veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

NUORET JA RAHA

Paljonko opiskelijalle jää asumisen ja verojen jälkeen rahaa käteen?

Paljonko opiskelijalle jää asumisen ja verojen jälkeen rahaa käteen?
4.2.2020

Kaurapuuroa ja nuudeleita. Ruoassa opiskelija voi säästää, mutta asuminen maksaa. Vertailimme korkeakouluopiskelijan tuet, tulot, menot ja verot eri kaupungeissa. Opiskelijan onneksi erot olivat yllättävän pieniä.

Korkeakouluopiskelijan arki ei välttämättä ole taloudellisten tosiasioiden vuoksi yhtä juhlaa. Suuri osa opiskelijan tuloista kuluu asumisen kustannusten kattamiseen.

Suomen mittakaavassa asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla voivat kuulostaa tähtitieteellisiltä muihin alueisiin verrattuna. Voi kuitenkin olla yllättävää, että opiskelija-asunnossa asuvalle esimerkiksi Helsinki on kaikkea muuta kuin kallis opiskelijakaupunki.

Opiskelijan toimeentuloon eri kaupungeissa vaikuttavat paitsi vuokrataso, myös tuet ja verotus. Erot kaupunkien välillä eivät ole järin suuria. Erojen pienuus johtuu pitkälti siitä, että vertailuun on valittu vuokra-asunnoiksi opiskelija-asuntoja, eikä vapaarahoitteisia asuntoja.

Kalliit ja edulliset kaupungit

Selvitimme, kuinka paljon korkeakouluopiskelijalle jää rahaa käytettäväksi Suomen korkeakoulukaupungeissa vuonna 2018, kun hänen budjetissaan otetaan huomioon palkkatulot, opintoraha, asumistuki, verot ja veronluonteiset maksut sekä opiskelija-asunnon vuokrakustannukset. Vertailun laski artikkelin kirjoittaja, Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen.

Kenties vastoin intuitioita, vertailun edullisin opiskelijakaupunki vuonna 2018 on Helsinki. Pääkaupungissa asuvalle korkeakouluopiskelijalle jää palkkatulon, asumistuen, opintorahan, vuokran ja verojen sekä veronluonteisten maksujen jälkeen käytettäväksi 965 euroa kuukaudessa.

Palkintopallille yltävät myös Oulu 963 eurolla ja Espoo 962 eurolla. Vastaavasti vähimmällä joutuvat pärjäämään opiskelijat Jyväskylässä, 947 euroa, sekä Seinäjoella ja Lahdessa: 943 euroa kummassakin. 

Vertailun parhaan ja vähiten anteliaimman kaupungin erottaa vain 22 euroa kuukaudessa. Se ei ole järin paljon, joskaan ei ihan merkityksetönkään summa. 

Opiskelijan käyttövarat: Suurin ero 22 e/kk
Edullisimmat 1. Helsinki 2. Oulu 3. Espoo
Käytettävät tulot/kk 965 e 963 e 962 e
Kalleimmat 1. Lahti  1. Seinäjoki 2. Jyväskylä
Käytettävät tulot/kk 943 e 943 e 947 e

Lähde: Veronmaksajat, Janne Kalluinen, 2018

Eroa kaupunkien välille muodostavat vuokrat, asumistuki sekä verotus. Mitä korkeampi on kaupungin vuokrataso, sitä enemmän luonnollisesti myös jää rahaa opiskelijan muuhun käyttöön. Toisaalta, korkeampi vuokra johtaa myös suurempaan asumistukeen, mikä vähentää alemmasta vuokrasta koituvaa hyötyä.

Vertailun korkein kuukausivuokra on Jyväskylässä, 324 euroa/kk, ja edullisin Oulussa, 248 euroa/kk. Eroa kertyy vuodessa 906 euroa. Vuokrat ovat kaikissa kaupungeissa huomattavasti alhaisemmat kuin yhden henkilön ruokakunnan enimmäisasumismenoina hyväksytään.

Korkeimpien vuokrien seurauksena myös korkeimmat asumistuet maksetaan niin ikään Jyväskylässä,195 euroa/kk, ja alimmat Oulussa,135 euroa/kk. Asumistuki voisi olla suurempikin, jos korkeakouluopiskelijan muut tulot olisivat pienemmät.

Ero asumistuessa Jyväskylän ja Oulun välillä on 724 euroa vuodessa. Jyväskyläläisen opiskelijan asumismenot ovat asumistuen jälkeen 181 euroa vuodessa suuremmat kuin oululaisen.

Vertailun keveimpiä verottajia ovat puolestaan Espoo ja Helsinki, joissa maksetaan vuodessa veroja ja veronluonteisia maksuja 1 155 euron verran. Eniten julkisyhteisöt kurmoottavat seinäjokista opiskelijaa, yhteensä 1 406 euron edestä. Ero on 251 euroa vuodessa.

