Populismi nostaa päätään Euroopassa, ja myös talousasiantuntijat näyttävät siirtyvän eurokriittisten kannalle. Millaista höykytystä osakemarkkinoille on luvassa?
Jos Britannian EU-ero ja Donald Trumpin valinta tulivat yllätyksenä, niin eipä liioin moni ennakkoon arvannut, että niiden jälkeiset markkinareaktiot jäisivät näin vaisuiksi.
”Koettu kurssinousu kertoo, että sijoittajat ovat sittenkin tyytyväisiä kehitysuraan, jossa poliitikot eivät sääntelyllä pyri vaikuttamaan ja rajaamaan kaikkea yritystoimintaan liittyvää”, sijoitusjohtaja Petri Ukkola Varainhallinta Tresorista sanoo.
Brexitin jälkeen pörssissä avautui ostopaikkoja. Trumpin valinnan jälkeen markkinoilla osattiin odottaa ostopaikkoja, joten kurssit toipuivat yllätyksestä nopeasti. Italian kansanäänestyksen tulos ei heilauttanut markkinoita juuri lainkaan.
”Yleensä vaaleilla ei ole osakemarkkinoille merkittävää vaikutusta. Ainoastaan silloin, kun politiikan suunta muuttuu selvästi, sillä voi olla merkittävää vaikutusta talouteen ja yritysten tulosnäkymään”, pääanalyytikko Kim Gorschelnik Fimistä sanoo.
Gorschelnik pitää tulevia vaaleja kuitenkin tärkeinä, sillä politiikan suunnanmuutos näyttää nyt mahdolliselta. Euroalueella muutokset yhdessä maassa voivat vaikuttaa voimakkaasti myös muihin maihin.
Osakkeiden suosio säilyy
Vaikka Euroopan vaalivuosi uhkaa heiluttaa kursseja, osakemarkkinoilla tuskin nähdään tänä vuonna joukkopakoa. Pikemminkin päinvastoin. Sijoittajia houkuttelevat pörssiin korkeat osinkotuotot sekä vaihtoehtoisten sijoituskohteiden puute.
”Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, vuoden aikana nähdään pari konekaupan aiheuttamaa syvää kurssinotkahdusta. Trumpin toimia seurataan tarkasti ja niillä osakkeita yritetään puhua alas. Vahva dollari syö kehittyvien markkinoiden tuotot niin osakkeissa kuin koroissa”, Ukkola sanoo.
Gorschelnik arvioi, että reaalitalouden puolella näyttää nyt hyvältä.
”Talouskasvu voi yllättää positiivisesti, mikä olisi tietysti positiivista yritysten liikevaihtojen ja tulosten kannalta. Suurimpia kysymysmerkkejä ovat Trumpin protektionistiset puheet ja näiden mahdollinen toteutuminen ja vaikutus talouteen”, Gorschelnik sanoo. Ukkola arvioi, että markkinoilla nähdään yllätyksiä muutaman kuukauden välein, mutta järistysten lähde on todennäköisesti toisaalla kuin siellä, mihin sijoittajien katseet on suunnattu.
Vientiyhtiöt keräisivät hyödyt
Pitäisikö sijoittajan varautua siihen, että euro alkaa todella natista liitoksissaan?
Euron hajoaminen johtaisi osakemarkkinoilla todennäköisesti paniikkiin, mutta euron arvon rajukaan heikkeneminen ei olisi yksin negatiivista.
Tällöin tosin sijoittajalla kannattaa olla salkussaan vientiyhtiöitä, joiden kuluista merkittävä osa on euroissa, mutta tulos esimerkiksi dollareissa. Sellaisia ovat Helsingin pörssissä muun muassa metsä- ja konepajayhtiöt.
”Jos euron arvon voimakas heikkeneminen johtuisi poliittisen ja sotilaallisen jännityksen kasvusta Itämerellä, myös Ruotsin kruunu heikkenisi, mikä veisi terävimmän kärjen ruotsalaisten yhtiöiden kanssa kilpailevien suomalaisten yhtiöiden saavuttamasta devalvaatiohyödystä.”
”Jos sen sijaan euro romahtaisi vaikkapa jonkin ison eurooppalaisen maan pankkijärjestelmän kaatumisen seurauksena, kruunu vahvistuisi euroa vastaan voimakkaasti. Tällöin suomalaiset yhtiöt voittaisivat ruotsalaisilta markkinaosuuksia”, Ukkola arvioi.
Gorschelnik muistuttaa, että valuutan voimakas heikentyminen lisäisi kuitenkin muita riskejä ja voisi vaikeuttaa esimerkiksi rahoituksen saatavuutta. Parhaiten kriisin yli pärjäisivät yhtiöt, joilla on vahva tase.
Mitä yhtiöitä hermoilijan salkkuun?
Gorshelnik löytää useita kotimaisia pörssiyhtiöitä, jotka hyötyisivät euron heikentymisestä.
”Uponorin tuloksesta merkittävä osa tulee Pohjois-Amerikasta, ja euron heikentyminen olisi tästä johtuen yhtiölle positiivista. Myös Outokumpu hyötyy heikosta eurosta, koska sillä on merkittävää liiketoimintaa Pohjois-Amerikassa. Nokia on globaali ja sillä on niin ikään merkittävää liiketoimintaa euroalueen ulkopuolella”, Gorschelnik sanoo.
Ukkola poimisi eurokriisin varalle Tukholman pörssistä muun muassa laakereita valmistavan SKF:n sekä lääketeknologiayhtiö Elektan.
”Maailmantalouden kasvuodotukset ovat nousussa, ja Euroopan osuus SKF:n liikevaihdosta on suhteellisen pieni. Elektan tulos on ollut viime aikoina odotuksia heikompi, mutta valuutat suosisivat yhtiötä vahvasti katastrofitilanteessa. Euroopan osuus yhtiön liikevaihdosta on pieni”, Ukkola kuvaa.
Helsingin pörssistä hän luottaisi hyvää osinkoa maksavaan Nordeaan, sillä ”jos kaikki menee taloudessa ja maailmassa pieleen, pankkeja ei jätetä pelastamatta.”
”Eurovarmoja” yhtiöitä 5 vuoden salkkuun
”Pankkeja ei jätetä pelastamatta”
- SKF
- Elekta
- Nordea
Sijoitusjohtaja, Petri Ukkola, Varainhallinta Tresor
”Uponor hyötyy heikosta eurosta”
- Uponor
- Nokia
- Outokumpu
Pääanalyytikko Kim Gorschelnik, FIM
Pitkä ja lyhyt tuotto
Kuviossa ylhäällä on osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.
Taulukko perustuu yhtiöiden kursseihin 13.1.2017.
Tarkastelussa on nyt joukko pohjoismaisia yhtiöitä. Kuviosta näkee, että esimerkiksi ruotsalaisen SKF:n kurssi on puolen vuoden aikana noussut 23 % ja viiden vuoden aikana 10 %.
Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu.
Halpa vai kallis?
P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.
Nämä p/e-luvut (2017 ennuste) on laskettu käyttämällä 13.1.2017 kurssia.
| Yhtiö | P/e-luku |
| Elekta | 30 |
| Eriksson | 19 |
| Nokia | 18 |
| Nordea | 13 |
| Outokumpu | 16 |
| SEB | 13 |
| SKF | 15 |
| Uponor | 18 |
Lähde: Factset, Bloomberg ja FIM Pankki
