Säästäjä ei enää edes näe unta tilin korkotuotosta. Jos säästöille tavoittelee tuottoa, on otettava riskiä sijoituksissa. Jonkin verran riskiä voi kuitenkin pehmentää perinteisin keinoin.
Talletuksille ei käytännössä juuri saa korkoa, mutta Suomen Pankin tilaston mukaan talletuksissa on nyt ennätysmäärä rahaa. ”Se heijastaa hankalaa tilannetta: on vaikea tietää, mitä rahalla pitäisi tehdä”, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.
Tuottoa voisi tavoitella esimerkiksi osakkeisiin (tai osakerahastoihin) sijoittamalla. ”Silloin pitää miettiä, miten pitkäksi aikaa voi sitoa varat ja miten paljon on valmis ottamaan riskiä”, Heidi Schauman muistuttaa.
Ja riskiähän osakemarkkinoilla on, nyt ehkä enemmän kuin aikoihin. Tosin riskiarvio riippuu siitä, millaisesta aikajänteestä puhutaan ja keneltä arviota kysyy.
Esimerkiksi analyysiyhtiö Inderes kertoo Taloustaidon jutussa (Taloustaito 8/2016, ilm. 14.9.), että pahimmat pelot osakemarkkinoiden kuplasta Helsingin pörssissä ovat tältä erää hälvenneet.
Ålandsbankenin osakesijoituksista vastaavan johtajan Albert Hæggströmin markkinakatsaus puolestaan on mustaakin mustempi.
”Keskuspankkien jatkuva elvytys ja rahan pumppaaminen markkinoille on nostanut osakekurssit pilviin”, hän sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi USA:n osakemarkkinoilla osakkeet ovat yli sadan vuoden aikana olleet yhtiöiden tuloksiin suhteutettuna vain muutaman kerran kalliimpia kuin nyt.
Kallis osake on yleensä huono ostos. ”Hinta on pois osakkeen tulevasta tuotosta”, Albert Hæggström huomauttaa. Hyvin kalliilla ostettu osake voi jäädä kituliaalle tuotolle tai painua tappiolle vuosikausiksi, pahimmillaan vuosikymmeniksi.
Hæggström ei odota yleistä muutosta parempaan lähivuosinakaan. Hänen mukaansa mitkään indikaattorit eivät viesti, että keskuspankkielvytyksellä onnistuttaisiin talouden tervehdyttämisessä. ”Nyt osakesäästäjän kannattaa olla varovainen ja odottaa parempia oston paikkoja.”
Keskuspankkielvytys jatkuu vielä pitkään
Kun keskuspankit harjoittavat voimakkaasti elvyttävää rahapolitiikkaa, on aina pelko, että se ei vauhdita hyvällä tavalla inflaatiota, vaan nostaa ainoastaan varallisuushintoja, Heidi Schauman sanoo. Silloin voi olla käsillä kupla.
Vaaravyöhykkeessä ovat osakekurssien lisäksi muun muassa asuntohinnat. Suomen asuntomarkkinoilla tästä ei Heidi Schaumanin mukaan ainakaan vielä näy merkkejä, mutta Suomen kasvu laahaakin jäljessä muista Euroopan maista.
Osakkeet ovat nyt kalliita, siitä kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä. Heidi Schauman kuitenkin sanoo, että kurssit voisivat olla vielä korkeammallakin, elleivät monenlaiset Kreikka-, Italia-, Kiina- ja brexit-huolet olisi hiukan hillinneet kehitystä. ”Toisaalta emme myöskään tiedä, miten korkealle osakemarkkinat voivat vielä nykyisestä nousta. Sen sijaan se tiedetään, että Euroopan keskuspankki elvyttää taloutta vielä hyvin pitkään.”
Kultaa, hopeaa ja osakepoimintaa?
Aktian talousennusteen mukaan sekä euroalueen että koko maailmantalouden näkymissä on myönteisiä ituja, mutta paljon riskejä ja epävarmuutta on ilmassa.
Esimerkiksi Britannian EU-ero brexit meni kesällä ohi kevyen näköisesti, mutta se voi olla harhaa. ”Sijoittajankin on hyvä olla tietoinen siitä, että brexitin vaikutukset ovat vasta edessä”, Heidi Schauman sanoo.
Pitkäjänteiselle säästäjälle ongelmallista on vaihtoehtojen vähyys sijoituskohteissa, kun korkosijoitukset eivät tuota. ”Ennen sijoitussalkkuun haettiin tasapainoa osake- ja korkosijoitusten osuutta säätelemällä. Nyt molemmat saattavat mennä miinukselle”, Albert Hæggström sanoo.
Ålandsbanken on pitänyt viime ajat osakkeita alipainossa ja hajauttanut sijoituksia mm. ostamalla kultaa ja hopeaa asiakkaidensa salkkuihin. ”Kullan hinnassa voi vielä olla nousupotentiaalia.”
Aina on tietysti myös mahdollista, että onnistuu löytämään ja poimimaan sijoituskohteiksi hyviä, hinnaltaan kohtuullisia yhtiöitä. Albert Hæggström on kiinnostunut isoista eurooppalaisista pankeista. ”Ne ovat edullisia nyt.”
Moni säästäjä jättää osakkeiden noukkimisen mieluummin ammattilaisten tehtäväksi, mutta jokainen voi pienentää sijoittajariskiään perinteisinkin keinoin.
Sijoitukset kannattaa hajauttaa erityyppisiin kohteisiin, ja lisäksi ne kannattaa hajauttaa ajallisesti eli sijoittaa rahaa vähän kerrallaan tasaisesti pitkän ajan kuluessa. Silloin pienenee riski siitä, että tulisi ostaneeksi esimerkiksi osake- tai rahasto-osuuspottinsa juuri silloin, kun hinnat ovat katossa.
Hajautuksessa talletuksillakin on yhä paikkansa. Talletussuojan turvaama talletus on pienimmän riskin sijoitus säästäjälle. Korkoa talletuksille ei juuri makseta, mutta yksityishenkilöiltä ei sentään vielä peritä maksua talletuksista, kuten yrityksiltä ja yhteisöiltä saatetaan periä.
Asuntosijoittamisen suosio jatkunut
Nykytilanteessa ei ole ihme, että asunto- ja kiinteistösijoittaminen kiinnostaa edelleen säästäjiä. ”Asunto- ja tonttirahastoista voi saada 4-5 % tuottoa selvästi pienemmällä riskillä kuin osakemarkkinoilta”, Albert Hæggström sanoo.
Jos ei turvaudu rahastoihin tai muihin asuntosijoitustuotteisiin, vaan ostaa itse yhden sijoitusasunnon, kannattaa pitää mielessä ostoksen hintariski. Se on suurempi kuin rahastosijoittajalla, sillä rahastossa sijoitus on hajautettu.
Suomessa asuntohinnat ovat romahtaneet viimeksi 1990-luvun lamassa, mutta hintojen laskun mahdollisuus on aina otettava huomioon - tietenkin myös rahastosijoituksissa.
Ulla Simola
