Työajalla meluhaitoilta on suojauduttava tehokkaasti. Myös vapaa-ajalla voi olla tarvetta suojautua melulta.
Millaiseen meluun työnantajan pitää reagoida, vanhempi asiantuntija Erkko Airo Työterveyslaitos?
”Jos korvakuulolta on äänekkäitä töitä, työnantajan pitää tehdä arviointi ja tarvittaessa mitata melun taso. Kuulonalenema tulee pitkällä aikavälillä melko meluisassa ympäristössä, jos kuuloa ja korvia ei suojata.
Desibelirajoja on kolme: 80, 85 ja 87. Alimmainen luku on sellainen, että pieni osa kaikkein herkimpiä ihmisiä saa kuulovaurioita ajan kanssa, jos melutaso pysyy suunnilleen samanlaisena. 85:ssä osuus, joille tulee haittaa, on jonkin verran suurempi. Mutta mitään ehdotonta rajaa ei ole, sillä ihmiset ovat yksilöitä ja meissä on yksilöllistä eroa.”
Onko jokin raja sellainen, että kipukynnys ylittyy?
”120 desibeliä on raja, jonka jälkeen ääniaistimus muuttuu kipuaistimukseksi. Siinäkin on yksilöllisiä eroja.”
Miten kuulovaurio syntyy?
”On olemassa kaksi kuulovauriomekanismia. Pienemmät vauriot tulevat vähitellen, vuosien saatossa, jos esimerkiksi tekee päivästä toiseen töitä äänekkäässä ympäristössä. Toinen mekanismi on tapaturmatyyppinen, joka voi syntyä esimerkiksi iskuista, kolahduksista, räjähdyksistä tai laukauksista.
Äkillisen kuulovaurion kannalta oleelliset kaksi asiaa ovat äänen tason nousun nopeus ja se kuinka korkeaksi taso nousee. Riski on suuri, kun molemmat toteutuvat: nopeasti korkealle.”
Voiko esimerkiksi festareilla saada tapaturmaisen kuulovaurion?
”Konserteissa lyömäsoittimien äänet voivat olla nopeita ja hetkellisiä, ja ne voivat aiheuttaa tapaturmatyyppisen kuulovaurion. Ensi sijassa kuitenkin muusikko on itse vaarassa, koska hän on niin lähellä soitinta. Piikit ja huiput vaimenevat, kun etäisyys kasvaa ja ääniaaltojen muotokin yleensä pyöristyy.
Ampumisen harrastajilla on riski saada kuulovaurio, mutta laukauksen aiheuttamalta ääneltä voi suojautua.
Äänet ovat ilman paineen vaihtelua. Kuulovaurion saaminen riippuu esimerkiksi kulmasta, josta paineaalto tulee, ja siten niiden saaminen on kiinni myös tuurista.”
Puhutaanko kuulovauriossa kuulon alenemisesta vai myös esimerkiksi tinnituksesta?
”Kuulovauriolla tarkoitetaan nimenomaan kuulon alenemista. Tinnitus liittyy näihin, mutta sille voi olla monia muitakin syitä.”
Paljonko kuulovaurioita kirjataan vuosittain?
”Vuosittain aloitetaan vähän toistatuhatta ammattitautiselvitystä kuulovaurioista. Niissä työterveyshuollossa tai muualla huomataan, että työntekijän kuulo on alentunut ja tiedetään, että hän tekee työtä, jossa työ voi olla aiheuttaja.”
Säädelläänkö konserttien meluhaittoja jotenkin?
”On olemassa asetus, jossa määritellään rajoja äänekkäiden tilaisuuksien järjestäjälle. Asetuksen mukaan äänitaso ei saa ylittää 100 desibeliä neljän tunnin aikana keskimääräisesti. Se vastaa samaa, kuin jos työskentelisi viitenä päivänä viikossa 85 desibelin melussa.
Eikö musiikkia voisi vain soittaa hiljemmalla?
”Tavallaan on älytön tilanne, että konsertissa sekä muusikot että yleisö ovat kaikki korvatulpat korvissa. Mutta on niinkin, että kun ääntä on tarpeeksi, silloin tulee muunkinlaisia aistikokemuksia, silloin ääni alkaa tuntua värähtelyinä ja muuna.
