Matkapuhelin tarjoaa tuhansittain erilaisia terveyssovelluksia. Todellisia lääkinnällisiä sovelluksia on vain muutama, ja ne ovat vasta pilotteja tai muutaman hyvinvointialueen herkkuja.
Digiapua on tarjolla kaikkiin kuviteltavissa oleviin pulmiin ja kremppoihin. Vapaasti saatavilla olevien terveyteen, hyvinvointiin ja itsehoitoon liittyvien mobiilisovellusten määrä puhelimen sovelluskaupassa on kymmenissä tuhansissa. Kaikilla älypuhelimen omistajilla on pääsy tähän valtavaan tarjontaan.
Tätä artikkelia kesäkuussa kirjoitettaessa Androidin suomenkielisen sovelluskaupan Terveys ja kuntoilu -kategorian suosikit olivat Terveystalon ja Mehiläisen digiasiointisovellukset. Kolmantena oli kuntoilun mittaukseen keskittyvä Health Connect, neljäntenä kalorilaskuri Foodvisor.
Sitten seurasi määrättömästi erilaisia sovelluksia, joiden avulla voi analysoida esimerkiksi unta, liikkumista ja hyvinvointia. Osa oli yhdistettävissä älysormukseen tai -kelloon, osa ei.
Suosituin Lääketiede-kategorian tuote oli Fimlabin laboratoriotulospalvelu. Se tosin toimii toistaiseksi vain Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa.
Seuraavana oli Maisa, joka on HUS-yhtymän käytössä olevan Apotti-potilastietojärjestelmän mobiilijatke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiakkaille. Kaikki edellä mainitut olivat niin sanottuja ei-lääkinnällisiä sovelluksia.
Digi auttoi irti tupakasta
Digitaalista terapiaa tarjoavat sovellukset eivät ole tavanomaisia hyvinvointisovelluksia, joita voi ladata oman puhelimen sovelluskaupasta. Kyseiset sovellukset on tarkoitettu tietyn sairauden tai oireyhtymän hoitoon. Osa niistä on lääkinnällisiä, osa ei. Tarkkaan ottaen nämä digihyödykkeet kuuluvat lääkinnällisten laitteiden kategoriaan.
Lääkinnälliset sovellukset ovat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean markkinavalvonnan alaisia. Valvontaa ohjaa EU-asetus lääkinnällisistä laitteista.
Eräs käytännön esimerkki on Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämä tupakoinnin lopettamiseen ohjaava mobiiliohjelmisto, jota testattiin koehenkilöillä äskettäin. Se osoittautui pilottikäytössä hyväksi uudeksi apuvälineeksi tupakasta irti pyristelemiseen.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutetussa tutkimuksessa sovelluksen käyttö kolminkertaisti tupakoinnin lopettamisen verrattuna kirjallisen materiaalin avulla tapahtuvaan vieroittautumiseen.
Tutkimukseen osallistui 201 tupakoijaa, jotka oli kutsuttu keuhkosyövän TT-kuvausseulontaan. Kaikki mukana olleet olivat tupakoineet kauan ja paljon.
Valitettavasti tämä sovellus on toistaiseksi rajattu tutkimuskäyttöön.
Omaolo toimii nettiselaimella
Lääkinnällisiä tai ylipäänsä sekä potilaan että hoitoketjun yhdistäviä lääkinnällisiä ratkaisuja on Suomessa käytössä toistaiseksi olemattoman vähän muualla kuin pilotteina joillakin hyvinvointialueilla. Tietyissä tapauksissa niitä on saatavissa hoidon tukena myös suurilta terveydenhoitoalan yrityksiltä, esimerkiksi niiden työterveyspalveluista.
Valtakunnallinen Omaolo-verkkopalvelu on määritelty lääkinnälliseksi laitteeksi. Sen tarkoitus on tukea käyttäjiensä oma- ja itsehoitoa sekä auttaa kansalaista saamaan yhteys julkisen terveydenhuollon ammattilaisiin.
Omaolo on kaikkien nettiyhteyden omistavien kansalaisten saavutettavissa. Se vaatii käyttäjältään vahvan tunnistautumisen.
Yksi ei-lääkinnällisiin, mutta jo jalansijaa saaneisiin ratkaisuihin kuuluva verkkopalvelu on Terve Päivä -hoitopolku. Terve Päivä on elintapaohjauksen työkalu ja palvelualusta, jonka juuret ovat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. Sitä voi käyttää tietokoneilla, tabletilla ja älypuhelimella.
Terve Päivä- palvelua voi saada esimerkiksi työterveyshuoltona tai joiltakin hyvinvointialueilta, sekä ostaa verkkoapteekista tai Diabetessara -verkkokaupasta.
Saksassa digi jo reseptitavaraa
Useissa Euroopan maissa lääkäri voi jo tällä hetkellä määrätä potilaalle vaikuttavaksi todetun digitaalisen sovelluksen hoidon tueksi. Potilas saa sairausvakuutuksesta korvauksen lääkkeiden tapaan.
