Työeläke- ja työterveysmenoissa syntyisi miljardeja euroja säästöjä, jos parannettaisiin johtamista, joustoja ja työn mielekkyyttä. Työnantajalle asenteiden muuttaminen ei olisi kallista, sanoo professori Guy Ahonen Työterveyslaitokselta.
Suomen kansanterveysmenoissa voitaisiin säästää jopa kymmeniä miljardeja euroja vuosittain, jos työhyvinvointi saataisiin kaikilla työpaikoilla samalle tasolle, kun se on nyt parhailla toimialoilla ja parhaissa yrityksissä.
”Yritystasolla tämä tuottaisi neljän miljardin euron säästöt työterveyseläkkeiden, sairauspoissaolojen ja tapaturmien tuottamissa kustannuksissa. Suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on ennenaikainen eläköityminen”, sanoo Työterveyslaitoksen (TTL) tiedolla vaikuttamisen toiminta-aluejohtaja, professori Guy Ahonen.
Kolme muutosta johtamiseen
Työhyvinvoinnin kehittämisen ei tarvitse maksaa valtavasti. Asenteita muuttamalla saa paljon aikaan.
”Kolme tärkeintä kehityskohdetta ovat työelämän jousto, työn mielekkyys ja johdon sitoutuminen työhyvinvointiin”, sanoo Ahonen.
Käytännössä kaikkien toteuttaminen vaatii johdolta enemmän.
- Työelämän joustoon voi riittää esimerkiksi etätyön salliminen määrätyssä elämänvaiheessa.
- Työn mielekkyys taas kasvaa siitä, että alainen saa työlleen arvostusta esimieheltä ja oppii siten itsekin arvostamaan tehtäviään.
- Johdon on myös hylättävä asenne, jonka mukaan työhyvinvoinnista huolehtiminen on tylsää pakkopullaa.
”Eniten työterveyskustannuksissa säästävät organisaatiot, joissa ylin johto arvostaa ja kehittää työhyvinvointia”, sanoo Ahonen.
Kaksi työkalua kaikille
Guy Ahonen suosittelee työpaikoille kahta työkalua hyvinvoinnin kartuttamiseen: ikäjohtamista ja arvosopimusta.
”Eri ikäisiä ihmisiä on johdettava eri tavoilla. Meillä Suomessa on huippuluokkaa oleva ikäjohtamiskonsepti, mutta sen käyttöönotto on hidasta.”
Arvosopimukseen kirjataan työpaikan yhteiset arvot.
”Jos arvoista ei puhuta, työstä ei synny yhteisymmärrystä.”
Tilinpäätös myös terveydestä
TTL tarjoaa työpaikoille uutta työterveystilinpäätöstä, josta hyötyisivät sekä organisaatio että ulkopuoliset rahoittajat ja sijoittajat.
”Tämä dokumentti julkistettaisiin talousraportoinnin yhteydessä ja se kertoisi henkilöstön tilasta.”
Ahonen suosittelee, että työterveystilinpäätökseen kirjattaisiin näkyviin rahasummat, jonka organisaatio käyttää esimerkiksi työpaikkaruokailuun, harrastustoimintaan ja koulutukseen.
”Henkilöstö saattaa pitää näitä etuja itsestään selvinä. Näin työnantajan panostusta opittaisiin arvostamaan.”
Lisää aiheesta: Guy Ahonen keskustelee Porin Suomi-Areenassa työelämän tulevaisuudesta to 17.7. kello 10.30-11.45. Lähetystä voi seurata osoitteessa suomiareena.fi tai MTV:n Katsomossa.
Satu Alavalkama