veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Sähkösopimuksen teko muuttui nyt arpapeliksi – onko pakko tarttua pörssisähköön?

Sähkösopimuksen teko muuttui nyt  arpapeliksi – onko pakko tarttua  pörssisähköön?
10.10.2022

Sähkön hinta hirvittää etenkin sähköllä lämpiävän omakotitalon omistajaa. Jos sähkösopimus on päättymässä, vaihtoehdot ovat vähissä. Onko enää muuta kuin pörssisähköä tarjolla?

Vielä vuoden 2022 keväällä oli tarjolla – ainakin nykyhintoihin verrattuna – kohtuuhintaisia määräaikaisia sopimuksia. Ukrainan sota on kuitenkin kiihdyttänyt energiapulaa, ja sähkön hinta on noussut korkeimmalle tasolleen ehkä vuosikymmeniin. Sähköyhtiöt ovat reagoineet epävarmaan markkinatilanteeseen siirtämällä hintariskiä kuluttajille.

”Käytännössä kaikki sähköyhtiöt tarjoavat nyt pörssisidonnaista tuotetta, koska kiinteähintaiset sopimukset sisältävät niille liikaa riskiä. Ne muutamat määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, joita markkinoilta löytyy, ovat aika kalliita”, analyytikko Markus Nora sähkömarkkinoita valvovasta Energiavirastosta toteaa syyskuun puolivälissä.

Esimerkiksi Helen tarjosi syyskuun puolivälissä uusmyynnissä määräaikaista yhden vuoden sopimusta, jonka hinta oli noin 47 snt/kWh. Sen päälle oli tullut uutena elementtinä perusmaksu, joka oli noin 6 e/kk. Pari vuotta aikaisemmin määräaikaisen sopimuksen sai Heleniltä kahdeksi vuodeksi noin hintaan 4 snt/kWh.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus oli poistunut uusasiakkaiden tarjonnasta, ja yhtiöstä kerrotaan sähköpostitse, että valtaosa asiakkaista valitsee nyt pörssisähkön.

Hinnankorotukset ovat kurittaneet etenkin sähkölämmitteisen omakotitalon omistajia.

”Sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräinen vuosikulutus on 19 000 kWh, joten vähänkään isomman sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku lähentelee nykyhinnoilla helposti tuhatta euroa kuukaudessa”, Nora arvioi.

Uudenlaista osaamista vaaditaan

Pörssisähkön hinnassa oli nähtävänä jo viime talvena tavallista kovempia hintapiikkejä vähätuulisina ja kylminä päivinä. Kuluttajalta vaaditaan nyt uudenlaista osaamista sähkösopimuksen valinnassa, koska hintavaihtelut ovat paljon totuttua suurempia. Vaikeinta on Noran mielestä huomioida se, että hintoja pitäisi osata arvioida paitsi tässä hetkessä myös edessä olevan talvikauden yli.

”Paljon riippuu siitä, uskooko hintojen nousevan ja haluaako suojautua hinnannousuilta määräaikaisella sopimuksella – siitä huolimatta, että se vaikuttaisi kalliilta”, hän pohtii.

Sähkön hintakehitykseen liittyy monia erilaisia tekijöitä, joita on vaikea arvioida. Sähkösopimuksen tekeminen onkin Noran mukaan muuttunut eräänlaiseksi arpapeliksi.

”Mikä vaikutus on Ukrainan sodalla kaasun ja kivihiilen hintaan jatkossa? Poliittiset kysymyksetkin lisäävät epävarmuutta; parhaillaan varmistellaan esimerkiksi EU-tasolla energian hintakattoa. Nyt on vaikea sanoa sähkön hintakehityksestä varmasti yhtään mitään.”

Toisaalta sähkömarkkinoiden asiantuntijat tuntuvat olevan aika yksimielisiä siitä, että vaikka tulevalla talvikaudella varaudutaan koviin hintapiikkeihin, jopa sähkökatkoihin, niin sen jälkeen pitäisi vähitellen helpottaa. Totuttua isommat hintavaihtelut ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen.

”Yhtä halpoihin hintoihin kuin pari vuotta sitten ei todennäköisesti palata muutamaan vuoteen, mutta tämänhetkisen markkinaennusteen mukaan sähkön hinta on putoamassa talvikauden jälkeen alaspäin. Vuonna 2024 sähkön hinta olisi luokkaa 10 snt/kWh”, Nora arvioi. 

Kilpailuta sähkösopimus säännöllisesti

Sähkösopimuksia kannattaa kilpailuttaa säännöllisesti, vaikka valikoima on kutistunut. Se onnistuu helposti esimerkiksi Energiaviraston ylläpitämällä sahkonhinta.fi-sivustolla. Siellä on valittavana määräaikaista, toistaiseksi voimassa olevaa ja pörssisidonnaista sopimustyyppiä – tai voit myös kilpailuttaa niitä kaikkia yhtä aikaa.

Tämän lisäksi on järkevää selvittää sähköyhtiön taustat, koska sähköyhtiöitäkin on mennyt konkurssiin, tai osa on vain lopettanut toimintansa kannattamattomana.

Sopimustyypin valintaan vaikuttavat niin kiinteistön ominaisuudet kuin omat ja asuinkumppanien kulutustottumukset.

Valtasopimustyypiksi noussut pörssisähkö sopii yleensä parhaiten kuluttajalle, joka voi ja haluaa ohjata sähkönkulutustaan. Sen hinnoittelu perustuu pohjoismaisen sähköpörssin vaihtuviin tuntihintoihin, jotka ovat tyypillisesti yöaikaan edullisempia kuin päivällä.

”Ei pörssisähköäkään silti voi halvaksi sanoa”, Nora pohtii.

Sosiaalisessa mediassa käydään nyt aktiivista keskustelua siitä, miten kukakin on onnistunut ohjaamaan sähkölämmitteisen talonsa huoneilman ja käyttöveden lämmityksen yön halvoille tunneille. Äärimmäisyyksiin ei kuitenkaan kannata mennä, ettei energiansäästövimmassaan aiheuta kosteusvahinkoja.

Osa ajastaa jopa pesukoneitaan, mutta on hyvä selvittää vakuutusyhtiöltä, korvaako se mahdollisen vesivahingon, jos kukaan ei ole ollut valvomassa pesukonetta yöllä.

Kaikki kivet ja kannot kannattaa kääntää, kun vertailee tarjolla olevia sähkösopimuksia

Määräaikaisia sopimuksiakin on vielä tarjolla, mutta rajallisesti. Esimerkiksi Heleniltä kerrotaan, että niitä tehdään jonkin verran. Hyvä puoli tässä sopimustyypissä on se, että sähkön hinta on etukäteen tiedossa pidemmälle aikajaksolle. Kuluttaja voi saada mielenrauhaa joksikin aikaa, kun ei tarvitse pelätä hinnankorotuksia.

Tosin määräaikainenkin sopimus voi olla Kuluttajaliiton mukaan joskus indeksiin sidottu, jolloin hinta saattaa muuttua kesken sopimuskauden. Huono puoli on se, että sopimus on usein kallis, eikä voi hyödyntää halvempia tunteja.

Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen sattuu löytämään eikä hinta ole ihan älytön, se voi sopia kuluttajalle, joka ei halua tai pysty ohjaamaan sähkönkulutustaan, eikä halua sitoutua pitkäaikaisiin sopimuksiin. Yksittäisiä hintapiikkejäkään ei tarvitse pelätä. Kuluttajaliitto kuitenkin muistuttaa, että sähkösopimuksen hintoja voidaan muuttaa sähkömarkkinalain ja sopimusehtojen puitteissa.

”Lisäksi tarjolla on jonkin verran esimerkiksi kausisähköä ja aikasähköä, joista viimeksi mainittu on tyypillisempi. Aikasähkö on eräänlainen välimuoto yleissähkön ja pörssisidonnaisen tuotteen välillä, mutta vaikuttaa ikävä kyllä jonkin verran kalliimmalta kuin suora pörssisähkö”, Nora vertaa.

Viime aikoina myös sähköyhtiöiden toimitusvelvollisuustuotteet, eli niin sanotut paikallissähkötuotteet, ovat olleet aika paljon tapetilla.

”Muutamat sähkönmyyntiyhtiöt ovat tarjonneet paikallisesti vähän halvempaa sähköä asiakkailleen. Jos on tekemässä sähkösopimusta, kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen tarjoajaan ja kysyä, mikä on heidän halvin tuotteensa. Vähintäänkin kannattaa tarkistaa paikallisen sähköyhtiön nettisivut, vaikka paikallissähköä ei juurikaan mainosteta”, Nora suosittelee.

Omalta sähköyhtiöltäkin kannattaa kysyä tarjouksia. Esimerkiksi Helen tarjosi syyskuussa vanhan asiakkaan etuna kahden vuoden määräaikaista sopimusta listahintojaan reilusti edullisemmin, mutta noin seitsemän kertaa kalliimmalla kuin pari vuotta sitten. Jos siihen ei tarttunut, sopimus jatkui toistaiseksi voimassa olevana hinnan ollessa noin 40 snt/kWh. 

Pörssisähkö vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus sähkkölämmitteiselle omakotitalolle?

Koska sähkösopimuksen tekeminen on muuttunut kuluttajan kannalta jonkinlaiseksi arpomiseksi, Taloustaito-lehti pyysi Markus Noraa analysoimaan, minkälainen sopimus voisi olla sopivin sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle. Hän teki laskelmansa syyskuun puolivälissä, joten niitä kannattaa tarkastella esimerkinomaisesti.

”Pörssisähkösopimus voisi olla ehkä jonkin verran edullisempi vaihtoehto kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus – ainakin jos henkilöllä on rahaa hieman puskurissa laskuja varten, hän on valmis ottamaan hintariskin itselleen ja kulutus ei ole päiväpainotteista.

Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen hinta oli 50 snt/kWh, se ei oikein pärjännyt tässä vertailussa pörssisähkölle. Toki joillain myyjillä saattaa olla halvempia vaihtoehtoja tarjolla, etenkin paikallisille asiakkaille”, hän arvioi.

Entä jos asuisit omakotitalossa, minkälaisen sopimuksen itse valitsisit?

”Todennäköisesti valitsisin pörssisähkön – ainakin siinä tapauksessa, että pystyisin siirtämään sähkönkulutustani yöaikaan. Jos kulutukseni olisi päiväpainotteista, saattaisin valita toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, jos onnistuisin löytämään sen hintaluokassa alle 40 snt/kWh.”

”Tässä markkinatilanteessa en valitsisi määräaikaista sopimusta, ellen sattuisi löytämään sitä hyvin edullisesti, esimerkiksi paikalliselta sähköyhtiöltä. Jos nyt syksyllä tekisin kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen esimerkiksi hintaan 35 snt/kWh, se olisi hyvä hinta jouluna ja tammikuussa, mutta ei todennäköisesti enää sen jälkeen eikä vuoden päästäkään.”

Määräaikaisen sopimuksen houkuttelevuutta vähentää sekin, että sopimussakkoja on käytössä yhä harvemmassa sähköyhtiössä. Sosiaalisen median ryhmissä jaellaankin aktiivisesti luovia vinkkejä siihen, miten määräaikaisesta sopimuksesta voi irtautua kesken sopimuskauden, esimerkiksi vaihtamalla sähkösopimuksen puolison nimiin. Nora ei kuitenkaan tällaista sopimuskikkailua suosittele.

Kaisa Salminen

ASTETTA ALEMMAS! Astetta alemmas -energiansäästökampanja  käynnistyy maanantaina 10.10.2022. Erityisen tehokkaita toimia ovat sisälämpötilan alentaminen, lämpimän veden säästeliäs käyttö sekä kevyempi kaasujalka autolla ajaessa. Sähkön kulutusta kannattaa vähentää erityisesti huippukulutustunteina, eli arkisin kello 8–10 ja 16–20. Lisää vinkkejä sähkönsäästöön >>

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti