veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Talous elpyy – millainen arkielämä koittaa, kun korona väistyy?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Taloustiedettä kuluttajatwistillä

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Seuraa Twitterissä @HennaMikkonen1

Korona on muuttanut elämäämme ja arkeamme monella tavalla. Vuosi 2021 tulee onneksi näillä näkymin olemaan edeltäjäänsä parempi, ja talouden elpyminen lähtee kunnolla käyntiin.

Elpyminen tosin painottuu vuoden jälkipuoliskolle ja lähikuukaudet saamme vielä kärvistellä koronan ja rajoitusten kanssa. Isossa roolissa on rokottamisessa edistyminen, ja kuinka nopeasti se mahdollistaa rajoitustoimien poistamisen.

Elpymisen lähtiessä kunnolla käyntiin on todella mielenkiintoista seurata, mitkä koronan aiheuttamat muutokset ihmisten käyttäytymisessä jäävät pysyvimmiksi ja missä asioissa palataan vanhaan tekemisen meininkiin.

Seurattavia kehityskulkuja on monia; työ- ja vapaa-ajan matkustus, verkkokauppa, digitalisaatio, etätyöt jne. Jos kaksi suosikkia pitää valita, niin itse aion seurata suurella mielenkiinnolla ihmisten lomailua ja etätöiden tekemistä – molemmat asioita, jotka myös tuntuvat voimakkaasti ihmisten arjessa – ainakin omassani.

Joko hiekkaranta ja Pina colada kutsuvat?

Ulkomaille matkustaminen koki ennen näkemättömän pudotuksen viime vuonna, kun rajat suljettiin. Suomalaiset eivät päässeet aurinkomatkoilleen, mutta vastaavasti myöskään ulkomaiset turistit eivät päässet Suomeen.

Ulkomaisten turistien yöpymiset suomalaisissa majoitusliikkeissä vähenivät tammi-marraskuussa lähes 65 prosenttia vuodentakaisesta. Tämä on ollut kova kolaus monelle matkailualan yritykselle. Onneksi kotimaan matkailu on pehmentänyt iskua.

Oma kokemukseni koronavuoden lomailusta oli kaksijakoinen. Kesä kotosuomessa oli kiva, ja mukavaa oli myös nähdä, että kotimaiset turistit toivat ihan uudenlaista kesäpöhinää monelle paikkakunnalle.

Koronan keskellä arvostus Suomen luontoa, puhtautta ja eritoten väljyyttä ja tilaa kohtaan kasvoi. Mutta täytyy myöntää, että marraskuun pimeydessä lomamatka aurinkoon olisi tehnyt hyvää.

Rajasulkujen ja tartuntapelon hiljalleen vähentyessä vuoden mittaan, on jännä seurata, kuinka ihmisten matkustusinto heräilee. Pientä vihjettä tästä antaa jo joulukuun kuluttajabarometri, jonka mukaan reilu 30 prosenttia suunnitteli ulkomaanmatkaa seuraavan puolen vuoden sisällä. Taso on toki matala, normaalisti ulkomaanmatkaa suunnittelee 60 - 70 prosenttia kotitalouksista. Mutta matkustusaikeissa nähtiin jo pientä värähdystä ylöspäin syksyn pohjatasoilta.

Itse uskon, että ihmisten halu nähdä maailmaa ja suomalaisten kaipuu lämpöön on niin suurta, että ulkomaanmatkailu kyllä elpyy nopeastikin. Mutta saavutetaanko koronaa edeltänyt lähtötaso, se ei ole itsestään selvää. Koronakriisin myötä moni löysi kotimaan kohteet, ja osa saattoi yllättyä positiivisesti.  

Kansantalouden kannaltakaan asia ei ole ihan merkityksetön. Suomen matkustustase ennen koronaa oli negatiivinen, mikä tarkoittaa, että suomalaiset lomailijat käyttivät enemmän rahoja ulkomailla kuin ulkomaiset lomailijat toivat Suomeen.

Kansantaloudella on siis voitettavaa, jos lomailurahoja käytetään entistä useammin kotimaassa - toki myös ulkomaisten matkailijoiden tuomat eurot ovat enemmän kuin tervetulleita.

Koronakriisin aikana on monessa paikassa toitotettu, että kriiseillä on tapana voimistaa käynnissä olevia trendejä. Ehkäpä koronakriisi antoi myös matkailulle sysäyksen isompaan muutokseen. Jo ennen koronakriisiä ilmassa oli merkkejä massaturismin ja pikalomien trendikkyyden hiipumisesta ja osa kuluttajista poti lentoahdistusta.

Ehkäpä matkanjärjestäjät ovatkin käyttäneet koronavuonna vapautuneen ajan kehittääkseen entistä vastuullisempia tapoja matkustaa, jolloin ihmiset voisivat jatkossa lomailla entistä paremmalla omatunnolla.

Etätöiden ankeus ja ihanuus

Korona pakotti etätöihin oikeastaan kaikki, joille se oli vaan mahdollista. Suomessa siirtymä sujui suhteellisen tuskattomasti, ja se varmasti osaltaan selittää Suomen talouden suhteellisen hyvää kehitystä vuonna 2020.  

Etätöiden teko tuntuu myös jakavan ihmisten mielipiteitä: osa tykkää ja osa ei. Itse kuulun vahvasti ensimmäiseen koulukuntaan. Kun pitkät työmatkat ovat jääneet, arki soljuu aiempaa rauhallisemmin ja töitä voi tehdä aiempaa enemmän omaan tahtiin. On myös mukava nähdä lapsia muutoinkin kuin vasta illallispöydässä.

Kysymys etätöiden hyvyydestä tai huonoudesta ei varmastikaan ole mustavalkoinen. Koronavuosi toimi hyvänä ”koelaboratoriona” niin työnantajille kuin työntekijöille sitä, että minkälaiseen työhön etätyö sopii paremmin ja minkälaiseen huonommin.

Myös me ihmiset olemme erilaisia, toinen on etänä tehokkaampi ja keskittymiskyky on huipussaan, kun toinen taas kaipaa sosiaalisia suhteita ja asioiden sparrailua kollegoiden kanssa. Koronan helpotettua uskon, että etä- ja lähitöiden välillä löytyy uusi balanssi, jossa etätöitä tehdään aiempaa enemmän.

Tällä voi puolestaan olla vaikutuksia niin ihmisten asumisratkaisuihin kuin myös palvelurakenteeseen. Itsellä esimerkiksi korona-aikana kulutus on keskittynyt enemmän kotia lähellä oleviin palveluihin. Myös mökkipaikkakunnan palvelut ovat tulleet entistä tutummiksi.

Pienikin muutos yksittäisen ihmisen kulutustavoissa, voi kumuloituneena olla palveluntarjoajille iso muutos, jos moni muukin tekee samansuuntaisia liikkeitä.

Koronan helpottaessa ihmisten elämä palautuu lähemmäs sitä, mitä se oli ennen koronaa. Pysyviäkin muutoksia kuitenkin jää, ja niitä alamme hahmottamaan vuonna 2021 aiempaa selvemmin.

Muutoksilla voi olla kerrannaisvaikutuksia, jotka muuttavat asioita enemmän kuin ehkä osaamme nyt arvatakaan. Yritysten kannattaakin olla nyt valppaana aistimassa kuluttajien haluja ja arvostuksia.

Henna Mikkonen

Kommentit (1)
 
  • Herakleitos 15.1.2021 16:36
     
    1. Korona ei väisty minnekään, muuntuu vaan ja sen kanssa opitaan elämään, koska on pakko.

    2. Koronan oletettu väistyminen on jo ns osakkeiden hinnoissa ja koska väistyminen vähintäänkin viivästyy, todellista talouden elpymistä ei tapahdu vielä 2021. Kuplatalous ja rokotehypet on eri juttu.

    3. Ainoa millä korona ja samalla muutkin tulevat pandemiat voidaan torjua, on avainryhmiä koskeva riittävä pakote. Koronaa levittävät nimenomaan nuoret aikuiset ja heistäkin erityisesti se kapakoissa viihtyvä osa. Koska he itse harvoin sairastuvat vaarallisesti, eivät rajoitukset voisi vähempää kiinnostaa. Kuitenkin koko pandemia - kautta maapallon - olisi torjuttavissa jo yksinkertaisella kieltolailla, jota ääritilanteissa ehkä pitäisi vielä tehostaa 15-35-vuotiaiden ulkonaliikkumiskiellolla. Maahanmuuttajaryhmiä ei pidä jättää kieltojen ja sanktioiden ulkopuolelle, vaikka poliittinen korrektiusvaade siihen kehottaakin. Kaikenmaailman koulusulut, maakuntien sulut, useimmat työpaikkasulut ja jopa käsidesit ovat enimmäkseen turhia, kun varsinaiseen syyhyn ei uskalleta poliittisen(lue: SDP:n) kannatusromahduksen pelossa puuttua.

    4. Tämä korona kyllä joskus menee, mutta yhtä varmasti seuraava tulee. Jos minä olisin korona, tekisin comebackin jo tämän hallituksen aikana, koska sen toimenpiteet eivät vaalien(kaksienkin) lähestyessä ja kannatuksen laskiessa ainakaan järkevöidy.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan neljä ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit