Kulttuurimatkailu suomalaisissa museoissa on nyt halpaa lystiä. Vuoden voimassa oleva museokortti maksaa vain 54 euroa.
”Museokortti on voimassa vuoden ensimmäisestä käyttökerrasta. Kortteja myydään museokortti-museoissa, museot.fi-sivustolla ja Tiketissä”, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kertoo. Kortin voi maksaa myös kulttuuri- ja virikeseteleillä.
Museokortti taskussa ei tarvitse miettiä kertalippujen hintoja – museossa voi piipahtaa useammin. ”Museoiden käyttökulttuuri muuttuu. Voit käydä katsomassa vaikka vain yhtä teosta”, Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson kannustaa.
Suomalaiseen museokorttiin on otettu mallia Hollannista, jossa vastaavia kortteja myydään miljoona vuodessa. ”Tavoitteena on, että myymme noin 200 000 – 300 000 korttia vuodessa”, Kimmo Levä sanoo.
Alkuvaiheessa kortti avaa ovet 181 museoon. Eteläisin Museokortti-museo on Hangon museo ja pohjoisin museo- ja luontokeskus Siida Inarissa.
”Helsingissä kannattaa poiketa vaikkapa Helsingin observatoriossa, Voimalamuseossa tai Sotamuseossa”, museovinkkari Soili Poikonen ehdottaa ja kannustaa vilkaisemaan museosta myös ulos. ”Voimalamuseon ikkunasta avautuu sama maisema, jota ensimmäiset helsinkiläiset katselivat nykyisen Vanhankaupunginkosken rannoilla 1550-luvulla.”
Reitit kätevästi kartalla
Museot.fi-sivustolla on kartta, jonka avulla on helppo suunnitella retkiä museoihin. Ohessa muutamia reittiehdotuksia Taloustaidon lukijoille.
Musiikin ja taiteen juhlaan Jean Sibeliuksen kera
Tänä vuonna vieteään Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa, joten retki on luontevaa aloittaa Sibelius-museosta Turussa. Sibelius-museo on Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo. Sydämellisesti Sinun - Jean, Otto & Sibeliusmuseum -näyttely esittelee Jean Sibeliuksen yhteyksiä Turkuun ja Åbo Akademiin.
Seuraava kohde löytyy Hämeenlinnasta, jossa sijaitsee Sibeliuksen syntymäkoti. Juhlavuoden kunniaksi syntymäkodissa on esillä taiteilijamuotokuvia.
Sitten kurvataan Järvenpäähän ja Järvenpään taidemuseon Aino Sibelius -näyttelyyn, joka esittelee Aino Sibeliuksen tarinan ja nostaa esiin hänen merkityksenä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen taiteelle.
Lopuksi tutustutaan Aino ja Jean Sibeliuksen kotiin Ainolaan Tuusulanjärven maisemissa. Jos tarmoa riittää, voi samalla reissulla piipahtaa myös Juhani Ahon Aholassa, Pekka Halosen Halosenniemessä ja J.H. Erkon Erkkolassa.
Komeat kartanot kutsuvat
Kartanokierroksen ensimmäinen kohde on Mänttä-Vilppulassa. Serlachius-museon Göstan kartanossa uppoudutaan tänä kesänä Suomen kultakauden taiteeseen. Samalla kierroksella kannattaa poiketa Mäntsälän Alikartanossa ja Von Heidemanin suvun Urajärven kartanossa.
Länsi-Suomen kierroksen vierailukohteet ovat C.G.E. Mannerheimin synnyinkoti Louhisaaren kartano Askaisissa ja Liedon Vanhalinna Aurajokilaakson kansallismaisemassa.
Vaihteeksi kotimuseoon
Monet museot ovat syntyneet taiteilijoiden tai taiteen kerääjien aloitteesta. Kotimuseoissa näkee kokoelmien ohella pilkahduksia taiteilijan kotielämästä.
Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo esittelee tänä kesänä Pauno Pohjolaisen tuotantoa Mandoliinimiehen matka -näyttelyssä. Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenin rakennuttaman Villa Didrichsenin museosiipi avautui yleisölle syyskuussa 1965.
Gallen-Kallelan museo Espoossa esittelee Elämän harjulla -näyttelyssä Akseli Gallen-Kallelan Jusélius-mausoleumin esityöt ja luonnokset. Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ja rakentama Tarvaspään ateljeelinna avattiin yleisölle vuonna 1961 Gallen-Kallelan Museona.
Hvitträsk on arkkitehtikolmikko Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin Kirkkonummelle suunnittelema erämaa-ateljee ja asuinrakennus, joka toimii nykyisin museona. Hvitträskin vieraat -näyttelyssä esitellään kuvin ja äänin Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen seuraelämää Hvitträskin taiteilijahuvilassa. Rakennus valmistui vuonna 1903.
Valkeakoskella Visavuoren kesänäyttely Kalevalan kansaa katsomassa esittelee taidemaalari Louis Sparren ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin Karjalan matkoja ja Sparren ja hänen vaimonsa Eva Mannerheimin elämää Suomessa. Visavuori oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljeekoti, jonka taiteilija suunnitteli ja toteutti Sääksmäen maisemiin vuosina 1893-1912.
Tunnettujen kerääjien kokoelmia on esillä myös Amos Anderssonin ja Sinebrychoffin taidemuseoissa Helsingissä ja Tikanojan taidekodissa Vaasassa.
Liikemies Amos Andersson oli taiteiden ja kulttuurin ystävä. Hänen kotinsa sisustusta ja kokoelmansa teoksia on esillä Anderssonin nimeä kantavassa museossa. Paul ja Fanny Sinebrychoffin taidekokoelma, huonekaluja ja esineitä on nähtävillä Sinebrychoffin museossa, joka avautui yleisölle 1921. Kotimuseo esittelee Sinebrychoffien kodin 1910-luvun asussaan.
Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja luovutti taidekokoelmansa Vaasan kaupungille joulukuussa 1951. Tikanoja keräsi aikoinaan yli tuhannen teoksen kokoelman.
Minna Petäinen