Vannekoko vaikuttaa voimakkaasti renkaiden hintaan. Tuuman verran isompien vanteiden matalaprofiilisemmat renkaat maksavat jopa puolitoistakertaisesti pienempiin verrattuna ja yli 17-tuumaisissa vielä enemmän.
Kevytmetallivanteita on ollut yleisesti markkinoilla puoli vuosisataa, mutta aiemmin vain kilpa-autoissa ja kustomoiduissa ajopeleissä nähdyt valtavan kokoiset pyörät ja niillä pyörivät leveät läskit ovat aika uusi ilmiö tavallisten autojen alla.
Siitä lähtien, kun autot modernisoituvat voimakkaasti 1950-1960-luvuilla itsekantavien korien ja nykyaikaisten alustarakenteiden myötä, 13 tuumaa oli pitkään hyvin tavallinen vannekoko suosituimmissa perheautoissa. Ne olivat käytössä vielä silloinkin, kun automyyjä Seppo Bremer melkein 20 vuotta sitten aloitti uransa Toyotan parissa.
”Kun aloittelin tätä työtä, 13 tuumaa oli tavallinen pyöräkoko. Vannekoot ovat kasvaneet vasta 2000-luvulla. Nyt ollaan tultu rajalle, jossa pyöriä ruvetaan pienentämään, koska päästöt lisääntyvät vanteiden kasvun myötä”, Bremer toteaa.
Hän ottaa Toyotan ekologiset hybridimallit esimerkiksi: ”Hybrideissä on ollut näihin päiviin saakka pääasiassa 15-tuumaiset pyörät, vain varustelluin malli on varustettu 17-tuumaisilla vanteilla ja leveillä renkailla, koska vierintävastuksen kasvu näkyy päästöarvoissa.”
Nuoret eivät mieti kustannuksia
Päästöarvot kertovat, että isommilla vanteilla olevat leveämmät renkaat lisäävät polttoaineen kulutusta, mutta myös rengaskulut kasvavat vannekoon myötä.
Seppo Bremerin mukaan nuoret ihmiset yleensä valitsevat autoonsa vanteet ulkonäön mukaan, usein mahdollisimman isot ja kiiltävät. Vanhemmat ostajat taas miettivät käyttötarvetta, esimerkiksi kesämökkeilijät eivät halua kovin matalia renkaita. Heille ulkonäkö ei ole ratkaiseva juttu vaan mukavuus ja käytettävyys, sekä totta kai myös hinta.
Talvirenkaissa hinnoittelu tulee heti uutta autoa ostettaessa vastaan. Bremer kertoo, että kun 16-tuumaisen talvirengaskerran alumiinivanteilla saa noin 1 500 eurolla, neljän 17-tuumaisen vanteen ja talvirenkaan sarja maksaa 2 200-2 300 euroa. Ne maksavat siis 50 prosenttia enemmän. Hinnan ohella talvirenkaissa on perinteisesti suosittu kesärenkaita kapeampaa rengasprofiilia myös koska se etenee lumessa leveää paremmin.
Toyotalla yleisin rengaskoko on Corollassa edelleen käytettävä 205/55 R 16. Myös isommassa Avensiksessa käytettiin pitkään samaa kokoa. Vasta hiljattain 17-tuumaiset pyörät ovat tulleet vakiokooksi Edition-mallien myötä.
16-tuumainen myydyin koko
”Viime vuonna 205/55 R 16 oli selkeästi Suomen eniten myyty rengaskoko”, Nokian Renkaiden myyntipäällikkö Marko Mäkelä kertoo Corollassa käytettävästä koosta.
Muut suosituimmat koot ovat Hankook- ja Aeolus-renkaita edustavan Koivusen osastopäällikön Matti Ahokkaan ja Vannetukun toimitusjohtajan Jukka Heiskasen mukaan 195/65 R 15, 225/45 R 17 ja 225/40 R 18.
Bridgestonen tuotepäällikkö Lasse Wirama jatkaa myydyimpien rengaskokojen listaa: 175/65 R 14, 185/65 R 15, 205/60 R 16, 185/65 R 14 ja katumaastureille tyypillinen 215/65 R 16, joka on Nissan Qashqain, Toyota RAV4:n ja Honda CR-V:n rengaskoko. Wiraman lista perustuu rengaskysyntään Suomessa vuosina 2009-2013.
