”En ole viime aikoina myynyt, mutta en kyllä ole paljon ostanutkaan”, kertoi sijoituskirjailija Karo Hämäläinen Vero2019-tapahtuman sijoittajapaneelissa. Lausunto kuvaa hyvin sijoittajien markkinatunnelmia, jotka paneelikeskustelun perusteella ovat odottavat.
Jos talouden käänne on käsillä, kuten on ennustettu, sijoittajilla ovat edessä ankeat ajat. Miten piensijoittajan tulisi varautua vaikeaan vuoteen, kyseli sijoittajapaneelin vetäjä, Veronmaksajien viestintäjohtaja Antti Oksanen.
Vaikeasta vuodesta puhuminen huvitti paneeliin osallistunutta sijoittaja Kim Väisästä. ”Enpä ole koskaan kuullut sanottavan, että ’nyt on helppo markkina’. Sijoittaminen on aina vaikeaa!”
Huolestuttavia merkkejä käänteestä on kuitenkin jo nähtävillä. ”Yritysten liikevaihdot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulokset. Se ennakoi muutosta”, Karo Hämäläinen sanoi.
”Esimerkiksi teollisuustuotanto sakkaa jo Euroopassa”, lisäsi Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.
Riskien hallintaa pitkäjänteisyydellä ja vastuullisuudella
Panelisteista Karo Hämäläisen lääke epävarmuuteen on pitkäjänteinen sijoittaminen. ”En seuraa kuukausimuutoksia tai puolivuotismuutoksia. Koetan etsiä yrityksiä, jotka tuottavat rahavirtaa, josta osa jaetaan osinkona ja osa käytetään yrityksen toiminnan kehittämiseen.”
Hän kertoi sijoittavansa kahdella salkulla, joista toinen on ”järkisalkku” ja toinen ”pelisalkku”. Järkisalkku koostuu lähinnä passiivisista indeksisijoituksista. Pelisalkussa hän harrastaa osakepoimintaa. ”Joka suhdanteessa löytyy yrityksiä, jotka pärjäävät.”
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske sanoi, että vastuullinen sijoittaminen toimii myös silloin, kun markkinoilta kuuluu huonoa. ”Vastuullisuus on myös riskien hallintaa”, hän painotti. Tällä hetkellä hän on erityisen kiinnostunut passiivisista sijoitustuotteista, joissa myös sijoitustoiminnan vastuullisuus huomioidaan.
Startupit vaativat sijoittajalta muskeleita
Panelisteilla ei ollut varsinaisia yhteisiä suosikkeja tai inhokkeja sijoituskohteissa esimerkiksi toimialoissa tai maantieteellisissä markkinoissa.
Kiinteistömarkkinoiden näkymistä oltiin kyllä selvästi huolestuneita. Anna Hyrske kuitenkin totesi, että pitkäjänteiseen salkkuun, jollaisia eläkeyhtiöidenkin salkut ovat, kiinteistöt sopivat. Hannu Nummiaro painotti, että sijoituksia kannattaa hajauttaa eri omaisuuslajeihin, ja siinä kiinteistösijoituksilla on edelleen paikkansa.
Entä uudet yritysideat sijoituskohteina? Kim Väisänen on startup-sijoittaja, mutta muistutti realiteeteista: ”Sijoitukset startuppeihin pitää hajauttaa, kuten muutkin sijoitukset. Jos sijoitat kymppitonnin kymmeneen yritykseen, jokin niistä saattaa kasvaa.”
Aivan pienellä kuukausisäästämisellä jäävät siis startup-sijoitukset tekemättä.
Joukkorahoitus ja suuret odotukset
Startuppeja löytyy myös joukkorahoitusalustoilta. Paneelikeskustelussa kävi harvinaisen selväksi, että joukkorahoituskohteet ovat Kim Väisäsen mielestä kohteita, joissa menestyjät ovat erittäin harvassa ja joista yleensä olisi syytä pysytellä poissa.
Jos yritys ei ole saanut rahaa mistään muualta, se hakee sitä joukkorahoituksesta – ja Kim Väisäsen mukaan kovalla hinnalla. ”Joukkorahoituksessa rahaa haetaan tuulipukukansalta korkeilla kustannuksilla. Rahaa tekee lähinnä joukkorahoitusalustan omistaja”, hän paukutti.
Karo Hämäläinen on seurannut joukkorahoitusta hakeneiden yritysten menestystä ja kirjoittanut muun muassa Taloustaidon jutuissaan monien yritysten karusta todellisuudesta. Hän päivitteli paneelissa, miten ”järkyttäviä kasvuodotuksia” joukkorahoitusta tavoittelevilla yrityksillä on. Hän totesi myös, että yritykset on usein hinnoiteltu aivan epärealistisesti.
Ulla Simola
Sijoittajan talousnäkymiä luotaava paneelikeskustelu järjestettiin Veronmaksajain Keskusliiton Vero2019-tapahtumassa Helsingissä tiistaina 12.3.2019.
