Suomalaisten nuorten talousosaaminen on varsin hyvällä tolalla, mutta osaavatko nuoret pitää puoliaan? Sekä sukupolvien että sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus voivat kohdella nuoria keljusti. Taloudelliseen menestykseen voi ottaa vauhtia taloustaitoja opiskelemalla ja kehittää omaa taloudellista toimijuutta. Aikakauslehtiviikolla Taloustaitoa voi lukea verkossa maksutta.
Mitä miettii nuori, kun valtiolle otetaan velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi? Myös eläkeikä uhkaa karata yhä korkeammalle niin, etteivät tänä päivänä työelämään astuvat nuoret voi haaveilla yhtä varhaisesta eläköitymisestä kuin vaikkapa isovanhempansa. Pääseekö nuori koskaan eläkkeelle, vai onko hänen osansa olla vain vanhempien sukupolvien lystien maksumiehenä?
Puutteellisista taloustaidoista homman ei pitäisi jäädä kiinni, sillä tutkimusten mukaan suomalaisten nuorten taloustaidot ovat varsin hyvällä tolalla. Vuonna 2018 toteutettujen taloustiedon tasoa mittaavien Pisa-tutkimusten mukaan Suomi sijoittui jaetulle hopeasijalle yhdessä Kanadan kanssa heti Viron jälkeen.
Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että kouluopetuksella pystytään parantamaan lasten ja nuorten talousosaamista. Kaikkea vastuuta ei voi sysätä kuitenkaan koululle, sillä myös vanhemmat voivat auttaa jälkikasvua talousasioiden omaksumisessa.
Kysy nuorelta näkemystä
Kysyimme Vero2023-tapahtumassa Talous ja Nuoret TATin toimitusjohtajalta Jenni Järvelä vinkkejä vanhemmille, joiden kotona majailee nuori.
Miten nuoren saisi kiinnostumaan taloudesta?
”Lasten ja nuorten harteille ei pitäisi ainakaan laittaa omien taloudellisten huolien taakkaa. Nuorilla on paljon huolia muutenkin. Mutta nuoret kannattaa osallistaa keskusteluun ja kysyä heiltä näkemystä: haluaisitko tehdä mieluummin tätä vai tätä? Lisäksi vanhempien kannattaa kannustaa nuoria hakemaan kesätöitä. Se on olennainen osa sitä, että nuori kasvaa taloudelliseksi päätöksentekijäksi ja oppii käyttämään rahaa. On turvallisempaa mokailla rahan kanssa ennen kuin täyttää 18 vuotta kuin sen jälkeen”, Järvelä sanoo.
Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta (tai pikemminkin epäoikeudenmukaisuudesta) Järvelä on sitä mieltä, että numerot paljastavat nuorten näkökulmasta ikävän tosiasian, eikä tilannetta saa puhumalla tai selittelemällä toiseksi.
”Numeroiden valossa vuonna 1970 meillä oli 50 prosenttia enemmän 20–30-vuotiaita kuin tänä päivänä. Kun mennään vuoteen 2070, tilanne nykyisestä vain heikkenee. Seuraavien kymmenen vuoden aikana suomalaisesta työelämästä poistuu vuosittain 10 000 ihmistä enemmän kuin sinne tulee. Se tarkoittaa, että ihan kaikkeen siihen hyvään, mitä meillä on tänä päivänä, ei ole varaa tulevaisuudessa. Se on vain fakta”, Järvelä sanoo.
Entäpä nuori joka nyt aloittelee työelämässä – pitääkö hänen sitten vain hyväksyä, että eläkeikä karkaa, eikä nuori todennäköisesti pääse jäämään ehkä ikinä eläkkeelle?
Jenni Järvelä kertoo ajatuksiaan eläkejärjestelmän kestävyydestä oheisella videolla. Hän ottaa kantaa myös sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen. Miksi Suomessa naisen euro on edelleenkin niin paljon miehen euroa pienempi ja mitä asialle voisi tehdä?
Taloustaito osallistuu Aikakauslehtiviikkoon, jota vietetään 17.–23.4.2023. Viikon aikana voit kartuttaa taloustietojasi näppärästi, sillä silloin Taloustaidon maaliskuun näköislehti on maksutta luettavissa osoitteessa aikakauslehtiviikko.fi >
Viikon aikana samasta osoitteesta löydät myös monia muita aikakauslehtiä luettavaksi maksutta.
Outi Airaksinen