RAHAT

Kannattiko ostaa halpaa?

15.10.2014

KARON PÖRSSI Kuinka kävi, jos suunnisti Helsingin pörssiin viisi vuotta sitten kädessään lista, jolle oli tulostettu kolmella eri kriteerillä halvimmat osakkeet?

Huononpuoleisesti. Salkkuun osui arvonsa lähes nelinkertaistanut Metsä Board, mutta useimmiten tuloksena oli tuskaisesti turskaa. Halpasijoittaja hävisi selvästi Helsingin pörssin yleisindeksille.

Kolme halpakriteeriä

Arvosijoittaminen eli eräillä tunnusluvuilla mitattuna edullisten osakkeiden ostaminen on tutkitusti ollut tuottoisampaa kuin kasvusijoittaminen eli salkun täyttäminen kalliilla osakkeilla. Arvosijoittajan perustunnuslukuja ovat yhtiön markkina-arvon suhteuttaminen sen oman pääoman tasearvoon (p/b) ja hinta suhteessa nettotulokseen (p/e). Toimivaksi on huomattu myös hinnan suhteuttaminen liikevaihtoon (p/s).

Monet sijoittajat suosivat korkeaa osinkotuottoa tarjoavia yhtiöitä. Korkea osinkotuotto on arvoyhtiöille tyypillinen ominaisuus.

Selvitin Valuatumin tietokannasta Helsingin pörssin yhtiöille viiden vuoden takaiset p/b- ja p/s-tunnusluvut sekä osinkotuoton. P/e-luku on massatarkastelussa hieman hankala, sillä yksittäiset seikat heiluttelevat yhtiöiden tuloksia tuntuvasti.

P/b- ja p/s-tunnusluvut on Valuatumin tietokannassa laskettu vuoden 2008 toteutuneiden lukujen ja vuoden 2008 lopun markkina-arvon perusteella. Ne ovat siis lokakuussa 2009 pörssiin suunnanneen sijoittajan halpalistalla tuoreimmat toteutuneisiin koko vuotta koskeviin lukuihin perustuvat tiedot. Osinkotuotto on laskettu vuoden 2008 osingosta, joka on siis irronnut hyvissä ajoin ennen kuin sijoittaja säntää pörssiin halpalistoineen.

Tietokannasta saatuja lukuja ei ole tarkistettu yhtiöiden tuloslaskelmista. Tällaisen tarkastelun kannalta yksittäiset heitot ovat merkityksettömiä.

Viiden vuoden kurssimuutokset on poimittu osakevälittäjä Nordnetin palvelusta. Muutos on pelkkä kurssimuutos, eli osingot eivät ole mukana muutosluvuissa.

Osinkotuotolla miinukselle

Reilut viisi vuotta sitten moni yhtiö maksoi edellisen vuoden tuloksestaan kovat osingot suhteessa laskeneeseen osakekurssiin. Valuatumin tietokannan mukaan kovimmat osinkotuotot irtosivat tuolloin Martelasta, Rautesta, YIT:stä ja Panostajasta – kaikista yli kymmenen prosenttia. Kymmenen kovimman osinkotuoton yhtiön osinkoprosenttien keskiarvo on huimat 9,7 prosenttia.

Sijoittaminen kymmeneen parhaan osinkotuoton yhtiöön on kuitenkin tuottanut köpelön lopputuloksen. Jos sijoitukset teki viisi vuotta sitten tasaosuuksin, ilman osinkoja salkun arvo on laskenut peräti 33,4 prosenttia. Samana aikana Helsingin pörssin yleisindeksi ilman osinkoja on noussut 13,8 prosenttia. Ero on siis huimat reilut 47 prosenttiyksikköä.

Luonnollisesti suuri osa vahvoista osinkoyhtiöistä on maksanut keskimääräistä parempia osinkoja kuluneen viiden vuoden aikana. Osinkojen ottaminen mukaan tarkasteluun supistaisi eroa hieman mutta tuskin kymmentä prosenttia.

Viiden vuoden takaisen osinko-top-10-listan osakkeista vain yhden, Cramon, kurssi on noussut viiden vuoden aikana, ja senkin alle yhden prosentin. Surkeimmin on pärjännyt ongelmasta toiseen ajautunut Tecnotree yli 80 prosentin kurssilaskullaan.

