Tänä vuonna vietetään sekä Akseli Gallen-Kallelan että Pekka Halosen juhlavuotta. Kaksikko on suomalaisten rakastama, ja kumpaisenkin taiteilijan töistä löytyy hyviä sijoituskohteita.
Suomen maalaustaiteen rakastetuimpiin kansallistaiteilijoihin kuuluvat Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen syntyivät kumpikin tasan 150 vuotta sitten. Aikana, jona nuori kansakuntamme haki omaa identiteettiään venäläisen ja ruotsalaisen kulttuurin puristuksessa, suomalaisen korkeakulttuurin merkitys kasvoi erittäin suureksi.
Sekä Gallen-Kallela että Halonen kuvasivat suomalaista 1800- ja 1900-lukujen vaihteen sielunmaisemaa parhaimmillaan. Molemmat hakivat uusia taiteellisia inspiraatioita ja ideoita edistyksellisiin kokeiluihin opintomatkoiltaan muun muassa tuon ajan taiteen pääkaupungista Pariisista.
Halosen ja Gallen-Kallelan kirjeenvaihdosta välittyy kiehtovia inhimillisiä tarinoita suurten legendojen omasta elämästä. Esimerkiksi Halonen kärsi koti-ikävästä ollessaan Pariisissa maalausreissullaan. Hän kirjoitti 2.4.1894 Akselille: ”Tiedätkö kun minulle tuli niin ikävä kanteletta, että minun täytyi tehdä itse kantele. Usko pois, minulla on oma tekele Pariisissa. Sen tein viime lauantain iltana neljässä tunnissa.”
Kirjeessään 28.4.1894 Akseli puolestaan uteli kollegaltaan: ”Koska aijot mennä naimisiin Halo-Pekka? Älä anna toimeentulohuolten sinua estellä.”
Taiteilijoiden elämäkerroista välittyvät teosten tarinat itse kuvien takana.
Hinta arvioitava teos teokselta
Taidesijoitusmielessä molempien taiteilijoiden tuotannosta löytyy useita erinomaisia sijoituskohteita, mutta myös teosten hintahaitari on erityisen suuri. Sen vuoksi ostoa harkitsevan on syytä tehdä esityöt huolellisesti. Suositun klassikkotaiteilijan nimi ei automaattisesti tarkoita korkeita hintoja, vaikka signeerauksilla yritetäänkin toisinaan rahastaa ylimääräistä.
Esimerkiksi Gallen-Kallela oli kokeilunhaluisena loputtoman innostunut kaikesta uudesta. Hänen tuotannostaan löytyy silti laadultaan hyvinkin eritasoisia teoksia, ja tason pitää näkyä hinnassa. Ostoa harkitessa kannattaa huomioida teoksen hinta suhteessa tekniikkaan, aiheeseen, vuosilukuun, omistushistoriaan, näyttelyhistoriaan, aitoustutkimuksiin ja viimeaikaisiin hintanoteerauksiin.
Sekä Gallen-Kallela että Pekka Halonen kuuluvat myös niihin taiteilijoihin, joiden teoksia on väärennetty lähes eniten Suomessa.
Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931) tunnetuimmat taiteelliset tyylisuunnat ovat kansallisromantiikka, symbolismi ja realismi. Hänen tunnetuimpia kansallisrealismin maalauksiaan ovat muun muassa Démasquée 1888, Akka ja kissa 1885 sekä Poika ja varis 1884.
Gallen-Kallelan Kalevala-aiheita ovat Aino-taru 1891, Sammon taonta 1893, Symposion 1894, Sammon puolustus 1896, Joukahaisen kosto 1897, Lemminkäisen äiti 1897 ja Kullervon kirous 1899. Myöhäistuotannosta voi mainita esimerkiksi Ad Astran 1907 ja Afrikka-aiheet. Hän suunnitteli myös sisällissodan aikaiset Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkit, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit sekä Suomen armeijan univormut.
Akseli Gallen-Kallela sai professorin arvon vuonna 1919.
Halosia runsaasti yksityiskokoelmissa
Pekka Halonen (1865-1945) on varmasti tunnetuin Suomen talvisen luonnon kuvaaja. Pekka Halonen maalasi pääasiassa kansallisromanttisia ja karelianistisia teoksia. Parhaimmat Halosen talvisen luonnon kuvaukset ovat niitä, joissa näkyy hänen suosimansa japonistisen lyyrinen tyyli.
Halonen maalasi monia hienoja maalauksia, kuten Viulunsoittajan vuonna 1901. Silti Halosen tuotannossa ei ole teoksia, jotka suuri yleisö heti tunnistaisi, vaan ennemminkin taiteilijan luminen metsä ja puut ovat tyylinä Haloseksi tunnistettavia.
Monet Halosen merkittävistä teoksista löytyvät yksityiskokoelmista. Yksi syy tähän on, että museot eivät aikoinaan reagoineet tarpeeksi nopeasti ja hankkineet niitä kokoelmiinsa.
Pekka Halonen sai professorin arvon vuonna 1925.
Vuoden mittaan useita näyttelyjä
- Akseli Gallen-Kallelan juhlavuoden kunniaksi avautui maaliskuussa Mikä ilo, mikä valo -näyttely Satakunnan Museossa Porissa.
- Kainuun museossa avautui jo helmikuussa Akseli Gallen-Kallela Kalevala-kirjojen kuvittajana -näyttely.
- Espoossa sijaitsevassa Gallen-Kallelan Museo on läpi vuoden erilaisia Gallen-Kallelan tuotantoon liittyviä tilaisuuksia.
- Pekka Halosen juhlavuoden näyttelyistä ehkä kiinnostavin on Terve mieheen! -näyttely eli Akseli Gallen-Kallela Pekka Halosen vieraana. Näyttely on avautunut jo helmikuussa Halosenniemessä Tuusulassa.
Lähde: Juha Ilves, Pekka Halonen sanoin ja kuvin, Otava 1990.
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija