Vasarahuutokauppa on se perinteinen huutokauppa, johon edelleen osallistutaan paikan päällä. Miten se eroaa nykyään erittäin suosituista verkossa järjestettävistä online-huutokaupoista? Selvitin asiaa, kun olin hankkimassa vanhaa sukumuotokuvaa huutokaupasta.
Olof Södermark: Harriet Lovisa von Rehausen. 1930. Kuva: Bukowskis
Muotokuva, joka oli pakko saada
Noin vuosi siten sain viestin ystävältäni. Hän oli huomannut Bukowskis-huutokaupan sivuilta maalauksen ja sen yhteydessä tutunkuuloisen nimen von Rehausen. Ystäväni kysyi, mahtaako maalausta esittävä rouva kuulua samaan sukuun, jota olin tutkinut väitöskirjassani.
Maalaus oli Olof Södermarkin vuonna 1830 maalaama muotokuva, ja se esitti pitsimyssyistä rouva Harriet Lovisa von Rehausenia (1776–1834).
Von Rehausenit olivat isäni puoleista sukua ja kyseinen Harriet kaukaista sukua minulle.
Ilahduin valtavasti viestistä ja ystäväni tekemästä löydöstä. Oikeastaan minulla ei olisi ollut varaa hankkia yhtään maalausta, mutta soitin sedälleni ja kysyin, jos häntä kiinnostaisi maalauksen yhteisomistus.
Suvussamme on paljon vanhoja muotokuvia suvun jäsenistä, joten tuntui väärältä päästää tätä menemään ohi sormien.
Maalaus näytti kuvien perusteella hyväkuntoiselta, vaikka kehys olikin hieman kärsinyt. Maalauksella oli myös hyvä provenienssi eli sen historia tunnettiin ja pystyttiin todentamaan: se oli osa kreivi Wachtmeisterin kokoelmaa.
Kreivi Wachtmeister oli Harriet Lovisa von Rehausenin tyttären jälkeläinen.
Muotokuvan maalannut Olof Södermark (1790–1848) oli puolestaan yksi aikansa tunnetuimpia ja suosituimpia muotokuvamaalareita, joka oli ikuistanut myös kuninkaallisia. Tässä mielessä maalauksella oli myös taiteellista arvoa.
Taulun takaosa. Alla Olof Södermarkin signeeraus. Kuvat: Bukowskis
Muotokuva oli myynnissä Bukowskisin Important Winter Sale -vasarahuutokaupassa Tukholmassa, joka järjestetään samaan tapaan kuin perinteiset huutokaupat meklareineen ja yleisöineen. Keväisin järjestetään vastaava Important Spring Sale -vasarahuutokauppa. Näihin huutokauppoihin on koottu laadukasta taidetta ja esineistöä.
Yleensä seuraan Bukowskisin huutokauppoja erittäin tiiviisti, mutta sattumalta juuri tämä huutokauppa oli jäänyt välistä, luultavimmin siksi että se oli vasarahuutokauppa.
Vastaavia erikoishuutokauppoja järjestävät myös muut suomen huutokauppakamarit.
Aikoinaan ennen nettiä kaikki huutokaupat tapahtuivat vasarahuutokaupan tavoin ”livenä”. Nyt vasarahuutokauppaan voi osallistua reaaliaikaisesti joko paikan päällä tässä tapauksessa Tukholmassa tai puhelimitse. Toinen vaihtoehto oli jättää ennakkotarjous kirjallisena tai verkossa.
Olen ostanut paljon online eli pelkästään verkossa pidettävästä huutokaupasta ja tunnen sen lainalaisuudet hyvin. Voit lukea tästä lisää aiemmin kirjoittamastani jutusta, jossa kerron huutokapan säännöstä, termeistä ja kaupanteosta sekä ostajan että myyjän näkökulmasta.
