Pankkiosakkeet tarjoavat sijoittajalle hyviä osinkotuottoja, mutta myös suurta epävarmuutta. Millaisia ovat pankkien liiketoimintamallit tulevaisuudessa?
Kun talous kasvaa ja lainaraha tekee kauppansa, pankeilla menee perinteisesti hyvin. Ongelmana vain on, ettei finanssialan tulevaisuus näytä enää samalta kuin ennen, vaan pankkien on mietittävä bisneksensä perustaa kokonaan uusiksi. Lisäksi ne joutuvat sopeutumaan siihen, että alalle tulee uusia toimijoita perinteisen pankkimaailman ulkopuolelta.
”Tuskin alalla jo vanhastaan olevat yritykset jäävät katselemaan pelkästään sivusta, kuinka uudet ja notkeat fintech-yritykset vievät leivän niiden suusta. Pankit ovat investoineet valtavia summia it-järjestelmiinsä. Tämä tuo merkittävän kilpailuedun”, Varainhallinta Tresorin sijoitusjohtaja Petri Ukkola sanoo.
FIMin pääanalyytikon Kim Gorschelnikin mukaan toistaiseksi muutokset ovat olleet maltillisia.
”Vielä toistaiseksi uudet avaukset ovat pääosin olleet maksamiseen ja maksuliikenteeseen liittyviä innovaatioita. Maksuliikenteestä saatavat tuotot ovat pankeille vain pieni osa kokonaiskakusta. Paljon isompi merkitys pankkien tulokseen on esimerkiksi asunto- ja yrityslainoilla sekä varainhoitopuolella.”
Korkojen nousu hyödyttää pankkeja
Vaikka epäilyksiä on siitä, pystyvätkö pankit tekemään jatkossakin vahvaa tulosta, toimialalla suurimmat huolenaiheet liittyvät edelleen uusien pankkikriisien uhkaan sekä siihen, mitä pankkien taseisiin kätkeytyy.
”Muihin toimialoihin verrattuna finanssisektorin arvostukset ovat nyt matalammalla tasolla”, Gorschelnik sanoo.
Hänen mukaansa isoimpien pohjoismaisten pankkien osinkotuotot ovat tällä hetkellä 4 – 6 prosenttia, mitä voi pitää nykyiseen matalaan korkotasoon nähden varsin houkuttelevana etenkin, kun muista toimialoista poiketen pankkiosakkeisiin on sisäänrakennettu korkosuoja.
Myös Ukkolan mielestä finanssisektorin osakkeiden kiinnostavuus vain kasvaa, jos korot nousevat.
”Kun keskuspankit alkavat asteittain vähentää joukkolainojen osto-ohjelmia, on todennäköistä, että korot nousevat. Niin kauan kuin korkojen nousu pysyy sen verran maltillisena, että se ei haittaa reaalitaloutta, finanssisektori on yksi suurimmista – ellei jopa suurin – hyötyjä korkojen noususta”, Ukkola sanoo.
Lisääntyvä sääntely kasvattaa kustannuksia
Finanssisektorille sijoittamista on voinut pitää tähän asti hyvin turvallisena, koska pankkeja ei voi päästää kaatumaan. Ukkola kuitenkin muistuttaa, että nyt sijoittajan vastuu on tullut kuvioon mukaan.
Riskit ovat kuitenkin pienentyneet, kun vakavaraisuussääntelyä on tiukennettu kymmenen viime vuoden aikana. Toisaalta sääntely on lisännyt myös kuluja.
”Viime kädessä kustannukset siirtyvät asiakkaiden maksettaviksi, joten sääntelykustannusten kasvu haittaa enemmän kansantalouksia kuin pankkeja ja niiden omistajia”, Ukkola sanoo.
Gorschelnik arvioi, että vakavaraisuutta koskevaa uutta sääntelyä ei pitäisi enää juurikaan tulla. ”Se tarkoittaa, että yhtiöt voivat jakaa tulostaan osinkoina ulos, kun niiden ei enää tarvitse vahvistaa omaa pääomaa sääntöjen pakottamana”, Gorschelnik sanoo.
Hän arvioi, että sääntelyn kiristyminen on vaikeuttanut etenkin pienempien yhtiöiden toimintaa niin, että niille on tullut paineita kasvaa. Myös Ukkola arvioi, että finanssialalla nähdään jatkossa runsaastikin toimialajärjestelyjä, mikä johtaa siihen, että ala keskittyy entistä harvempiin käsiin.
Pääkonttorin siirto lisää kiinnostusta Nordeaan
Sekä Gorschelnik että Ukkola poimivat finanssisektorilta suosikikseen Nordean, joka on mahdollinen yrityskauppakohde ja johon voi sijoittaa myös ostamalla finanssikonserni Sammon osaketta.
”Kun Nordean pääkonttori siirretään, yhtiön vakavaraisuusvaatimukset laskevat. Sen ansiosta yhtiön osingonmaksukyky paranee jatkossa. Pääkonttorin siirto tukee Nordean hyvien ja kasvavien osinkojen todennäköisyyttä tulevina vuosina”, Gorschelnik sanoo.
Ukkolan mukaan Nordean ensimmäiset kommentit osinkopolitiikasta kuitenkin vesittivät hieman suurimpia osinko-odotuksia.
Ukkola ja Gorschelnik muistuttavat, että pääkonttorin siirto euroalueelle voi vaikuttaa Nordean osakkeeseen myös toista kautta. Käytännössä Nordean osake tulee osaksi Euro Stoxx 50 -indeksiä ja muita euroalueen indeksejä, mikä saa indeksien mukaan sijoittavat tahot ostamaan Nordeaa.
Ukkola poimii Nordean oheen suosikeikseen Handesbankenin ja Danske Bankin.
”Danske Bankin osakkeen arvostus on painunut rahanpesusyytösten takia alle vertailuryhmän, vaikka tulevien vuosien voittojen kasvuennusteet ovat muita korkeampia”, Ukkola sanoo.
Viiden vuoden salkkuun
”Nordea voi kasvattaa osinkoaan”
Sijoitusjohtaja Petri Ukkola, Varainhallinta Tresor
- Nordea
- Handelsbanken
- Danske Bank
”Sampo on yrityskaupoissa vahvoilla”
Pääanalyytikko Kim Gorschelnik, FIM
- Nordea
- Sampo
Pitkä ja lyhyt tuotto
Kuviossa on ylhäällä osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.
Taulukko perustuu yhtiöiden kursseihin 26.9.2017.
Tarkastelussa on nyt joukko pohjoismaisia finanssialan yhtiöitä. Kuviosta näkee, että esimerkiksi Sammon kurssi on puolen vuoden aikana laskenut prosentin, mutta viiden vuoden aikana noussut 83 %.
Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu.
Halpa vai kallis?
P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.
Nämä p/e-luvut (2017 ennuste) on laskettu käyttämällä 26.9.2017 kurssia. Ålandsbankenille ei ollut p/e-lukua Factsetin/FIMin keräämässä konsensusennusteessa.
| Yhtiö | P/e-luku |
| Aktia | 15 |
| Danske Bank | 12 |
| Handelsbanken | 15 |
| Nordea | 14 |
| Sampo | 16 |
| SEB | 13 |
| Ålandsbanken | - |
Lähde: Factset, Bloomberg ja FIM
Outi Airaksinen