”Myydyimpien kokojen Top 10:n joukkoon on vasta viime vuosina alkanut 225/45 R17:n lisäksi tulla muita 17 tuuman rengaskokoja kuten 225/50 R17. Seuraavaksi kymmenen kärkeä alkavat lähennellä koot 215/55 R17 ja 225/55 R17, joita nähdään jo sellaisissa keskikokoisissa ja suuremmissa perheautoissa kuin Volvo V70, Toyota Avensis ja BMW 5-sarja”, Wirama toteaa.
Vierintävastus ratkaisee
Karkeasti ottaen polttoaineen kulutus kasvaa sitä mukaa, mitä leveämmät renkaat autossa on, mutta myös renkaiden rakenteelliset erot vaikuttavat paljon.
Kumiseokset ovat leveissä renkaissa rakenteeltaan erilaisia niin lämmönkehityksen kuin korkeamman nopeusluokan kovemman vaatimustason ja ajettavuuden vuoksi. ”Nopeusluokan kasvaessa renkaan runko jäykistyy”, Vannetukun Jukka Heiskanen toteaa rakenteiden keskeisestä erosta.
Polttoaineen kulutuksen kannalta renkaiden vierintävastus on tärkeä tekijä, Nokian Renkaiden laskelmien mukaan sen osuus ajoneuvon kulutuksesta on noin 20 prosenttia.
Renkaiden energiatehokkuusluokka kuvaa vierintävastusta. Luokituskategoriassa on kuusi luokkaa, joista A-luokka (vihreä) on paras, G-luokka (punainen) on heikoin, D-luokka ei ole käytössä. Vuodessa polttoaineen säästö luokituksen parhaimman ja heikoimman renkaan välillä voi olla jopa 90 litraa. Renkaan koko käyttöiän aikana polttoainesäästö on noin 240 litraa silloin kun auton kulutus on 7 litraa/100 km, arvioidut ajokilometrit ovat vuodessa 15 000 km ja renkaiden käyttöikä on 40 000 km.
”Laadusta kannattaa maksaa. Hyvät renkaat kestävät kulutusta pitkään. Lisäksi ne ovat turvallisia ja säästävät polttoainetta”, Nokian Renkaiden Marko Mäkelä sanoo.
Bridgestonen Lasse Wirama on samaa mieltä: ”Pieni vierintävastus on laskennallisesti tehokas ja loppupelissä edullinen ominaisuus, vaikka vastukseltaan pienen rengassarjan ostohinta olisikin 10-15 prosenttia tavallista kalliimpi. Kaupanpäälle saa vielä premium-renkaan todennäköisesti paremman ajomukavuuden ja hiljaisemman ajomelun.”
Leveiden asennus kalliimpaa
Kapeammat renkaat valitsemalla voi säästää myös asennuskuluissa, sillä leveiden renkaiden asennustyö on kalliimpaa. Koivusen Matti Ahokas kertoo, että enintään 17-tuumaisten renkaiden asennustyöt rengasliikkeet yleensä hinnoittelevat samanhintaisiksi, mutta siitä ylöspäin hintaan voi tulla korotuksia.
”Isojen ja jäykkien renkaiden asennus vaatii selkeästi enemmän tarkkuutta ja hyvät, tukevat rengaskoneet, jotta vanteisiin ei tule jälkiä. Aikaa kuluu myös enemmän”, Bridgestonen Wirama toteaa.
Myös Nokian Renkailla on kiinnitetty huomiota siihen, että on yhä enemmän liikkeitä, joissa matalien ja isojen renkaiden asennushinnoittelu on erilaista kuin ns. normirenkaiden. Toisaalta näin pitää ollakin, koska isojen ja matalien renkaiden asennus vaatii erikoisosaamista, enemmän aikaa ja erikoislaitteita.
Vannetukun hinnoittelu poikkeaa linjasta. Siellä hinta on sama rengaskoosta riippumatta.