Online- ja vasarahuutokaupassa on kuitenkin eroavaisuuksia, vaikka molemmat toimivat myös verkossa. Osallistuminen vasarahuutokauppaan vaatii erillisen rekisteröitymisen, vaikka sinulla olisi jo tili ennestään. Tärkein ero on kuitenkin se, ettei etämyyntiä koskevaa peruuttamisoikeutta sovelleta livehuutokaupassa.
Ennakkotarjouksia voi jättää helposti nettisivuilla ennen huutokauppapäivää, mutta toisin kuin online-huutokaupoissa, tarjoukset eivät näy esinesivuilla, vaan ne selviävät vasta huutokauppapäivänä, kun kyseinen esine vasaroidaan. Ostaja ei siis voi tietää, onko hänen jättämänsä ennakkotarjous johtava vai onko joku muu tehnyt korkeamman tarjouksen. Tämän vuoksi huutokauppaa kannattaa ehdottomasti seurata myös livenä huutokauppapäivänä.
Miten määritellä enimmäistarjous?
Huutokauppa oli antanut teokselle lähtöhinnan eli eräänlaisen arvion, jonka se on tehnyt teoksen arvosta. Tämä näkyy aina asiakkaalle. Huutokauppa oli arvioinut Södermarkin maalaaman Harrietin muotokuvan arvoksi 18 000–20 000 kruunua.
Lisäksi teokselle oli asetettu myyjän toiveesta hinta, jonka alle myyjä ei maalausta myy. Tätä niin kutsuttua pohjahintaa ei kerrota ostajille, ja se paljastuu vasta, kun hinta huudettaessa kohoaa sen yläpuolelle.
En uskonut maalauksen hinnan nousevan kovin korkeaksi, ellei joku toinen ostaja olisi kiinnostunut joko Södermarkin taiteesta tai ollut von Rehausen- tai Wachtmeister-suvun jäsen. Kyseessähän oli keski-ikäistä naista esittävä muotokuva, ja samassa huutokaupassa tarjolla oli muotokuvia kauniimmista ja viehättävämmistä naisista, vaikka Harrietin muotokuva oli toki taidokkaasti maalattu.
Koska emme päässet Tukholmaan osallistumaan huutokauppaan, päätimme tehdä ennakkotarjouksen.
Mietimme setäni kanssa pitkään sitä viimeistä hintaa, jonka olisimme valmiita maksamaan muotokuvasta. Lopulta arvioin, että maalauksen saisi ehkä 20 000 kruunulla eli muutamalla tuhannella eurolla. Tästä huolimatta teimme lähes kaksinkertaisen ennakkotarjouksen, sillä halusimme kyseisen maalauksen sukuumme.
Online huutokaupassa tarjoukset näkyvät koko sen ajan, jonka huutokauppa on käynnissä - tyypillisesti noin parin viikon ajan. ja huudot päivittyvät reaaliajassa.
Vasarahuutokaupassa kohteesta tehtyjä tarjouksia ei näy ennen kuin h-hetkellä, kun huutokauppa varsinaisesti käynnistyy. Siksi tarkistin Bukowskisilta moneen kertaan, ettei koko ennakkotarjouksemme lävähdä ruutuun heti huutokauppa käynnistyessä. Ei huolta, minulle vakuutettiin. Huutokauppa aloitetaan joko alimmasta tarjouksesta tai lähtöhinnasta, jonka huutokauppa on Södermarkin taideteokselle asettanut.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka enimmäistarjouksemme olisi 40 000 kruunua, mutta kukaan muu ei tarjoaisi maalauksesta enempää kuin 30 000 kruunua, saisimme maalauksen sillä hinnalla. Oletuksena kuitenkin oli, että myyjän pohjahinta, esimerkiksi 20 000 kruunua, ylittyisi.
Jännitystä livehuutokaupassa
Vaikka livehuutokauppa pidettiin Tukholmassa, sitä saattoi seurata etänä verkossa.
