veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Eläkkeellä vai töissä? Eläkeikä painaa vaakakupissa eniten, eurot vaikuttavat vähemmän

Eläkkeellä vai töissä? Eläkeikä painaa vaakakupissa eniten, eurot vaikuttavat vähemmän
24.10.2019

Eläkeikä vaikuttaa eläköitymispäätökseen enemmän kuin raha, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Jos työuria halutaan pidentää, eläkeiän nostaminen olisi vaikuttavin keino.

Kun työeläkejärjestelmää uudistetaan, keskeinen tavoite on pidentää työuria. Todellisuudessa eläköitymispäätöksiin vaikuttaa kuitenkin eniten lakisääteinen eläkeikä. Tämä käy ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Työeläkevakuuttajat Telan torstaina julkaisemasta tutkimusraportista.

Tutkimuksessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen ja vanhempi tutkija Terhi Ravaska tarkastelevat eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutusta ihmisten eläköitymiseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa eläkeiän muutos 65 vuodesta 63 vuoteen vaikutti selvästi enemmän kuin muutokset taloudellisissa kannustimissa. Tuolloin arvioitiin, että niin sanottu eläkkeen superkarttuma ikävuosina 63–67 kannustaisi jatkamaan työuraa. 

Ennen uudistusta lakisääteinen eläkeikä oli 65 vuotta, mutta oikeasti eläkkeelle jäätiin tavallisimmin 60-vuotiaana. 

”Tutkimus osoittaa, että lakisääteisen eläkeiän muutoksilla on selvästi suurempi vaikutus eläköitymispäätöksiin kuin realistisilla taloudellisten kannustimien muutoksilla. Eläkeiän muutos lisäsi työeläkkeelle eläköitymistä noin 40 prosenttiyksikköä vanhuuseläkkeen alarajassa”, Ohto Kanninen sanoo. 

Taloudellisten kannustimien vaikutus ihmisten eläköitymispäätöksissä oli kuitenkin yllättävän vähäinen eläkeikään verrattuna, vaikka korkeampi karttumaprosentti kannusti jatkamaan työssä pidempään. Samaan suuntaan vaikutti myös varhennetun vanhuuseläkeiän nosto 60 vuodesta 62 vuoteen. Toisaalta, korkeampi työhistorian aikana karttunut eläke kannusti myös eläköitymään aiemmin. 

”Kun eläkeikää muutetaan, siitä tulee nopeasti normi, jota ihmiset seuraavat”, Ohto  Kanninen toteaa. 

Myöskään osa-aikaeläke ei tutkimuksen perusteella pidentänyt työuria merkittävästi. ”Tuolloin arvioitiin, että osa-aikaeläke motivoisi jatkamaan työssä pidempään. Näin ei kuitenkaan käynyt” Terhi Ravaska sanoo. 

Osa-aikaeläkeiän laskeminen lisäsi jonkin verran työssä jatkamista niillä, joilla on suhteellisesti heikko terveys. Yksi osa-aikaeläkkeen tavoitteista oli vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta sitä hyödynsivät usein hyvätuloiset ja terveet.

Kun väestö ikääntyy ja elää yhä pitempään, tarvitaan myös yhä pitempiä työuria. Tutkimus osoittaa, että eläkeiän nostaminen on vaikuttavin keino.

Kannisen mukaan eläkeiän alarajan nostolla todennäköisesti saataisiin pidennettyä työuria edelleen, mutta vielä ei tiedetä riittävästi eläkeiän noston vaikutuksista hyvinvointiin.

”Hyvinvointia, hyvää vanhuutta ja yhteiskunnan parantamista ei kuitenkaan pidä unohtaa näissä päätöksissä”, Ohto Kanninen sanoo. 

Työeläkevakuuttajat Tela tilasi tutkimusraportin EU:ssa käytävän eläkepoliittisen keskustelun tueksi. Tutkimuksessa on käytetty Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja. Tutustu raporttiin PTT:n verkkosivuilla Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska: Towards an Agile and Evidence-based Pension System (pdf).

Minna Petäinen 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.