Suomalaisista 70 prosenttia arvioi päivittäisen veden kulutuksensa väärin. Joka viidennellä ei ole aavistustakaan kuluttamastaan vesimäärästä.
Tuoreen kuluttajakyselyn mukaan suomalaiset arvioivat päivittäistä vedenkulutustaan reippaasti alakanttiin. Vain yksi kymmenestä osaa arvioida kulutuksensa oikein.
Coca-Cola Suomen teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten ajatuksia ja käytäntöjä veden ja vedenkäytön suhteen. Vastaajat arvioivat, että Suomessa on maailman parasta vettä, ja että suomalaiset tietävät hyvin, mistä käyttövesi tulee ja mitä se maksaa.
Sen sijaan veteen liittyvien termien kanssa on vielä tekemistä. Esimerkiksi joka neljäs kertoo, että ei tiedä mitä kova tai pehmeä vesi tarkoittaa. Yritysten käyttämä termi "vesijalanjälki" kaipaisi lisäselvitystä, sillä 43 prosenttia vastaajista myöntää, ettei tiedä sen merkitystä. Oman vedenkulutuksen määrät arvioidaan harvoin oikein. Toteutuneet kulutusluvut ovat kaukana vastaajien arvioista.
Vastaajista joka viidennellä ei ole mitään arviota omasta vedenkulutuksestaan, ja joka toinen uskoo käyttävänsä alle 50 litraa päivässä. Yhteensä noin 70 prosenttia arvioi kulutuksensa jäävän alle 100 litraan.
Todellisuudessa suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus on Motivan ja Työtehoseuran selvitysten mukaan noin 120 litraa päivässä.
Veden säästämiseen motivoi ensisijaisesti raha. Ympäristösyyt ja huoli puhtaan veden riittävyydestä painavat vaakakupissa vähemmän. Maailmanlaajuisesti vesiniukkuus huolestuttaa suomalaisia.
Suihku ja wc arvioidaan oikein suurimmiksi vedenkuluttajiksi
Vaikka suomalaiset eivät hahmota vedenkulutuksensa kokonaismäärää, heillä on parempi käsitys veden käytön jakautumisesta eri toimintojen välillä. Peräti 76 prosenttia vastaajista arvioi peseytymisen olevan suurin tai toiseksi suurin vedenkulutuksen kohde.
Arjen suurin vesisyöppö on peseytyminen, sillä suihkussa voi päivittäin kulua yli viisi ämpärillistä vettä. Merkittävä määrä vettä säästyisi, jos suihku suljettaisiin shampoon levittämisen ajaksi. Tästä huolimatta lähes joka toinen suihkuttelija antaa veden valua koko ajan.
Vastaajista 57 prosenttia arvioi wc:n huuhtelun olevan suurin tai toiseksi suurin vedenkuluttaja. Tavallinen vesisäiliö vie yhdellä huuhtelukerralla 6–9 litraa vettä. Jos vessakäyntejä on päivittäin viisi, tulee tästä yhteensä jo 30–45 litraa.
Kyselytutkimuksessa kartoitettiin myös vastaajien mielipidettä siitä, että samaa vettä käytetään sekä juomavetenä että vessan huuhteluun. Joka viides olisi valmis haastamaan nykykäytännön ja harkitsemaan esimerkiksi kierrätetyn veden käyttämisestä WC:n huuhtelussa.
Rahan säästö motivoi nuukailuun
Suurin osa suomalaisista pyrkii välttämään turhaa vedenkulutusta. Vain viisi prosenttia vesikyselyn vastaajista myöntää, ettei tee mitään veden säästämiseksi. Veden säätämiseen motivoivat useat syyt, joista tärkein on raha.
Vastaajista 62 prosenttia säästää vettä ensisijaisesti kustannussyistä. Yli puolet toimii veden säästämisessä arvojensa ja velvollisuudentunteensa pohjalta. Lähes joka toinen mainitsee ympäristösyyt ja 39 prosenttia kertoo syyksi huolensa puhtaan veden riittävyydestä.
Vastaajien yleisimmät keinot veden kulutuksen vähentämiseen liittyvät arjen pieniin tekoihin. Tällaisia ovat hanan sulkeminen hampaita harjatessa, vain täysien koneellisten peseminen ja vuotavien hanojen tai putkien korjaaminen.
Lisäksi vettä säästetään käyttämällä kerättyä sadevettä sekä asentamalla vettä säästäviä hanoja tai suuttimia.
Suomalaiset ovat viime vuosina kiinnittäneet yhä enemmän huomiota sähkönkulutukseensa. Kuitenkin yli puolet vastaajista (53 %) näkee sekä veden että sähkön säästämisen yhtä tärkeänä. Erityisesti alle 30-vuotiaiden joukossa veden säästämistä pidetään hieman tärkeämpänä (23 %) kuin sähkön säästämistä (20 %).
Maailmanlaajuinen vesiniukkuus huolestuttaa suomalaisia
Vain kahdeksan prosenttia vastaajista on erittäin huolestunut vesivarojen niukkenemisesta Suomessa. Vastaajista vain joka kymmenes on itse omassa elämässään havainnut, että vesitilanne on normaalia heikompi.
Sen sijaan maailmanlaajuinen vesitilanne aiheuttaa merkittävää huolta. Kolmannesta tilanne huolestuttaa erittäin paljon ja toista kolmannesta melko paljon. Ainoastaan yhdeksän prosenttia ei kanna maailmanlaajuisesta vesitilanteesta lainkaan huolta.
Kysely tuo esiin suomalaisten huolen vesistöihin vaikuttavista tekijöistä. Kaksi kolmesta vastaajista uskoo, että kuivuus ja maa- sekä metsätalouden ravinteiden päätyminen vesistöihin heikentävät merkittävästi ympäristöä ja vesistöjen tilaa. Yli puolet uskoo myös mökkien jätevesien päätymisen vesistöihin heikentää vesistöjen tilaa merkittävästi.
Coca-Cola Suomen vedenkäyttökyselyn toteutti YouGov helmikuussa 2025. Vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän (18-v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on 1 028. Keskimääräinen virhemarginaali on noin ±3 %-yksikköä.
KOVAA VAI PEHMEÄÄ VETTÄ? Veden kovuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä kalsiumia ja magnesiumia. Jos niitä on paljon, vesi määritellään kovaksi. Suomessa pohjavesi on yleensä pehmeää, eli siinä on vain vähän kalkkia. Lue lisää vedestä
Lähde: Vesi.fi
Minna Petäinen