Kun kohteemme huutoajankohta läheni, jännitimme poikani kanssa tilannetta tietokoneelta. Vaikka emme olleet paikalla, tunnelma oli katossa kohteen vuoron lähetessä.
”Saammehan maalauksen?”, poikani kysyi. ”Toivotaan parasta”, vastasin.
Huudot alkoivat ja hinta kohosi nopeasti yli sekä huutokaupan että oman arvioni. Kylmä hiki nousi otsalleni ja aloin jo pelätä, riittääkö ennakkotarjouksemme.
Lopulta kilpailevat huudot lakkasivat – ja teos oli meidän. Saimme sen 32 000 kruunulla. Mutta siihen päälle tulivat vielä teoksen kuljetusmaksu kotiovelle sekä huutokaupan 23 prosentin komissio.
Kun teos saapui Suomeen, kutsuimme setäni kanssa suvun meille ja toivotimme Harrietin tervetulleeksi.
Kutsukortissa luki jokseenkin seuraavasti: ”Tervetuloa tutustumaan uuteen sukulaiseen. Meille muutti Harriet (syntynyt 1776) Hän on asunut aiemmin kreivi Wachtmeisterin linnassa, joten näihin vaatimattomiin oloihin sopeutuminen vie varmasti aikansa. Nostetaan yhdessä malja ja toivotetaan Harriet tervetulleeksi sukuun!”
Osa sukulaisista hieman ihmetteli, kenestä oli kyse ja yllätys oli melkoinen, kun he saapuivat meille illalliselle. Ilta oli ikimuistoinen.
Kerroin Harriet Lovisa os. Bulkeleyn vaiheista. Hän oli Lissaboniin muuttaneen kreivilliseen sukuun kuuluneen erittäin menestyneen vientiyrityksen omistajan tytär. Avioiduttuaan Ruotsin lähettilään, vapaaherra Gotthard Mauritz von Rehausenin kanssa hän eli ensin puolisona Lissabonissa ja myöhemmin ministerin rouvana Britannian hovissa.
Harriet lienee nuorena ollut jonkin sortin kaunotar, sillä säveltäjä Fernando Sor oli omistanut sävellyksensä hänelle. Muotokuva maalattiin kuitenkin vasta vuonna 1830, jolloin Harriet oli 54-vuotias ja ollut leskenä jo useamman vuoden. Hän menehtyi neljä vuotta myöhemmin.
Ja nyt ”Harriet-täti” katselee meitä ruokapöytämme yllä ja muistuttaa omalta osaltaan perinteistä ja jatkuvuudesta.
Ruotsalaisen taiteilija Olof Södermarkin maalaama Harriet Lovisa von Rehausenin muotokuva vuodelta 1830. Kuva: Bukowskis
Viisi vinkkiä: Toimi näin vasarahuutokaupassa
- Päätä oma hintakattosi, summa, jonka yli et tarjoa. Tämä onkin ehkä tärkein sääntö, kun lähtee huutamaan huutokaupassa.
- Muista, että huudetun hinnan päälle pitää aina muistaa laskea huutokaupan ottama 23 prosentin komissio ja rahti, joka meidän tapauksessamme maksoi Tukholmasta Helsinkiin 80 euroa.
- Suomessa huutokauppasumma ilmoitetaan euroina. Tässä tapauksessa huutokauppasumma ilmoitettiin kruunuissa, joten senkin suhteen tuli olla tarkkana.
- Vaikka ostimme teoksen setäni kanssa yhdessä, vain toinen voi virallisesti toimia ostajana, sillä Bukowskis ei hyväksy kolmannen osapuolen maksuja. Se, joka huutaa teoksen, myös maksaa sen.
- Jos tarjouksesi ylittää kolme miljoonaa Ruotsin kruunua, huutokauppa saattaa tarvita pankkiviittaukseen perustuvan erikoishyväksynnän.
Katja Weiland-Särmälä
Kirjoittaja on filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja esinetutkija
Artikkelin aloituskuva: Katja Weiland-Särmälä