		Osinkotuotto, % 5 vuotta sitten	Kurssimuutos %
1	Martela	11,3	-57,8
2	Raute	10,9	-4,1
3	YIT	10,9	-42,4
4	Panostaja	10,5	-42,1
5	Uponor	9,7	-19,3
6	Sanoma	9,4	-68,9
7	Outotec	9,3	-9,4
8	Cramo	8,7	0,9
9	Citycon	8,3	-8,6
10	Tecnotree	8,3	-82,5

Taseella metsään – ja hyvä niin

Markkina-arvon ja oman pääoman suhteuttava p/b on kerännyt arvostelua siksi, että IFRS-kirjanpitokäytännössä taseeseen kertyy kaikenlaista epämääräistä aineetonta omaisuutta, joka paisuttaa omaa pääomaa ja siksi vaikeuttaa yritysostoilla kasvaneiden ja orgaanisesti kasvaneiden yhtiöiden vertaamista toisiinsa.

P/b:llä kymmeneen edullisimpaan Helsingin pörssin osakkeeseen sijoittamisen tehoa se ei näköjään silti ole vienyt viiden vuoden tarkastelujaksolla. Viisi vuotta sitten halvin p/b:llä mitattuna oli pahoissa rahoitusvaikeuksissa ollut Metsä Board. Yhtiön taloustilanteen helpottuminen ja kartonkeihin suuntautunut strategia ovat nostaneet Metsä Boardin osakkeen kovaan kiitoon. Viidessä vuodessa B-osakkeen kurssi on noussut hurjat 280 prosenttia.

Tasearvostuksella edullisimpien listan kärkikolmikon osakekurssit ovat nousseet Helsingin pörssin yleisindeksiä paremmin. Kaikki muut listan yhtiöt ovat pärjänneet sitä huonommin ja kuusi kymmenestä on miinuksella, Outokumpu erittäin pahastikin.

Parin supermenestyjän ansiosta p/b-ostoslista tasasijoituksin olisi tuottanut 21,3 prosentin kurssinousun ja siten päihittänyt kehityksessä yleisindeksin, jossa osinkoja ei huomioida.

		p/b 5 vuotta sitten	kurssimuutos %
1	Metsä Board	0,18	279,8
2	Sponda	0,34	30,6
3	Elektrobit	0,37	95,8
4	Cramo	0,44	0,9
5	Suominen	0,44	-42,9
6	Citycon	0,46	-8,6
7	Ahlstrom	0,49	-17,9
8	Honkarakenne	0,51	-39,0
9	Outokumpu	0,54	-83,9
10	Digia	0,54	-2,6

Liikevaihtoa ei kannattanut tuijottaa

Yrityksen markkina-arvon ja liikevaihdon suhde eli p/s antaa listan, jolla on joitakin samoja yhtiöitä kuin osinkotuoton ja tasearvotuksen mukaan edullisimmilla. Liikevaihtoon suhteuttaminen suosii matalan katteen toimialoja kuten kauppaa, mutta kaikkein halvimpien kymmenen osakkeen joukkoon ei viisi vuotta sitten osunut yhtään kaupan alan yhtiötä.

P/s:n mukana järjestelyllä halpuuslistalla on vain kaksi yhtiötä, joiden osakekurssi on noussut viiden vuoden aikana. Ne ovat viiden vuoden takainen halpuuskunkku Metsä Board ja Cargotec. Muiden kahdeksan yhtiön osakekurssit ovat laskeneet selvästi, useita kymmeniä prosentteja.

Tasaosuuksin kymmentä p/s-halpaa osaketta ostanut sijoittaja on korjannut viidessä vuodessa 9,5 prosentin arvonlaskun ja jäänyt siten yli kaksikymmentä prosenttiyksikköä jälkeen yleisindeksistä.

		p/s 5 vuotta sitten	kurssimuutos %
1	Metsä Board	0,07	279,8
2	Suominen	0,07	-42,9
3	HK Scan	0,08	-57,7
4	Componenta	0,08	-74,1
5	Lemminkäinen	0,09	-50,5
6	Honkarakenne	0,10	-39,0
7	Oriola-KD	0,12	-42,3
8	Cargotec	0,15	31,8
9	YIT	0,15	-42,4
10	Martela	0,16	-57,8

Mikäli viisi vuotta sitten olisi ostanut kaikkien listojen kärkikymmenikköä tasaosuuksin, salkkuun olisi tullut seitsemää yhtiötä kahteen kertaan ja siten salkku olisi koostunut 23 yhtiöstä, joista seitsemällä on kaksinkertainen paino. Tuo salkku olisi antanut 7,2 prosentin kurssilaskun eli hävinnyt yleisindeksin kehitykselle parikymmentä prosenttiyksikköä.

Viikon trio: Parhaat suuryhtiöt

Sijoittaja.fi:n suomalaisten osakkeiden valintatyökalu pisteyttää Helsingin pörssin osakkeita useilla kriteereillä. Kokonaisrankingissa seuraavat suuryhtiöt ovat saaneet parhaat pisteet.