On vähän mielipideasia, että kuinka paljon äänen laatu kärsii, jos käyttää hyviäkin kuulosuojaimia verrattuna siihen, että voisi kuunnella musiikkia paljaalla korvalla.”
Suositteletko korvatulppien käyttöä esimerkiksi konserteissa?
”Korvatulpat on erittäin hyvä vaimennin. Muusikoille ja musiikin kuuntelijoille tehdään myös erityiskorvatulppia, joiden vaimennusta on huononnettu jonkin verran. Ne suojaavat, mutta vaimennusteho ei ole maksimaalinen. Niillä musiikki saadaan kuulostamaan paremmalta.
Vaahtomuovit ovat äänen kannalta huonoin ratkaisu koska niiden tarkoitus on olla mahdollisimman tehokas vaimennin. 15–20 eurolla ja siitä ylöspäin saa musiikin kuunteluun tarkoitettuja tulppia.”
Milloin melulta kannattaa suojautua?
”Kun ääni on niin voimakas, että omissa korvissa alkaa tuntua epämiellyttävältä, viimeistään silloin kannattaa ottaa välimatkaa tai suojautua. Se, että ei tunnu vielä pahalta, ei tarkoita, että korvat olisivat turvassa.
Puhe on hyvä indikaattori. Kun tajuaa, että pitää puhua äänekkäästi ja mennä lähemmäs puhumaan, silloin ollaan jo selvästi äänekkäässä ympäristössä. Kun pitää suunnilleen huutaa aivan korvan vieressä, silloin ollaan jo selvästi meluisassa ympäristössä. Jos se kestää tuntikausia, silloin suojautuminen on järkevää.”
Onko melusta muutakin haittaa?
”Kyllä, äänekäs ympäristö on haitallinen jo paljon ennen kuin on kuulovaurion vaaraa. Se aiheuttaa muunlaista kuormittumisen vaaraa. Reaktiot ovat samanlaisia kuin stressissä, verenpaine nousee ja pulssi on koholla, keskittyminen on vaikeaa, kuormittaa ja väsyttää.”
Miten melu määritellään?
”Melu ei ole vain kova ääni, vaan mikä tahansa ei toivottu ääni. Hiljainenkin ääni voi olla melua, esimerkiksi tippuvan vesihanan ääni. Jos melu haittaa kuulemista ja lisää tapaturmariskiä, silloin se edellyttää toimenpiteitä.”
Voiko vastamelukuulokkeita käyttää suojaimina?
”Vastamelukuulokkeet eivät ole virallisesti kuulonsuojaimet, eikä sellaisia saa käyttää kuulonsuojaimina töissä, joissa tarvitaan oikeat viralliset kuulonsuojaimet. Vastamelukuulokkeet voivat kuitenkin vaimentaa ääniä.
Toisaalta korviin työnnetyt sormetkaan eivät ole kuulonsuojaimet, vaikka niiden ansiosta ääni vaimenee.
Vastamelukuulokkeista voi sanoa, että niiden vaimennusominaisuuksia ei ole testattu. Toki virallisissa kuulonsuojaimissakin voi olla vastameluominaisuuksia. Jotta vastamelukuulokkeet soveltuisivat kuulonsuojaimiksi, valmistajan pitäisi teetättää tarvittavat testit.
Vapaa-ajalla vastamelukuulokkeet voi olla parempi kuin ei mitään.”
Miten valita sopivat kuulosuojaimet?
”Tarjolla on erihintaisia kuulosuojaimia. Hintaa kohottavat monet eri tekijät. Voi olla esimerkiksi yksilöllisesti valetut korvatulpat tai voi olla kuulonsuojaimia, joissa on mukana elektroniikkaa. Sitten on kuulonsuojaimia, jotka säätävät vaimennusta ympäristön melutason mukaan.
Monissa yhteyksissä parin euron vaahtomuovitulpat ovat riittävät, vaikka niistä puuttuvatkin hienosäätöominaisuudet.
Peruskorvatulppien ongelmana on se, ettei niitä osata käyttää. Harva malttaa laittaa korvatulpat riittävän syvälle ja tiiviisti. Kestää 3‒5 minuuttia, että tulpat palautuvat muotoon ja tiivistyvät.”
Outi Airaksinen