy muualta kuin taloustieteen teorioista. Kaduilla ei kävele rationaalisia ihmisiä, eikä heitä varsinkaan näy pörssissä, jossa kurssit heilahtelevat maanis-depressiivisesti.
Rationaalinen kuluttaja on kuitenkin tehnyt paluun talouskirjallisuuteen. Hän on Pasi Havian, Ville Lappalaisen ja Antti Rinta-Lopin kirjan Erilainen ote omaan talouteen sankari. Rationaalinen kuluttaja ei osta uusinta matkapuhelinta, sillä melkein samat ominaisuudet saa edellissesongin mallissa puoleen hintaan. Rationaalinen kuluttaja luopuu autosta ja säästää paitsi autoilun kuluissa myös kuntosalin jäsenmaksussa, kun fillarointi ja kävely riittävät kuntoa ylläpitäväksi hyötyliikunnaksi.
Tunnustan, että minussa on liiankin kanssa rationaalisen kuluttajan vikaa, mutta aivan niin fundamentalisti en ole kuin Havia, Lappalainen ja Rinta-Loppi. Suurimmalta osin Erilainen ote omaan talouteen sisältää järkeviä ohjeita hyvään taloudenpitoon. Toisinaan joutuu miettimään, onko kyse parodiasta.
Teos käsittelee myös sijoittamista. Yllätyksettömästi kirjoittajat suosittelevat sijoittamaan mahdollisimman edullisesti indeksituotteisiin, käytännössä pörssinoteerattuihin indeksirahastoihin. Psykologisten häiriötekijöiden (esimerkiksi ostoista pidättäytyminen juuri silloin, kun olisi hyvä aika ostaa) minimoimiseksi he suosittelevat automaattista sijoittamista: joka kuukausi tiettynä päivänä tietty sijoitussuunnitelman mukainen määrä ennalta määriteltyihin etf:iin.
Järkevää ja tehokasta!
Quant keräsi kymmenen miljoonaa
Indeksisijoittaminen on osta ja pidä -sijoittamista, jossa yritysten liiketoiminta jauhaa pitkällä aikavälillä inflaatiota korkeampia tuottoja. Se on sijoittamista isolla S:llä.
Pitkäjänteisen indeksisijoittamisen täysi vastakohta on nopearytminen spekulointi, jossa ei etsitä niinkään hyviä yhtiöitä vaan kiinnostavilta näyttäviä osakkeita. Yleensä ne valitaan matemaattisten mallien perusteella. Algoritmi ohittaa aivot päätöksenteossa.
Yksi kirjan kirjoittajista, Pasi Havia (s. 1976), hoitaa juuri tällaista uhkapelirahastoa. Kirjoitin rahastosta tällä palstalla kolme viikkoa sitten.Vaikka rahasto ja Havian oma sijoitustoiminta ovat tyystin toisenlaisia kuin Havia opastaa kirjassaan, ristiriita ei ole aivan niin suuri kuin äkkiseltään näyttää. Samoin kuin rationaalisen kuluttajan etsintä myös algoritmisijoittaminen perustuvat Excel-uskoon.
Tällä välin Havian HCP Quant -rahaston toiminta on käynnistynyt. Rahasto keräsi 545 sijoittajalta 9,3 miljoonan euron alkupääoman. Tietojeni mukaan salkunhoitaja itse on sijoittanut rahastoonsa kuusinumeroisen eurosumman, jolla hän on rahaston yhdenneksitoista suurin osuudenomistaja. Salkunhoitajan oma omistus lisää selvästi rahaston uskottavuutta, etenkin kun kyse ei ole indeksiä myötäilevästä rahastosta vaan poikkeuksellisen omapäisestä matemaattisesta strategiasta. Hedgerahastoissa salkunhoitajien omaa omistusta seurataan poikkeuksellisen tarkasti, ja syytä onkin.
Suomessa salkunhoitajista erityisesti Seligson Phoebus -osakepoimintarahaston salkunhoitaja Anders Oldenburg on tunnettu siitä, että rahasto on itse asiassa hänen oma salkkunsa, johon vain on otettu mukaan muita sijoittajia.
HCP Quantin keräämät pääomat eivät vielä huimaa päätä, vaikka rahastoyhtiö sanookin rahaa kertyneen odotettua enemmän. Sen sijaan HCP Quantin osuudenomistajamäärä on Suomi-hedgeksi melkoinen. Suosio yksityissijoittajien keskuudessa heijastellee Havian tunnettuutta sijoitusbloggarina.
Toisaalta mieleen tulee vuosikymmenen takaa Sammy Pajalinin eQ Kvantti -rahasto, joka sekin keräsi paljon yksityissijoittajaomistajia. Toivottavasti Havian rahasto menestyy paremmin kuin Pajalinin; eQ Kvantin arvo nyhjäsi lähtöarvonsa tuntumassa, kulut juoksivat, ja lopulta joulukuussa 2004 rahastoyhtiö päätti lakkauttaa rahaston.
Havian HCP Quantin toiminnan ensipäivät ovat olleet miinusmerkkisiä. Heinäkuun yhdeksältä ensimmäiseltä toimintapäivältä vain kahtena rahaston arvo on noussut. Muutokset ovat toki olleet pieniä ja selittynevät osin jo sijoitustoiminnan aloittamiseen liittyvillä kaupankäyntikuluilla. Hedgerahaston Excel-luonteeseen kuuluu, että rahaston päivittäiset arvonmuutokset löytyvät kahdella desimaalilla ilmaistuina prosenttilukuina tarkoitusta varten tehdystä Google-taulukosta, vaikka rahasto on avoinna uusille sijoituksille ja lunastus on mahdollinen vain neljänä päivänä vuodessa.
| 11.7.2014 | −0,05% |
| 10.7.2014 | −0,05% |
| 9.7.2014 | −0,04% |
| 8.7.2014 | −0,33% |
| 7.7.2014 | −0,25% |
| 4.7.2014 | −0,09% |
| 3.7.2014 | 0,37% |
| 2.7.2014 | −0,07% |
| 1.7.2014 | 0,14% |
Lähde: Helsinki Capital Partners, tilanne 15.7.2014.
Viikon trio: Alkuvuoden etf-hitit
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla etf:istä eniten rahaa virtasi Vanguardin Pohjois-Amerikan ulkopuolisten kehittyvien markkinoiden etf:ään (kaupankäyntitunnus VEA), joka paisui karvaa vaille neljän miljardin Yhdysvaltain dollarin uusilla sijoituksilla. Kesäkuun lopussa rahastossa oli 23,5 miljardin dollarin pääomat. Rahasto jäljittelee FTSE Developed ex North America -indeksiä ja sen vuotuiskulu on häviävän pieni 0,09 prosenttia.
Toiseksi eniten uusia pääomia alkuvuonna veti Vanguardin kiinteistörahasto, kolmanneksi eniten SPDR:n energiatoimialarahasto.
| Rahasto | Uudet pääomat 1–6/2014 |
| Vanguard FTSE Developed Markets (VEA) | 4,0 mrd. USD |
| Vanguard REIT (VNQ) | 3,5 mrd. USD |
| Energy Select SPDR (XLE) | 3,4 mrd. USD |
Lähde: Blackrockin ETP Landscape -raportti 4.7.2014.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.