Mitä vertailusta voi päätellä?

Kuten todettua, Helsingin sijoittuminen vertailun kärkeen voi olla ristiriidassa ennakkokäsitysten kanssa. Erot kunnallisessa verotuksessa ovat kiistattomia, eikä niitä ole syytä analysoida tarkemmin. Mutta päteekö lopputulos kaikilta osin?

Ehkäpä olennaisinta tuloksia tulkitessa on huomioida, että opiskelija-asuntoja ei ole tarjolla läheskään kaikille opiskelijoille. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat olisivat tyypillisesti korkeampia.

Mikäli sopiva opiskelija-asunto sattuu Helsingistä löytymään, on se taloudellisesti onnenpotku. On samalla realistista odottaa, että edullisen vuokran saadakseen on myös tingittävä jostakin. Opiskelija-asunnoissa se voi tarkoittaa sijaintia, asunnon varustelua ja soluasunnoissa omaa rauhaa.

Vertailun kuukausivuokra Helsingissä (305 euroa/kk) ei käytännössä riitä opiskelijayksiöön, mutta soluasuntoon jopa helposti.

Esimerkiksi HOAS vuokraa muun muassa Itä-Pasilassa huonetta (15 m2) kaksiosta 303 eurolla/kk, Viikissä huonetta (12,7 m2) kolmiosta 282 eurolla/kk ja Etelä-Haagassa huonetta (18,5 m2) kolmiosta 309 eurolla/kk. Asunnoissa asuvat jakavat keittiön ym. yhteistilat.

Vertailun edullisimman vuokratason kaupungissa, Oulussa, asunnon kuukausivuokra on vain noin 250 euroa. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön asuntotarjonnassa monien solujen kuukausivuokrat alittavat 200 euroa.

Alueellisia palkkatuloeroja ei huomioitu 

Vertailussa opiskelijan oletetaan saavan vuodessa 11 973 euroa työtuloa ja asuvan opiskelija-asunnossa.  Tulotaso voi olla pelkästään kesätöitä tekeville hivenen yläkantissa. Tosin pienemmästä työtulosta seuraisi suurempi asumistuki ja vähemmän veroja.

Vertailu ei ota huomioon alueellisia eroja palkoissa, jotka ovat Uudellamaalla jonkin verran muuta maata paremmat. 


TIESITKÖ, ETTÄ…

Myös toisen asteen opiskelija voi saada opintotukea

Lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat voivat saada opintotukea päätoimiseen opiskeluun, joka kestää yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Opintorahaan vaikuttaa muun muassa se, asuuko opiskelija vanhempiensa luona vai omillaan.

Pääsääntöisesti opintorahaa voi saada 17 vuotta täyttänyt opiskelija. Opintotuen määrään vaikuttavat hakijan iän lisäksi siviilisääty, asumismuoto sekä omat ja opiskelijan vanhempien tulot.

Opintorahaa ei voi saada, jos on alle 20-vuotias, asuu vanhempien luona ja vanhempien tulot ovat yhteensä vähintään 64 400 euroa vuodessa.

 

Opintorahan perusmäärät toisen asteen opiskelijalle (e/kk, brutto) (1.1.2020)

Alaikäisen lapsen huoltaja

350,28

 

Avioliitossa oleva

250,28

 

Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt

250,28

 

Itsenäisesti asuva 17-vuotias

101,74

*1

Vanhempansa luona asuva 20-vuotta täyttänyt

81,39

*1

Vanhempansa luona asuva 17–19-vuotias

38,66

*2

*Vanhempien tulot voivat vaikuttaa opintorahan suuruuteen
1) pienentävästi tai 2) joko pienentävästi tai suurentavasti

   

Lähde: Kela

Mikäli opiskelijan vanhempien tulot ovat pienet, opintorahan oheen saatetaan myöntää automaattisesti opintorahan vähävaraisuuskorotus. Opiskelija voi saada myös opintorahan oppimateriaalilisää (46,80 e/kk), joka voidaan myöntää myös alle 17-vuotiaalle. 

Toisen asteen opiskelija voi saada tietyin edellytyksin myös valtion takaamaa opintolainaa (Huom. opintolainahyvitys ei koske toisen asteen opiskelijoita, vaan ainoastaan korkeakouluopiskelijoita.)

Asumistukea vuokralla asujalle

Suomessa vuokralla asuvat voivat saada asumismenoihinsa yleistä asumistukea. Alle 18-vuotias voi saada asumistukea vain, jos hänellä on ansiotuloja tai jos hän saa opintotukea. Asumistukea ja opintotukea haetaan erikseen.

Pitääkö tuista maksaa veroa?

