veronmaksajat.fi

KOTI

Parveke viheriöimään – seitsemän vinkkiä onnistuneeseen viljelyyn

Parveke viheriöimään – seitsemän vinkkiä  onnistuneeseen viljelyyn
29.4.2022

Kasvit tuovat tuoksua ja tunnelmaa parvekkeelle. On mukava napsia satoa koko kesän, kun ruukuissa kasvaa helppoja ja tuottoisia taimia. Kokeile istuttaa vaikka kolmen yrtin ruukku.

Miten kannattaa aloittaa, jos edessä on ensimmäinen kevät parvekeviljelijänä? Marttaliiton puutarha-asiantuntija Tiina Ikonen kannustaa nauttimaan uudesta harrastuksesta.

”Parveke on pieni osa monimuotoista luontoa.”

Oma parveke muodostaa kokonaisuuden kaikkien talon parvekkeiden ja koko piha-alueen kanssa. Yhdessä niillä on paljon merkitystä. Ja vielä enemmän, kun ajattelee, että oma piha yhdistyy myös muihin piha- ja viheralueisiin.

Parvekeviljelystä kannattaa jutella taloyhtiön muiden asukkaiden kanssa. Voidaan miettiä, miten parvekkeista tulisi tyylikäs kokonaisuus. Kasveja ja ruukkuja voi ehkä hankkia edullisemmin tilaamalla ne yhdessä. 

1. Sisusta turvallisesti, älä lotraa vettä pinnoille

Jos mielesi tekee vihersisustaa suurilla kasvatuslaatikoilla, tarkista ensin taloyhtiön hallitukselta, isännöitsijältä tai vuokranantajalta, kuinka painavia esineitä parvekkeelle saa viedä.

Laita ruukkujen ja laatikoiden alle vettä pitävät astiat. Kasteluvettä ei saa vuotaa parvekkeen pinnoille.

Kiinnitä parvekelaatikot siten, että ne eivät pääse putoamaan kenenkään päälle. Kysy lupaa, jos haluaisit porata parvekkeen pintoihin reikiä köynnösristikoiden tai kasvatushyllyjen kiinnittämiseksi. Huomaa myös, että kaikki telineet, jotka nousevat parvekkeen kaiteen yli, vaikuttavat taloyhtiön julkisivun ulkonäköön.

2. Käytä isoja ruukkuja 

Valikoi riittävän isot ruukut. Minimi on kolme litraa, mutta mieluummin ruukku voisi olla viisilitrainen.

Kasvit viihtyvät sekä savi- että muoviruukuissa. Jos tiedät olevasi liian ahkera kastelija, vallitse saviruukku, jonka pohjassa olevasta reiästä liika vesi pääsee pois. Muoviruukku sopii harvoin kastelevalle puutarhurille, sillä muovi ei haihduta vettä.

Altakasteluruukku on helppohoitoinen ja pidentää kasteluväliä. Puolivarjoisan parvekkeen kasvit pärjäävät jopa viikon yksinään.

”Persoonallisuutta parvekkeelle tuovat vanhat, saviset kierrätysruukut. Tai sitten voit laittaa tavallisen ruukun kuoreksi vaikkapa 10 litran ämpärin, johon askartelet hauskan suojuksen. Sen voi virkata, tehdä paperikassista tai vaikka vanhasta villapaidasta”, sanoo Tiina Ikonen. 

3. Hyvää multaa kasveille

Luonnonmukaisesti lannoitettu multa on ympäristöystävällistä. Ravinteita liukenee siitä kasville juuri sopivasti. Myös lisälannoitukseen on saatavilla hyviä vaihtoehtoja.

Multaa voi kuohkeuttaa sekoittamalla siihen biohiiltä. Biohiili sitoo itseensä vettä ja ravinteita ja luovuttaa niitä sitten sopivassa tahdissa kasveille. Biohiilellä voit korvata kastelukiteet, joita ei suositella niiden sisältämän muovin vuoksi.

Jos edelliskesältä on jäänyt säkin pohjalle multaa, se on varmasti hiukan kuivunutta ja ravinteita on haihtunut. Laita joukkoon uutta multaa, niin seos on taas käyttökelpoista. Isojen ruukkujen multaa ei tarvitse vaihtaa joka vuosi. Lisää vain uutta multaa ja ravinteita. 

4. Sujauta mukaan varastolannoitus

Mullan ravinteet riittävät muutaman kuukauden. Kesäkuussa kasvit tarvitsevat jo säännöllistä lannoitusta.

Pääset helpommalla, kun teet kasvuastiaan varastolannoituksen: kaiva kaikkien kasvien väliin tai viereen ruukun reunaan pieni kuoppa. Laita kuoppaan eloperäisiä lannoiterakeita, esimerkiksi kananlantaa. Peitä ja kastele. Kasvien juuret kasvavat oikeaan kohtaan ruukkua ottamaan ravinnetta sen verran kuin tarvitsevat.

