Suklaan toi tiettävästi Eurooppaan 1500-luvulla espanjalainen Amerikan valloittaja eli konkistadori Hernán Cortés. Hän oli nauttinut Xocolat -nimistä juomaa asteekkikuningas Montezuman hovissa.
Euroopassa uusi ja eksoottinen raaka-aine aiheutti päänvaivaa kirkolle paastosääntöjen vuoksi. Jesuiitat kiistelivät siitä, onko suklaa ruokaa vai juomaa. Tuohon aikaan suklaa nautittiin yksinomaan sulana juomana. Mikäli tämä aromaattinen ja sakea ruskea ihanuus katsottaisiin ruuaksi, sitä ei saisi nauttia paaston aikana.
Suklaa luettiin lopulta kuuluvaksi juomien pariin. Tämän jälkeen suklaan voittokulku Euroopan hoveissa oli taattu.
Luonnontutkija Carl von Linné ymmärsi 1700-luvulla suklaan todellisen luonteen. Hän antoi suklaan perusraaka-aineelle, kaakaolle, nimeksi Theobroma cacao eli ”jumalten syömä kaakao”.
Eräs kuuluisimmista suklaanvalmistajista on Tain l’Hermitagessa Rhônessa sijaitseva Valrhona, joka on tullut tunnetuksi Grand Cru -suklaistaan. Ensimmäinen Grand Cru -suklaa oli Guanaja, joka tuli markkinoille vuonna 1986. Se valmistetaan Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla sijaitsevassa Ranskan Guayanassa kasvatetuista kaakaopavuista. Suklaan Grand Cru -nimike ei ole mitenkään suojattu, joten merkinnän voi löytää jopa halvasta markettisuklaasta.
Toinen harhaanjohtava termi, joka on yleisesti käytössä erityisesti tummista suklaista puhuttaessa, on kaakaopitoisuus. Se on yleensä merkitty suurin kirjaimin paketin kanteen. Monet pitävät suurta kaakaopitoisuutta osoituksena korkeasta laadusta.
Kaakaopitoisuusprosentti on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Huomattavasti enemmän laatuun vaikuttavat käytetty kaakaopapulajike, papujen kasvupaikka sekä tietysti valmistaja. Ainoastaan silloin, kun kaakaopitoisuudessa mennään yli 85 prosentin, alkaa maussa havaita myös sokerin puuttumisen.
Yleensä tummia suklaita pidetään viinisuklaina. Lasista on perinteisesti suklaan kyytipoikana löytynyt väkevöityä viiniä kuten portviiniä, Banyulsia tai Maurya. Erityisesti portviinissä yhdistyvät runsas hedelmäisyys, alkoholi ja lempeä tanniinisuus, jotka sopivat yhteen suklaan rasvaisuuden ja kaakon kitkerien makuvivahteiden kanssa
Väkevöidyt viinit ovat tuoksu- ja makumaailmoiltaan runsaita, joten niiden äärellä vierähtää helposti pidempikin tovi. Väkevöityjen viinien valmistusprosessi on pitkä, ja niitä myös kypsytetään pitkään. Ne sopivatkin erinomaisesti jouluillan kiireettömään istuskeluun ja seurusteluun, tai rauhalliseen mietiskelyyn takkatulen äärellä.
Muut joulupöydän viinisuositukset löydät kohdasta Kolme aterialle.
Kolme aterialle
598817, Jansz Premium Cuvée Brut, Australia, 17,90 e
Laadukas Tasmanian saarelta tuleva kuohuviini.
- Aperitiivi ja kylmät kalat
412927, Chapoutier Rasteau 2013, Ranska, 14,99 e
Mehevä ja sopivan ryhdikäs punaviini hyvältä tuottajalta.
- Kinkku
315197, Herrljunga 1911 Appelsiini & Suklaa Glögi
Appelsiininkuorinen ja mausteinen uutuusglögi.
- Lämmikkeeksi
Kolme edullista
329331, Graham's Late Bottled Vintage Port 2009, Portugali, 2,99 e (0,05l)
Yhden hengen nautiskeluun.
- Joulukonvehdit
682967, Tuike Valkoviiniglögi, Suomi, 7,89 e
Vaalea ja omenainen glögi.
- Piparit
597087, Charles Mignon Premium Reserve Rosé 1er Cru Brut, Ranska, 23,89 e
Alkon edullisin samppanja, kausituotteena.
- Pukinkonttiin
Kokeile myös
003295, Graham's Late Bottled Vintage Port 2009, Portugali, 21,70 e
Pitkään tynnyrissä kypsynyt ryhdikäs port.
- Chilisuklaa
391854, Blandy's 5 Year Old Bual, 16,98 e (0,375l)
Laadukas ja hennon suklainen madeira.
- Maitosuklaa
367104, Don Guido Pedro Ximénez 20 Years, Espanja, 20,90 e (0,375l)
Intensiivisen makea, mustaruskea nektari.
- Suklaafondant