Opintoraha ja työsuhteessa saatu palkka ovat kummatkin veronalaista ansiotuloa. Yleinen asumistuki on verotonta tuloa. Se, kuinka paljon maksettavaksi tulee veroja ja veronluonteisia maksuja, riippuu tuloista ja iästä.

Toisen asteen opiskelijat tekevät tavallisesti melko vähän töitä, eikä opiskelijoiden palkasta yleensä mene kuin veronluonteisia maksuja, jos niitäkään.

17 vuotta täyttänyt palkansaaja joutuu maksamaan työsuhteessaan saamastaan palkasta työeläkevakuutusmaksua (7,15 % vuonna 2020) sekä työttömyysvakuutusmaksua (1,25 %).

Käytännössä maksut pienentävät maksettavaa palkkaa siten, että esimerkiksi 2 500 euron vuosipalkasta saa nettona käteen 2 290 euroa.

 

FAKTA: 

1. Opiskelija-asunnot ovat verrattain edullisia

Monen ensimmäinen oma koti on opiskelija-asunto. Opiskelija-asunnot ovat tyypillisesti yksiöitä tai kahden tai useamman huoneen soluasuntoja jaettuine kylpyhuoneineen ja keittiöineen.

Yksi suurimmista opiskelija-asuntojen eduista on se, että niiden vuokrat ovat keskimäärin merkittävästi huokeampia kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen. Opiskelija-asunnot ovat tyypillisesti myös helppoja ensikoteja, sillä niiden vuokrat sisältävät monesti niin vesi-, sähkö- kuin nettiyhteysmaksutkin.

Opiskelija-asuntoja tarjoavat Suomessa esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiöt ja kaupunkien omistamat opiskelija-asunto-osakeyhtiöt.

Valtaosa opiskelija-asunnoista Suomessa rahoitetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n korkotukilainoilla ja investointiavustuksilla, mikä osaltaan mahdollistaa opiskelija-asuntojen alemmat vuokrat. Valtion opiskelijoihin kohdistuva tuki ei täten siis rajoitu ainoastaan opiskelijoille maksettaviin tukiin.

Vuonna 2017 ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan useissa korkeakoulukaupungeissa opiskelija-asuntojen ja tyypillisten vapaarahoitteisten opiskelija-asuntojen ero neliövuokrissa oli 15–50 prosentin luokkaa.

Helsingissä ero oli peräti 75 prosenttia, liki kymmenen euroa per neliö. Karkealla laskelmalla 20 neliötä vuokraava helsinkiläinen säästää täten opiskelija-asuntonsa vuokrakuluissaan (ennen asumistukea) vuosittain noin 2 500 euroa. Summa vastaa karkeasti 6 oikein -voittoa lauantain lottoarvonnassa tai opintorahaa yhdeksältä kuukaudelta.

Melko tavallinen opiskelija-asuntoihin liittyvä ongelma on, ettei niitä välttämättä ole tarjolla kaikille halukkaille. Opiskelija-asuntojen tarjonta on erityisen niukkaa pääkaupunkiseudulla, ainakin halutuissa kohteissa.

Opiskelijat arvostavat asuntonsa valinnassa luonnollisesti hintaa. Tämän lisäksi opiskelijoiden toiveasunnoissa on hyvä sijainti ja liikenneyhteydet.

2. Opiskelu Suomessa on ilmaista – mutta…

Voi yllättää, että vaikka Suomessa ei lukukausimaksuja olekaan, yliopisto-opiskelijalla on lain mukaan velvollisuus maksaa ylioppilaskuntansa jäsenmaksua niiltä lukukausilta, kun hän on läsnäoleva opiskelija yliopistossaan.

Tavallisesti ammattikorkeakouluopiskelijat liittyvät oman oppilaitoksensa opiskelijakuntaan, jonne he maksavat jäsenmaksunsa. Liittyminen ei ole pakollista, mutta se kannattaa.

Ylioppilaskuntien ja ammattikorkeakoulujen jäsenmaksun maksamisen jälkeen korkeakouluopiskelija voi osoittaa opiskelijastatuksensa, joka oikeuttaa esimerkiksi opiskelijaetuihin, kuten ateriatuella kompensoituun opiskelijaruokailuun ja joukkoliikenteen opiskelijahintoihin – edunvalvonnasta puhumattakaan. Jäsenmaksu maksaa itsensä täten takaisin moninkertaisesti. 

Janne Kalluinen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti


Kunnioitamme nuorta lukijaa on media- ja markkinointialan yhteinen sitoumus. Siihen liittyen Taloustaito julkaisee erityisesti nuorille suunnattua taloudellista hyötytietoa niin lehdessä kuin sähköisissä kanavissa. Kampanja kestää 30.12.2020 saakka.

 

 

 

 

 

 

 

Nuoret ja raha

Nuoret ja raha

Rahat, verot, työ & eläke, koti