KARON PÖRSSI Säätiöt ovat merkittäviä osakkeenomistajia, mutta niiden sijoitustoimintaa ja varsinkaan liikkeitä tunnetaan huonosti. Mielikuvatasolla säätiöraha yhdistyy esimerkiksi Stockmanniin, jossa muutamalla ruotsinkielisellä säätiöllä on tuntuva omistus, ja Sanomaan, jonka osakkeenomistajalista on vuorattu säätiöillä – Sanoman osakkeista yli kolmannes on voittoa tuottamattomien yhteisöjen hallussa.
Olvia taas hallitsee Olvi-säätiö, jonka omistamat reilut 15 prosenttia osakkeista antavat lähes 53 prosentin osuuden yhtiön äänistä. Eikä pidä unohtaa Konetta, jossa Koneen säätiö on suoraan ja välillisesti suuri omistaja! Koneen mahtavan osakekurssikehityksen ansiosta Koneen säätiö on noussut yhdeksi Suomen suurimmista säätiöistä, ellei peräti suurimmaksi.
Valtion sijoitusyhtiöstä Solidiumista opintovapaalla oleva Eeva Ahdekivi tutkii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa suomalaisia säätiöitä sijoittajina. Ahdekiven raportti Säätiöt omistajina on julkaistu vastikään Pörssisäätiön sarjassa. Se antaa hyvän kuvan ensinnäkin säätiökentän moninaisuudesta ja toiseksi siitä, miten säätiöt sijoittavat.
Voittoa tavoittelemattoman sektorin osuus Helsingin pörssin osakeomistuksista vuoden 2013 lopulla oli Ahdekiven arvion mukaan 6–7 miljardia euroa ja säätiökentän 5–6 miljardia. Luku koskee vain suoria osakeomistuksia. Varsinkin pienet säätiöt sijoittavat lähinnä osakerahastojen kautta, joten todellisuudessa säätiöiden pääomia on Helsingin pörssissä enemmän.
Vertailun vuoksi: Eläkeyhtiöiden Suomi-salkkujen summa oli tarkasteluhetkellä 9,9 miljardia, ja eläkeyhtiöt ovat kaiken aikaa lisänneet kansainvälisten sijoitusten osuutta salkuissaan.
Suurista säätiöistä Aalto-korkeakoulusäätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ovat pitäytyneet suorista osakesijoituksista. Syyksi ne esittävät sisäpiiriläisyysriskin: säätiöiden hallinnossa on pörssiyhtiöiden päättäjiä. Ahdekivi tuntuu pitävän selitystä höpönä, mitä se onkin. Sijoitustoiminnan ja hallinnon pystyy halutessaan pitämään erillään.
Tuntuu ikävältä ajatukselta, jos säätiöt esimerkiksi mainekolhujen pelossa päätyisivät rahastosijoittajiksi suorien osakeomistusten sijaan.
20 miljardin omaisuus
Säätiöiden taseet vähättelevät niiden omaisuutta, sillä esimerkiksi pörssiosakkeita, kiinteistöjä tai arvotaidetta ei tarvitse kirjata taseessa markkina-arvoon. Eeva Ahdekivi arvioi, että säätiöillä on parinkymmenen miljardin euron omaisuus, kun omaisuuserät lasketaan markkina-arvojen mukaisesti. Koska säätiöillä on myös velkaa, säätiöiden netto-omaisuus on 16 miljardin euron luokkaa. Sijoituksiin säätiöiden varoista kohdistuu 12 miljardia.
Kyse on siis merkittävistä sijoitusvallan käyttäjistä. Ainakin potentiaalisesti.
Säätiöt eivät nimittäin tunnu haluavan osallistua päätöksentekoon tai vaikuttaa järin paljon omistamiensa pörssiyhtiöiden valintoihin. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan järjestämässä säätiöpäivässä tämän viikon maanantaina nousikin useasti esiin kysymys siitä, pitäisikö säätiöiden olla nykyistä aktiivisempia omistajia.
Kysymys on aiheellinen. Jatkuvasti toitotetaan ankkuriomistajien perään, ja säätiöt pitkäjänteisinä ja pitkämielisinä Suomeen sitoutuneina omistajina tuntuisivat sopivan erinomaisesti sellaisiksi.
