Asumismenot kasvavat lähivuosina selvästi nopeammin kuin suomalaisten tulot, ennustaa Pellervon taloustutkimus PTT.
Itse asiassa asumismenojen kasvu saattaa hieman hidastua. Palkansaajien ja eläkeläisten tulojen ennustetaan kuitenkin nousevan hitaammin kuin asumismenot. Niinpä asumismenoihin kuluu yhä suurempi osuus kotitalouksien nettotuloista.
Ennustejaksolla vuosina 2016-2018 asuminen kallistunee sekä omistus- että vuokra-asujilla, kertoo PTT:n Asumismenot-tutkimus.
Ennusteen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 % vuodessa, kerrostalossa vuokra-asunnossa 2,7 % ja omakotitalossa asuvilla 2,3 % vuodessa. (PTT:n ennustelaskelmissa omistusasujan asumiskustannuksiin on laskettu mukaan asuntolainan lyhennykset.)
Palkansaajien ansiotason puolestaan arvioidaan kasvavan 1 prosentin vuodessa ja työeläkkeiden 0,8 % vuodessa.
”Tänä vuonna asumismenoihin kuluu keskimäärin reilusti yli neljäsosa (26,8 %) kotitalouksien nettotuloista. Vuonna 2018 osuus kasvaa 28 prosenttiin”, kertoo ekonomisti Tuuli Tähtinen PTT:stä.
Sekä asuntojen hinnat ja vuokrat että asumismenot ja menojen osuus tuloista ovat hyvin erilaisia eri alueilla – jopa kaupunkien sisällä. Pääkaupunkiseudulla asuminen on selvästi kalleinta ja myös asumismenojen kasvu nopeinta.
PTT:n asumismenotutkimuksessa on laskettu esimerkkejä erityyppisten kotitalouksien keskimääräisistä asumismenoista.
Tiukimmilla ovat pääkaupunkiseudulla yksinasuvat. Helsingissä keskituloisella, 60 neliön omistuskaksiossa asuvalla yli 60 % nettotuloista menee asumiseen. Raumalla vastaava osuus on alle 30 %.
Lapsiperheissä erot jäävät jonkin verran pienemmiksi. Omassa 90 neliön kerrostaloasunnossa asuvalla perheellä asumismenoihin kuluu Raumalla reilu 20 % ja Helsingissä reilu 40 % nettotuloista.
Kiinteistöveron kiristyminen uhkaa
Asumismenoja kasvattavat mm. asuntohintojen ja vuokrien nousu. Korkotason ennustetaan nousevan, mutta hitaasti.
Kiinteistöjen hoitokulut näyttävän nousevan huomattavasti nopeammin kuin yleinen hintataso – ennusteen mukaan kerrostaloissa keskimäärin 5 % vuodessa vuosina 2016-2018.
Lähivuosien riskinä on mm. öljyn sekä sähkön siirtohintojen kallistuminen. Merkittävä riski on myös kiinteistöveron kiristyminen. Maakuntahallintoon siirryttäessä kuntien rahoitus muuttuu. Kunnallisveron tuotto pienenee ja kiinteistöveron merkitys kunnille kasvaa, joten veronkorotuksia on odotettavissa.
Kun kasvu keskittyy yhä voimakkaammin kaupunkikeskuksiin, yhä useamman kiinteistön arvo keskusten ulkopuolella voi laskea. Suomen Kiinteistöliitto painottaa, että kiinteistön kyky tuottaa omistajalleen tuloa pitäisi myös ottaa kiinteistöverotuksessa huomioon.
”Kiinteistöveroa määrätään maapohjan ja rakennuksen arvon mukaan, mutta entä jos rakennus ei tuota eikä sitä pystytä myöskään myymään? Maksuvelvollisuus pysyy, mutta tuloa ei tule”, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen huomauttaa.
Verotuksessa Kiinteistöliitto pitäisi tärkeänä myös laajentaa kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuutta taloyhtiön vastuulla oleviin korjauksiin. Valtaosa asunto-osakeyhtiöissä tehdyistä remonteista on taloyhtiön vastuulla. Osakkaat maksavat nämäkin korjaukset yhtiövastikkeissa, mutta eivät saa niistä kotitalousvähennystä.
Myös Suomen Omakotiliitolla on toiveita kotitalousvähennyksen laajentamisesta. Korvausprosenttia ollaan jo nostamassa 45:stä 50:een, mutta Omakotiliiton mukaan sitä pitäisi korottaa vielä enemmän. Lisäksi vähennystä tulisi voida käyttää myös esimerkiksi korjaustöiden suunnittelukustannuksiin.
Ulla Simola
