veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Ovatko lihavat talletuskorot lopullisesti mennyttä?

Ovatko lihavat talletuskorot lopullisesti mennyttä?
23.11.2020

Talletustilillä ei vaurastu. Viimeisetkin kulutusluottoyhtiöiden tarjoamat keskimääräistä korkeammat talletuskorot ovat lähteneet laskuun. Mikä vei korot alamäkeen? Miten heikosti talletukset tuottavat esimerkiksi osakkeisiin nähden?

Talletustilien korot ovat painuneet viime vuosien saatossa selvästi. Vielä muutama vuosi sitten oli täysin mahdollista saada parin prosentin korko määräaikaistalletukselle, nyt korot ovat kauttaaltaan alle prosenttiyksikön.

Suomen Rahatiedon korkovertailusta ilmenee, että keskimääräinen talletuskorko sijoitus- ja säästötileille on ollut 0,28 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan yleinen hintataso nousi lokakuussa 0,20 prosenttia. Talletussäästäjän ostovoima pysyisi tällaisessa tapauksessa juuri ja juuri ennallaan korkotulon lähdeveron jälkeen.

Pankki Tilin nimi Vuosikorko %  Viitekorko
Svea
Ekonomi 2)
Säästötili 0,8 ***
Balanzia 2)* Säästötili 0,75 ***
Norwegian Bank 8)* Talletustili 0,75

Vaihtuvakorkoinen

Collector
Bank 2)
Collector-säästötili 0,6 Kiinteä korko
Instabank 6)* Säästötili 0,6 Kiinteä korko
TF Bank 2) Säästötili 0,5 ***
Nordax
Bank 2)*
Tuottotili 0,4 Vaihtuvakorkoinen
Hypo  Talletustili  0,25 Hypo-prime
Danske Bank 7) Turvatili 0,2 Perus- ja bonuskorko
S-Pankki 3) S-tuottotili 0,1 S-prime
POP Pankki Suupohja 4) POP-tuottotili 0,1 POP-prime
Ålandsbanken Itämeritili 0,1 ÅAB-prime
Nordea 1) Joustotalletus 0,05 Kiinteä korko
Nooa Säästöpankki Säästötalletus 0,025 Kiinteä korko
Aktia Pankki 5) Säästötalletus 0 Kiinteä korko
Evli Pankki  Käyttelytili  0 Kiinteä korko
Handelsbanken Sijoitustili 0 SHB-prime
Nordnet Bank 2)  Talletustili 0 Kiinteä korko
OP Helsinki  Kasvutuotto 0 Kiinteä korko
Keskimäärin   0,28  

***Pankilla on oikeus muuttaa korkoa
*Ei sivuliikettä Suomessa. Asiakkaan tulee ilmoittaa korkotulo veroilmoituksellaan (ellei pankki ole sitä tehnyt).

1) Talletusjakso 12 kk talletus 500 -100 000 e,
2)  Ruotsin valtiollinen talletussuoja enint. 100 000 e,  
3) korkoportaat 0,1-0,15 %,
4) POP-pankki,
5) 1.4.2020 alkaen 0,0 % ,
6) Norjan talletussuoja (100 000 e) ja korko 100 000 e asti,
7) väh. 50 e/kk tai säästössä 5 000 - 15 000 e, 8) Norjan talletussuoja, 100 000 e

Lähde: Suomen Rahatieto

Yleisen korkotason laskun taustalla on keskuspankkien löyhä rahapolitiikka, jolla halutaan kannustaa yrityksiä investoimaan ja ihmisiä kuluttamaan.

Pankit joutuvat nykyisessä korkoympäristössä maksamaan keskuspankeille entistä vähemmän lainoistaan, mikä kanavoituu myös talouden yleiseen korkoympäristöön eli rahan hintaan. Lähtökohtaisesti pankkien korot seuraavat hyvin pitkälti keskuspankkien asettamaa tavoiteohjauskorkoa.

