Suomalaiset pitävät nyt talousnäkymiä synkkinä ja ovat siksi tosi varovaisia kuluttajina. Kuluttajan vuodesta voi kuitenkin sukeutua ihan kohtuullinen – jos vain työpaikka säilyy.
Mitään riemastuttavaa käännettä ei Suomen taloudessa todellakaan ole tänä vuonna odotettavissa. Sellaista ei ennusta OP-ryhmäkään, vaikka se pääekonomistinsa Reijo Heiskasen mukaan kuuluu niihin harvoihin, jotka ovat parantaneet ennustelukemiaan viime syksystä.
Vaikka riskejä on – etenkin euroalueella – edelleen paljon, kansainvälisessä taloudessa on kuitenkin tapahtunut tai tapahtumassa monia sellaisia asioita, joista suomalainen kuluttaja hyötyy suoraan tai välillisesti.
ÖLJY
Yksi merkittävimmistä on öljyn hinnan romahtaminen reilusti yli sadasta eurosta noin viiteenkymppiin tynnyriltä. Viime päivinä hinta on noussut noin kuuteenkymppiin, mutta se ei välttämättä tarkoita, että hinta vielä tässä vaiheessa olisi pysyvämmin nousu-uralla.
Lämmityksen ja liikenteen kustannusten pieneneminen näkyy suoraan kuluttajan kukkarossa, mutta toki edullisen energian vaikutukset tuntuvat taloudessa laajemminkin. ”Öljyn hinnan laskua on useimmiten seurannut talouden myönteinen kehitys”, Reijo Heiskanen sanoo.
Vaikka öljyn merkitys taloudessa on pienentynyt, öljyn halventumisen odotetaan pukkaavan vauhtia maailmantalouteen. Siitä hyötyisi Suomikin. Suomen talous kääntyi jo viime vuoden lopulla aavistuksen kasvun puolelle, ja OP-ryhmä ennustaa hitaan elpymisen jatkuvan.
Öljyn hinnan laskussa on myös riskinsä. Jos talous ei odotuksista huolimatta piristy, muutkin hinnat saattavat kääntyä laskuun. Silloin uhkana on deflaatio, talouskehitystä hyydyttävä hintojen laskukierre.
Öljyn halpeneminen panee öljyntuottajamaat miettimään tarkkaan, miten paljon ja millä tavalla öljyä kannattaa tuottaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain liuskeöljyn tuottaminen on kallista, ja siitä pitäisi pitkän päälle saada huomattavasti viittäkymppiä parempi hinta tynnyriltä.
Jos hinnan lasku johtaa laajoihin öljyntuotannon supistuksiin, luvassa voi olla ongelmia: ”Myöhemmin öljyn hinta saattaa nousta tarpeettoman jyrkästi”, Reijo Heiskanen sanoo.
KOROT
Korot ovat jo pitkään maanneet nollan tuntumassa. Asuntovelallinen voi huokaista, sillä olennaisesta korkojen noususta ei ole ennusteissa minkäänmoista merkkiä. ”Lainanhoito pysyy edullisena”, Reijo Heiskanen sanoo.
Tallettajia nollakorot kiusaavat, mutta toisaalta osakesijoituksista on viime vuosina kerätty sievoisia tuottoja. Vauhdikas meno osakemarkkinoilla saattaa vielä jatkua ainakin jonkin aikaa, koska Euroopan keskuspankin elvytystoimet tukevat osakekursseja.
OSTOVOIMA
Öljyn halventumisen vuoksi inflaatio hidastuu sekä maailmanlaajuisesti että euroalueella. Se tarkoittaa kuluttajahintojen nousun hidastumista tai suorastaan joidenkin hintojen laskua.
Suomessa kohistiin tammikuussa siitä, miten kauppaketjut ovat alkaneet kilpailla alentamalla elintarvikkeiden hintoja. Reijo Heiskanen huomauttaa, että kilpailu ei ole ainoa syy ruoan halpenemiseen.
”Kilpailu, energian halpeneminen, palkkakehitys, ruoan maailmanmarkkinahintojen lasku, Venäjän vastaisten pakotteiden aiheuttamat tarjonnan muutokset”, hän luettelee hintojen laskuun vaikuttavia tekijöitä.
Hintojen lasku kasvattaa kotitalouksien ostovoimaa, kunhan haitalliselta deflaatiolta vältytään.
OP ennustaa ostovoiman kasvuksi tänä vuonna reilun prosentin. Näyttää kuitenkin siltä, että kuluttajat eivät riennä käyttämään sitäkään kokonaan ostoksiin ja palveluihin. ”Koska kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on heikkoa, rahaa pannaan säästöön.”
Kun talousnäkymät ovat vuodesta toiseen olleet lyijynharmaat ja talousasiantuntijoiden puheet sen mukaiset, ei kansalaista voi uskon puutteesta moittia.
Sitä paitsi ostovoiman pienikään lisäys ei koske kaikkia kansalaisia. Työttömyyden ennustetaan vielä pahenevan. OP-ryhmä ennustaa tämän vuoden työttömyysasteeksi 8,8 %. Joulukuun tilastotietojen mukaan niille main työttömyyslukema itse asiassa on jo ehtinyt noustakin.
Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 8,2 prosenttia. OP-ryhmä ennustaa, että työttömyys voisi kääntyä hienoiseen laskuun vuonna 2016. Tosin työttömyysaste ei kerro koko totuutta: lukema ei ehkä kaunistu siksi, että työttömyys helpottaa, vaan siksi, että työvoima vähenee.
EURON ARVO
Euroopan keskuspankki päätti tammikuussa, että se aloittaa maaliskuussa mittavan talouden elvytysohjelman.
Elvytys johtaa käytännössä euron arvon heikkenemiseen. Se puolestaan vahvistaa euroalueen talouksien asemaa maailmanmarkkinoilla. Myös Suomen vienti saa uutta puhtia heikkenevästä eurosta – vai saako?
Euron arvo suhteessa USA:n dollariin on heikentynyt reippaasti viime kesästä lähtien, mutta Suomi on toistaiseksi hyötynyt siitä varsin vähän.
Se johtuu Suomen kauppakumppaneista. ”Tärkeimmät kauppakumppanimme euromaita ja euroalueen ulkopuolisista maista Ruotsi ja Venäjä. Euromaiden kanssa käytävään kauppaan valuuttakurssilla ei ole vaikutusta. Ruotsin kruunu on heikentynyt dollariin nähden enemmän kuin euro ja Venäjän rupla vielä huomattavasti enemmän”, Reijo Heiskanen selvittää.
Jos euro heikentyisi samalle tasolle taalan kanssa, Suomikin hyötyisi jo tuntuvasti. Siihen suuntaan ollaan ehkä menossa, mutta ei varmaankaan kovin nopeasti.
Ulla Simola