Tässä junassa on Euroopan tason veturina – ja digistä kun puhutaan, niin aikamoisena yllätyksenä – Saksa. Siellä on kirjoitettu yli 374 000 DiGA -reseptiä.
Digiterapiat voivat olla itsenäisiä hoitomuotoja esimerkiksi masennukseen tai toimia lääkkeiden rinnalla vaikkapa syövän hoidossa.
Suomessakin on vuodesta 2020 kehitetty kansallista arviointikehikkoa sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisille tuotteille, Digi-HTA:ta. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa tuotteen vaikuttavuutta, turvallisuutta, kustannuksia sekä tietoturvaa. Arvioinnin saaminen edellyttää yrityksen omaa aktiivisuutta.
Arvioihin voi kuka tahansa tutustua FinCCHTA:n (Finnish Coordinating Center for Health) verkkosivulta. Arvioijaverkoston ydinjoukon muodostavat yliopistosairaaloiden arviointiylilääkärit ja muut hyvinvointialueiden arviointitoiminnasta vastaavat henkilöt.
Vuodesta 2019 alkaen näitä arvioita on kertynyt vasta alle 30. Niistä 16 on tällä hetkellä voimassa.
Onko tekoäly jo käytössä?
Oma lukunsa on kaikkialla vellova tekoäly. Sitä hyödyntää Digi-Finland Oy:n muutaman hyvinvointialueen kanssa alkuvuonna 2025 käynnistämä kymmenen tekoälyprojektin hanke.
Hankkeet painottuvat terveyshenkilöstön oman työn tukemiseen, joten niiden tapa sitouttaa myös asiakkaat ja potilaat mukaan on toistaiseksi avoin.
Digi-Finland on Suomen valtion, hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistama erityistehtäväyhtiö.
Terapiakokeilun kohteita: painonhallinta, syöpähoito, MS-tauti, tuki- ja liikuntaelimistö, verenohennus
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra selvitteli puolta tusinaa digiterapiakokeilua Suomessa vuosina 2022–2023. Niiden mukanaolo perustui lääketieteellisen näyttöön, vaikka jokaista ei luokitella lääkinnälliseksi laitteeksi.
Onnikka
Perusterveydenhuoltoon tarkoitettu painonhallinnan omahoitosovellus Onnikka on toistaiseksi käytössä vain Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Onnikan käyttäjä saa omalta hoitajaltaan sähköpostilinkin, jonka avulla voi rekisteröityä ja ladata sovelluksen älypuhelimeen. Sovellusta käytetään kaksi kertaa viikossa noin 10 minuuttia kerrallaan.
Pilottipotilaat kokivat sovelluksen tukevan heidän painonhallintapyrkimyksiään, mutta toisaalta softa ei poista oman ponnistelun vaivaa.
Kaiku Health
Sovellus on käytössä syöpähoidossa Siun sotessa eli Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Sovellus nostattaa potilasta aktiiviseksi oman sairautensa hoidossa. Potilaat ovat alkutuntumien perusteella olleet innostuneita ratkaisusta.
More Stamina
Ratkaisu on suunnattu MS-tautia sairastavien toimintakyvyn ylläpitoon. Pilottikokemukset varsinkin väsymyksen vähentämisessä ovat olleet rohkaisevia, mutta tuote on edelleen kehittelyvaiheessa, koska MS-taudin oirekirjo on kovin laaja.
Orion DTxP
Lääkeyhtiö Orionin ohjelmisto on virtuaalitodellisuutta hyödyntävä apu tuki- ja liikuntaelinsairauksien etäkuntoutukseen. Se tarjoaa kroonisesta kivusta kärsiville potilaille pelillistetyn hoito-ohjelman.
Orion on hakenut kehittämälleen ja pilotoimalleen tuotteelle kaupallista kumppania, mutta sovelluksen markkinatilanne oli tätä kirjoitettaessa tuntematon.
Orla Dtx
Sovellus on tarkoitettu verenohennuslääkitystä käyttävien potilaiden hoitotasapainon parantamiseen perusterveydenhuollossa. Pilotissa kokeiltiin verenohennushoidon ohjaamiseen tarkoitettua digitaalista terapiaa Oulun seudulla.
Ratkaisu helpotti erityisesti potilaiden arkea, mutta hyödytti myös terveyspalveluiden tuottajaa. Potilaiden ei tarvitse matkustaa mittauksiin, mikä säästää aikaa ja rahaa. Orla Dtx on käytössä Kymenlaakson hyvinvointialueella sekä joillakin terveydenhoitoalan yrityksillä.
Monet mainituista sovelluksista ovat jollakin tapaa kytköksissä Oulun yliopistolliseen sairaalaan, joka on uranuurtaja terveydenhuollon digivälineiden tutkimuksessa.
Kauko Ollila