Sivuvaikutuksena on ollut se, että raha hakeutuu osakemarkkinoille, kun muualta ei saa enää tuottoa.

Myös luottoyhtiöiden korkeammat talletuskorot laskussa

Pankkeja korkeampia talletuskorkoja ovat maksaneet yhtiöt, jotka tarjoavat korkeakorkoisia kulutusluottoja.

Viranomaiset ovat Suomessa kuitenkin rajoittaneet pikavippien korkoja korkokatolla. Yhtiöt voivat siis veloittaa asiakkailtaan enimmillään lain salliman koron. Vuonna 2013 korkokatto asetettiin 51 prosenttiin.

Korkokattoa on laskettu vuosien saatossa tasaisesti. Tämän vuoden heinäkuussa hallitus päätti, että korkokatto kulutusluotoille on kymmenen prosenttia ainakin vuoden loppuun asti. Taustalla on halu rajoittaa ihmisten velkaantumista koronapandemian keskellä.

Koska yhtiöiden tulot koostuvat luotoista saadun koron ja talletuksille maksetun koron erotuksesta, ne eivät voi maksaa enää yhtä korkeaa korkoa talletuksille kuin aikaisemmin.

Suurelta vaikuttavaa pikavippien ja talletusten ja korkoeroa tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että kulutusluotoissa luottotappioriski on pankkilainoja selvästi korkeammalla. Professori Vesa Puttosen tutkimusryhmän raportista ilmenee, miten yhtiöiden kannattavuus on heikentynyt vuosien saatossa.

Tallettaja ei pääse nauttimaan korkoa korolle -efektistä

Säästötileille sijoittava ei pääse nauttimaan maailman kahdeksannesta ihmeestä eli korkoa korolle -efektistä, joka on vaurastumisen suurin syy. Esimerkkilaskelma osoittaa, miten suureksi ero muodostuu pitkällä aikavälillä.

Oletetaan, että osakkeiden reaalituotto on noin kuusi prosenttia vuodessa. Tässä esimerkissä sijoittaja ei myy omistuksiaan, vaan antaa koron kasvaa korkoa. Yksinkertaistetussa esimerkissä ei ole mukana myöskään mitään sijoitusten kuluja.

Tuhannen euron sijoitus olisi kasvanut 20 vuoden aikana yli 3 200 euroon. Kun tästä vähennetään vielä piensijoittajan maksama 30 prosentin pääomatulovero, sijoittajan tuotto olisi 154 prosenttia. Jos sijoittaja käyttäisi osakkeiden verotettavan myyntivoiton laskennassa ns. hankintameno-olettamaa, tuotto olisi 182 prosenttia.

Talletustilillä sijoittaja maksaisi saamastaan korkotulosta aina lähdeveron, jonka takia reaalituotto olisi lähellä nollaa.

Kiihtyykö inflaatio?

Perinteisen talousteorian mukaan rahan määrän kasvun tulisi aiheuttaa hinnoille nousupainetta. Inflaatiota hidastaakseen keskuspankit nostavat ohjauskorkoja eli rahan hintaa hillitäkseen talouden ylikuumenemista. Ylikuumeneminen voi ilmetä asunto- ja finanssikuplina.

Keskuspankkien tavoitteena on pitää inflaatio ennakoitavana. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin tavoitetaso on noin kahdessa prosentissa. Mittavista elvytystoimista huolimatta inflaatio ei ole ainakaan toistaiseksi nostanut päätään.

Korkojen nousua ei liene luvassa vähään aikaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on todennut, että ohjauskorko ei nouse välittömästi edes inflaation kiihtyessä.

Markkinakommenteissa on epäilty myös valtioiden kykyä hoitaa velkojaan, jos korot nousevat merkittävästi. Osa ekonomisteista arvelee, että korot pysyvät jo tämän takia lähellä nollaa vielä pitkään.

Sami Kontola

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti