Sähkön hinnan kehityksen ennustaminen on vaikeaa. Teoriassa pörssisähkö on pitkällä aikavälillä halvin vaihtoehto kotitaloudelle.
Sähköenergian hinnan hurja nousu on saanut kotitaloudet varpailleen. Varsinkin pörssisähköä ostavat kuluttajat ovat saaneet tuta kasvaneiden hintojen vaikutuksen pankkitilillään joka kuukausi.
Pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä sähkön hinnan kuukausittainen keskiarvo on lähes 2,5-kertaistunut vuoden takaisesta. Tämän vuoden syyskuussa sähköenergian keskihinta pörssissä oli jo 8,9 senttiä per kilowattitunti, mikä oli kallein hinta vuosikausiin.
Marraskuun alkupuolella pörssisähkön spot-hinnat olivat keskimäärin 7 snt/kWh, kuukauden keskiarvo oli 10,65 (snt/kWh, sis. alv.). Joulukuun ensimmäisellä viikolla hinnat kääntyivät taas jyrkkään nousuun, ja spot-hinnat nousivat pahimmillaan yli 120 snt/kWh.
Pörssisähkön hintojen muutokset näkyvät pienellä viiveellä myös muissa sähkösopimuksissa, kun sähköyhtiöt reagoivat siihen, millä hinnalla saavat sähköä hankittua. Nykyisessä hintojen noususuhdanteessa todennäköisimpiä voittajia ovat ne kotitaloudet, joilla on pitkä, kiinteähintainen sopimus.
”Jos on sattunut sellaisen sopimuksen tekemään esimerkiksi tämän vuoden alkupuolella, tilanne on ollut hyvinkin edullinen”, sanoo Energiaviraston Markkinat-osaston johtaja Antti Paananen.
Viraston omien tilastojen mukaan keskivertopientaloasukas sai tammikuussa sähköenergiaa 16 prosenttia halvemmalla hinnalla kuin lokakuussa.
Niin ikään Energiaviraston tilastojen mukaan vuoden 2020 lopussa suomalaisista kotitalouksista vain noin 8 prosenttia osti sähköenergiansa pörssihinnoilla. 52 prosentilla oli määräaikainen, kiinteähintainen sähkösopimus ja lopuilla noin 40 prosentilla jatkuva sopimus, jossa sähköenergian hinta saattaa vaihdella muutaman kuukauden välein.
YÖLLINEN SÄHKÖNKÄYTTÖ TUO SÄÄSTÖÄ
Paananen ei viranomaisena anna suoria suosituksia sähkösopimuksen tekemiseen, mutta kehottaa kuitenkin pohtimaan asiaa oman kotitalouden sähkönkäytön näkökulmasta.
Pörssistä ostettavan sähkön hinta vaihtelee tunneittain, ja esimerkiksi yösähkö saattaa olla varsinkin kesäaikaan lähes ilmaista. Pörssistä ostettavan sähkön kalliimpien ja halvimpien tuntien välinen ero on kasvanut, joten rutkasti säästöä voi saada sillä, että pystyy ajoittamaan sähkönkäyttönsä vuorokauden halvimpiin tunteihin.
”Teoriassa pörssisähkösopimus on pitkällä aikavälillä edullisin vaihtoehto siksi, että siinä myyjä antaa asiakkaan vastuulle hintojen vaihteluriskin. Määräaikaisissa sopimuksissa riski on hinnoiteltu sopimuksiin valmiiksi”, Paananen sanoo.
Moni kuitenkin haluaa sähkölaskuunsa ennustettavuutta ja pysyvämpiä hintoja ja on siksi valmis maksamaan siitä määräaikaisena tai jatkuvana sopimuksena.
Muita sähkösopimuksen valintaan vaikuttavia tekijöitä voivat olla myös sähkön tuotantomuoto sekä myyjän brändi.
”Suomessakin on yli 70 sähkönmyyjää perinteisistä energiayhtiöistä uusiin toimijoihin, joilla ei välttämättä ole edes omaa sähköntuotantoa. Moni myös tarjoaa sähkösopimuksen yhteyteen muita palveluita, joiden hyötyjä asiakkaan pitää itse miettiä.”
NOPEAA HINTOJEN LASKUA EI OLE NÄKÖPIIRISSÄ
Sähkön tulevalla hintakehityksellä Paananen ei halua liikaa spekuloida.
Sen hän kuitenkin sanoo, että niin kauan kuin Pohjoismaiden vesitilanne ei parane eli sateita ei saada, sähkön pörssihinta pysynee korkealla. Samoin jos tulevana talvena on kovia pakkasia, sähköenergian kysyntä kasvaa ja on käytettävä kalliimpia, fossiilisia tuotantomuotoja. Esimerkiksi kivihiilen ja maakaasun hinnat ovat myös olleet Euroopassa ja globaalisti nousussa.
Teoriassa voi spekuloida, että jos juuri tällä hetkellä voisi olla varma, että sähköenergian hinta edelleen jatkaa rajua nousuaan ja olisi vuoden kuluttua vaikka tuplasti kalliimpaa kuin tällä hetkellä, kannattaisi uudeksi sähkösopimukseksi valita kiinteähintainen sopimus.
Mutta koska hintojen kehityksen spekulointi on todellakin vain spekulointia, mitään varmuutta eri sähkösopimuksien paremmuudesta ei ole.
SÄHKÖENERGIA ON VAIN OSA KOKONAISLASKUSTA
Sähkön hinnan nousua kauhistellessa kannattaa huomioida myös se, että sähkölaskussa näkyvä summa koostuu muustakin kuin sähköenergiasta. Niinpä sähköntoimittajaa tai sähkösopimusta vaihtamalla voi harvoin saada massiivista säästöä sähkölaskuunsa, jos ei ole entuudestaan maksanut sähköenergiasta törkyhintaa.
Paanasen karkean laskelman mukaan tyypillisen kotitalouden sähkölaskusta kolmannes koostuu sähköenergian hinnasta, kolmannes siirtomaksuista ja kolmannes veroista eli arvonlisäveron ja sähköveron osuudesta.
Pörssisähkön hinnannousu vaikuttaa näistä suoraan vain sähköenergian hintaan. Jos sähköenergian hinta nousee tietyllä aikavälillä vaikkapa 30 prosenttia, koko sähkölasku kallistuu vain 10 prosenttia.
Euroissa mitaten summa voi toki olla mittava etenkin sähköllä lämmittävälle kotitaloudelle, ja siksi oman sähkösopimuksen tarkastelu ja mahdollinen kilpailuttaminen säännöllisesti on järkevää.
Janne Arola
Juttuun lisätty 9.12.2021 sähkön hintatietoja marras- ja joulukuulta (kpl 4), hinnat Sähkön-kilpailutus.fi-sivusto.
