veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Kenet valtuutat hoitamaan asioitasi?

Kenet valtuutat hoitamaan asioitasi?
2.10.2015

Edunvalvontavaltuutus tehdään yhtä tarkan määrämuotoisesti kuin testamentti.

Edunvalvontavaltuutuksella voit itse järjestää etukäteen asioittesi hoidon sen varalta, että tulet myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitasi esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.

Edunvalvontavaltuutus

Valtuutus tehdään kirjallisesti yhtä tarkasti kuin testamentti. Mukana on oltava kaksi esteetöntä vähintään 18-vuotiasta todistajaa. Lähiomainen ei voi toimia todistajana. Valtakirjalla henkilö eli valtuuttaja nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun tulee suostua tehtävään.

Helsingin maistraatin edunvalvontayksikön päällikkö Kari Pöntinen suosittelee, että edunvalvontavaltuutuksen teossa on hyvä käyttää oikeusaputoimiston tai asianajajan apua. Usein myös pankit tarjoavat palvelua valtakirjan laatimisessa. Valtakirjan esimerkkipohjia löytyy esimerkiksi Muistiliiton verkkosivuilta osoitteesta www.muistiliitto.fi.

Pöntinen tähdentää, että edunvalvontavaltuutus on syytä tehdä hyvissä ajoin. Se ei ole vain vanhuuteen liittyvä dokumentti.

”Mitä aikaisemmin valtuutuksen tekee, sitä varmempaa on, että ymmärtää sen sisällön. Viimeistään siinä vaiheessa, kun jää eläkkeelle, olisi hyvä laittaa tämä asia kuntoon. Miksei jo nuorempanakin”, Pöntinen toteaa. ”Kenelle tahansa voi tulla sellainen sairaus tai sairauskohtaus, että on kykenemätön hoitamaan omia asioitaan.”

Milloin tarvitaan lääkärintodistusta?

Edunvalvontavaltuutuksen sisältö on myös mahdollista jakaa kahtia siten, että nimeää yhden henkilön hoitamaan omaisuuttaan ja toisen terveyden ja sairauden hoitoaan.

Kun edunvalvontavaltuutusta tehdään, ei lain mukaan ole välttämätöntä vielä siinä vaiheessa hankkia lääkärintodistusta terveydentilastaan.

”Kuitenkin jo valtuutusta tehtäessä lääkärintodistus voi toisinaan olla paikallaan. Varsinkin, jos taustalla on jo jokin sairaus. Lääkärintodistuksella voi silloin todistaa olleensa valtuutusta tehdessään siinä kunnossa, että on ymmärtänyt täysin sen sisällön. Tällä myös vältetään mahdolliset riidat valtuutuksen pätevyydestä sukulaisten kesken”, Kari Pöntinen sanoo.

Tuore lääkärintodistus tarvitaan aina siinä vaiheessa, kun edunvalvontavaltuutus viedään vahvistettavaksi maistraattiin. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun maistraatti on vahvistanut sen.

Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaa asioitaan. Myös jo vahvistetun valtuutuksen mahdollinen peruutus on tehtävä maistraatissa.

Toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu mukaan

Kari Pöntisen mukaan edunvalvontavaltuutukseen on järkevää kirjata mukaan myös toissijainen valtuutettu sekä varavaltuutettu.

”Varavaltuutettu tulee kyseeseen silloin, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt esimerkiksi sairauden vuoksi hoitamaan edunvalvonnan tehtävää. Toissijainen valtuutettu puolestaan ottaa tehtävät hoitaakseen, jos varsinainen valtuutettu on pysyvästi estynyt tai kykenemätön hoitamaan tehtäviä – esimerkiksi jos valtuutettu kuolee ennen valtuuttajaa tai sairastuu itse vakavasti”, Pöntinen summaa.

Pöntinen muistuttaa myös, että kenenkään ei ole pakko ryhtyä valtuutetuksi, vaikka näin valtakirjaan olisikin merkitty. ”Se perustuu vapaaehtoisuuteen. Aina voi vedota siihen, että ei esimerkiksi jaksa tai haluakaan.”

Kun edunvalvontavaltakirja tehdään, siihen pitää olla aina valtuutetun suostumus. ”Valtuutettu on myös se henkilö, joka hakee valtakirjalle vahvistusta maistraatista, jos vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. Jos tilanne ajautuu sellaiseksi, että kukaan – ensi sijassa lähipiiristä – ei ole suostuvainen edunvalvojaksi, viime kädessä määrätään viranomainen edunvalvojaksi”, Pöntinen sanoo.

Hän muistuttaa myös, että edunvalvontavaltuutusta ei tuoda maistraattiin säilytettäväksi. ”Edunvalvontavaltuutus kannattaa antaa valtuutetulle säilytettäväksi tai ainakin kertoa, mistä se tarvittaessa löytyy.”

Valtuutukset lisääntyvät

Vahvistetut edunvalvontavaltuutukset ovat hiljalleen kasvussa. Niitä myös tehdään yhä enemmän. Kari Pöntinen kertoo, että esimerkiksi Helsingin maistraatissa vahvistettuja edunvalvontavaltuutuksia oli vuonna 2013 noin 80, vuonna 2014 määrä nousi 130:een ja tälle vuodelle hän ennakoi vahvistuksia tulevan noin 170.

”Sitähän ei kukaan tiedä, kuinka paljon edunvalvontavaltuutuksia on tehty, mutta määrät liikkuvat kyllä useissa tuhansissa”, Pöntinen laskee.

Edunvalvontavaltuutuksen eittämättä vahvin puoli on Pöntisen mielestä se, että kun sen tekee ajoissa, pystyy itse miettimään oman luottohenkilönsä. ”Toinen hyvä puoli on, että edunvalvontavaltuutus ei juuri lisää byrokratiaa.”

”Vaikka valtuutetun on pidettävä kirjanpitoa valtuuttajan talousasioista, sitä ei tarvitse toimittaa maistraattiin tarkistettavaksi kuin ainoastaan pyydettäessä. Normaalissa edunvalvonnassa tilit täytyy toimittaa vuosittain maistraattiin tarkistettavaksi. Edunvalvontavaltuutuksessa kontrolli on lievempää”, Pöntinen sanoo.

Riitta Rimmi

Edunvalvontavaltuutusta on käsitelty myös seuraavissa Taloustaidon artikkeleissa: Kun puolisoon iskee muistisairaus (8/2012), Milloin vanhus tarvitsee edunvalvojaa? (9/2013) ja Kun muisti alkaa järkkyä (10/2014). Jutut ovat luettavissa Taloustaidon näköislehdestä. Näköislehteä voivat lukea Veronmaksajain Keskusliiton jäsenet ja Taloustaito-lehden tilaajat. Rekisteröidy verkkopalvelun käyttäjäksi.

Lisää tietoa edunvalvontavaltuutuksesta

Riitta Rimmi

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.