Kun eläkeikä nousee, muistisairauksien osuus myös työssä käyvien joukossa tulee kasvamaan.
Tulevaisuudessa muistisairaudet yleistyvät, kun väestö ikääntyy ja parantavia lääkityksiä ei vielä ole löytynyt. Etenevät muistisairaudet ovat Suomessa kansantauteja siinä missä sydän- ja verisuonitauditkin.
Dosentti, neurologian erikoislääkäri Kati Juva HUS:n psykiatriakeskuksesta sanoo, että kun eläkeikä nousee ja työurat välttämättömästi pitenevät, muistisairauksien osuus myös työssä käyvien joukossa jonkin verran kasvaa.
Muistisairaus ei ole ainoastaan vanhusten sairaus, vaan Juvan mukaan noin kahdeksan prosenttia muistisairaista on työikäisiä. ”Se on yhteiskunnallisesti ja inhimillisen kärsimyksenkin kannalta koko ajan merkittävämpää: taloudellisesti menetetään työvuosia ja toisaalta sairaus vie toimintakykyä sitten, kun työuran jälkeen olisi mahdollisuus tehdä kaikkea sitä mitä ei työvuosinaan ole ehtinyt.”
Riski kasvaa iän karttuessa
Työikäisen muistisairaus puhkeaa yleensä 60 ikävuoden kummankin puolin. Kaikkiaan muistisairaudet ovat Juvan mukaan hyvin ikäsidonnaisia: riski kasvaa, mitä enemmän tulee ikää.
Suomessa 30-65-vuotiaista noin 0,3 prosenttia on Juvan mukaan dementiatasoisesti sairastuneita. ”Tästä ryhmästä noin puolet on etenevästä muistisairaudesta kärsiviä ja toinen puoli muita tapauksia, esimerkiksi aivovammatapauksia ja alkoholidementoituneita.
Yli 65-vuotiaista muistisairautta esiintyy noin 7 prosentilla ja yli 85-vuotiaista 25-30 prosentilla. Kun alle 65-vuotiaista muistisairaita on yksi neljästä sadasta, niin yli 85-vuotiaista heitä on jo yksi neljästä.
Kova stressi ja masennus voivat lisätä muistisairauden riskiä, mutta ei se että aivojaan käyttää paljon, jopa hektisestikin. ”Hyvin käytetyt aivot selviävät sinänsä paremmin”, Juva kiteyttää.
”Nykyisin lieviä muistisairauksia diagnosoidaan yhä enemmän ja varhemmin osittain siksi, että tietotekniikka edellyttää meiltä koko ajan uuden oppimista, ja se voi olla muistisairaudessa vaikeaa”, Juva huomauttaa.
Alzheimer yleisin
Yleisin dementiaoireita aiheuttava muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota on noin 60-70 prosenttia tapauksista. Dementialla puolestaan tarkoitetaan muistisairaudesta johtuvaa oireyhtymää.
Lisäksi noin 15-20 prosentilla sairastuneita on sydän- ja verisuoniperäinen aivoverenkierron häiriö. Muistisairautta aiheuttavat myös Lewyn kappaletauti ja otsalohkorappeutumasta johtuva muistisairaus sekä Parkinsonin taudin muistiin vaikuttavat oireilut.
Ikäihmisillä verenkiertohäiriöiden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä on myös varsin yleinen dementiaoireiden aiheuttaja.
Miten pitkään pärjää työelämässä?
Kati Juvan mukaan työelämässä pystyvät jatkamaan pidempään ne muistisairaat, jotka ovat johtavassa asemassa ja tekemisissä enemmän suurten visioiden kanssa.
”Kun suuret linjat ovat hallussa ja elämänviisaus ja ammattitaito tallella, pystyy vielä tekemään tämän tyyppisiä töitä. Sen sijaan jos tekee työtä, jossa edellytetään suurta tarkkuutta, vaikkapa sähköinsinöörin tai sairaanhoitajan työtä, tehtävät ovat muistisairaalle jo paljon vaativampia ja sisältävät riskejä, jolloin niistä joutuu myös nopeammin työkyvyttömyyseläkkeelle.”
Riitta Rimmi
Muistisairaudet Suomessa
|
Lähes 130 000 muistisairasta ihmistä. |
85 000 vähintään keskivaikeassa muistisairauden vaiheessa olevaa. |
13 000 uutta sairastunutta vuosittain, 36 päivittäin. |
7 000-10 000 työikäistä muistisairasta. |
|
Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset yhteiskunnallisesti lähes miljardi euroa eli noin 10 000 euroa/sairastunut. |
Lähde: Muistiliitto
Lue marraskuun Taloustaidosta, joka ilmestyy 5.11., laaja artikkelipaketti muistisairauksista ja mitä käytännön asioita on hyvä heti hoitaa, kun saa diagnoosin muistisairaudesta.
Lisätietoja muistisairauksista myös Muistiliitosta.