Useat säätiöt kuitenkin mieltävät olevansa portfoliosijoittajia. Ehkä sijoituskohteiden asioihin puuttuminen koetaan jopa tunkeilevaksi? Eräs Ahdekiven haastattelema säätiövaikuttaja luonnehti, että säätiökenttä on "perinteisesti kovin kohteliasta".
Aktiivista omistajavallan käyttöä hillinnee sekin, että muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta säätiöt eivät ole omistuskohteidensa aivan suurimpien omistajien joukossa.
Säätiöt ovat pitkäaikaisia omistajia ja liikkeissään loivia. Ne tuovat markkinoille vakautta, sillä turbulenssin tullen ne eivät säntää paniikissa myymään osakkeitaan. Tässä auttaa sekin, etteivät säätiöt sijoita pörssiin velkarahalla.
350 000 euron keskisalkku
Säätiökenttä on hämmästyttävän kirjava. Suuret ovat todella suuria, pienet varsin pieniä. Tutkimustaan varten Ahdekivi on avannut lähes 900 säätiön osakesalkut. Niiden pohjalta pystyy tekemään varsin uskottavia yleistyksiä koko säätiökentästä. Mukana ovat kaikki suurimmat säätiöt, joten myös euromääräisesti tulokset kertovat säätiöiden omistuksista.
Säätiöiden mediaanisalkku eli suuruusjärjestykseen laitettujen osakesalkkujen jonosta keskimmäinen painaa alle 350 000 euroa. Osakeomistukset ovat melko keskittyneitä: salkussa on keskimäärin yhdeksää osaketta. Hajauttaminen on kuitenkin lisääntynyt, sillä vuonna 2000 säätiön osakesalkku koostui keskimäärin vain viidestä eri osakelajista.
Se mitä omistetaan, pysyy. Monia säätiöitä voi luonnehtia osta ja unohda -sijoittajiksi.
Osakkeet ovat omaisuuslajina säätiöiden mieleen, mikä on luontevaa, ovathan ne useimmiten ikuisuussijoittajia, eli niiden on tarkoitus toimia loputtomasti. Suomessa eivät ole ainakaan vielä yleistyneet Bill ja Melinda Gatesin säätiön kaltaiset "rahat on käytettävä tietyn ajan kuluessa" -järjestelyt.
Osakkeiden osuus suurten säätiöiden salkuista on 62 prosenttia, korkosijoitusten 17 prosenttia ja kiinteistöjen 15 prosenttia. Mielenkiintoinen havainto on se, että Ahdekiven haastattelemat säätiöt pitävät korko- ja kiinteistösijoituksia suurelta osin toistensa korvikkeina.
Fortum säätiöiden suosikki
Säätiöiden lemmikkiosakkeita ovat Fortum, UPM-Kymmene ja Sampo. Suosituin kansanosake ja puhelinliittymän peruna monen pienen säätiön salkkuun päätynyt Elisa oli viime vuoden lopussa viidennellä sijalla, Nokia vasta kuudes. Suosikkius tarkoittaa tässä sitä, kuinka monessa Ahdekiven tutkimassa salkussa oli kyseistä osaketta.
Suosikit ovat muuttuneet jonkin verran vuosien varrella. Vuonna 2000 kärkitrion muodostivat UPM-Kymmene, Nordea ja Nokia, ja kymppilistalle pääsivät sittemmin pörssistä poistuneet Sanitec ja Instrumentarium.
Säätiöiden suosikkiosakkeet 2013
- Fortum
- UPM-Kymmene
- Sampo
- Nordea
- Elisa
- Nokia
- Metso
- Valmet
- Kone
- Wärtsilä
Viikon trio: Painavimmat säätiöosakkeet
Eeva Ahdekivi on tarkastellut myös säätiöiden kokonaisomistuksia Helsingin pörssin yhtiöissä. Eniten säätiörahaa on kiinni Koneessa, jota omistaa ennen muuta Koneen säätiö, sekä suoraan että välillisesti. Myös Sigrid Juséliuksen Säätiö, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Folkhälsans Forskningsstiftelse – Kansanterveyden Tutkimussäätiö ja Suomen Kulttuurirahasto kuuluvat Koneen viidenkymmenen suurimman omistajan joukkoon.
| Yhtiö | Säätiöomistus, milj. euroa |
| Kone | 753 |
| Wärtsilä | 459 |
| Huhtamäki | 360 |
Lähde: Eeva Ahdekivi: Säätiöt omistajina. Tilanne 31.12.2013.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja.