Jos kasvatat yrttejä, voit laittaa jokaiselle taimelle 0,5 desilitraa luonnonlannoitetta. Tomaatille voisi kokeilla 3–4 desilitraa. Seuraa kasvua ja lisää lannoitetta tarvittaessa.

Ämpärissä kasvavalle perunalle riittää 1–1,5 desilitraa lannoitetta ämpärin reunalle. Ämpäriin mahtuu 2–3 perunaa. Jos annat perunalle epäorgaanista kastelulannoitetta, se saa helposti liikaa typpeä: peruna kasvattaa pelkkiä varsia ja mukulat jäävät pieniksi.

Jos kuitenkin käytät kastelulannoitteita, etsi tuotteita, joissa on enemmän kaliumia kuin typpeä. 

5. Valo ja varjo vaikuttavat kasvivalintaan

Parvekkeen valo ja lämpö määräävät, mitkä kasvit siellä viihtyvät. Esimerkiksi hyötykasvit vaativat paljon lämpöä ja valoa.

Kasvien valikointi on hauskaa. Istuta vaikka kolmen yritin ruukku, josta saat satoa koko kesän ajan. Kukkivia yrttejä ovat esimerkiksi basilikat, kehäkukka, kääpiösamettikukka, iisoppi, oregano ja kynteli. Kukinta vaikuttaa aromiin, joten korjaa sato, ennen kuin nuput aukeavat.

Istuta isompiin ruukkuihin

  • Kesäkurpitsa: satoisa, pakasta raakana tai kuivaa viipaleina
  • Avomaankurkku: ohjaa köynnös kasvamaan ylöspäin
  • Herneet, köynnös- tai pensaspavut: helppo istuttaa, liota siemenet yön yli

Tomaatti on vuoden vihannes. Sen kasvatus on helppoa. Vaikka taimi vähän kuivahtaisi, se piristyy kastelun jälkeen. Voit hankkia vaikka pensas-, ruukku-, runko- tai amppelitomaatin.

Huhtikuussa ehdit vielä kylvää tomaatin siemeniä, mutta myös taimia on hyvin tarjolla. Istuta taimet aikaisintaan toukokuussa lasitetulle parvekkeelle, kesäkuussa avoparvekkeelle.

Napsi runkotomaatista liiat versot eli ”varkaat” pois. Runkotomaatti kasvaa mielellään yksirunkoisesti. Jos sivuhaarat rehottavat, johtoverso ei kasva eikä siihen kehity hedelmäterttuja.

Käy aamuisin tärisyttämässä tomaatin tukilankaa, niin siitepöly lähtee kukista liikkeelle – tai pölytä vesiväripensselillä.

Puolivarjoisalla parvekkeella viihtyvät esimerkiksi salaatit ja tietyt yrtit, kuten maustekirveli ja mintut. Kun kylvät salaatin tiheään, mullan pinta ei pääse kuivahtamaan ja voit syödä harvennustaimet.

Persilja kannattaa ostaa taimena, sillä siemen itää hitaasti. Taimeksi käy myös kaupasta ostettu persiljaruukku, josta käytät vain kolmasosan lehdistä ennen istutusta.

Istuta taimina

  • Mansikka
  • Paprika
  • Tomaatti
  • Maissi
  • Valitse 5 l ruukkuun 3–4 yrttiä: meirami, kynteli, rosmariini, salvia, persilja tai timjami  

6. Poista tuholaiset kasveista

Kirvat ovat yleisimpiä parveketuholaisia. Tarkkaile kasveja säännöllisesti. Yleensä kirva lymyilee lehden alapinnalla tai latvaosan uudessa kasvussa.

Kun huomaat ensimmäisen kirvan, vie kasvi suihkuun. Näin ei ehdi tapahtua suurta tuhoa. Vedellä torjuminen on turvallista. Kemialliset torjunta-aineet, mäntyneste, suola ja etikka ovat haitallisia lentäville pölyttäjille sekä multaa parantaville pieneliöille.

Mikrobit pitävät kasvualustaa kunnossa. Näin tekee myös sienijuuri eli mykorritsa, jota voi ostaa ja lisätä ruukkuihin. 

7. Satoa kesästä syksyyn

Haluatko satoa kesästä syksyyn? Esimerkiksi kuukausimansikka tekee marjoja lokakuulle asti. Yrttiruukut voi loppusyksystä siirtää sisälle kasvamaan. Latvo yrttejä rohkeasti, niin ne tuuhentuvat.

Joitakin kasveja, esimerkiksi tilliä ja maustekirveliä, voi kylvää useamman kerran kesän aikana.

Satu Alavalkama

IHANAT KESÄKUKAT | Mitä kukkia aloittelijan kannattaisi valita parvekkeelle? Kirjaudu ja lue juttu huhtikuun Taloustaidosta (klikkaa Näköislehti).  

Rahat, verot, työ & eläke, koti