Pikaluottoina tunnettujen kalliiden kulutusluottojen mutkikas hinnoittelu hämää kuluttajia. Laina saattaa tulla yllättävän kalliiksi.
Odottamaton rahantarve on pettämätön markkinarako, jota kulutusluottoja tarjoavat yritykset hyödyntävät. Lainapäätös luvataan nopeasti ja ehtoja mainostetaan joustaviksi. Koska vakuuksia ei kysellä, asiakkaiksi päätyvät usein ne, jotka eivät syystä tai toisesta saa edullisempaa lainaa pankista.
Ennen lainasopimuksen allekirjoittamista kannattaa selvittää tarkoin luoton hinta. Kulurakenne on yleensä monimutkainen, ja juoksevan koron lisäksi yritykset veloittavat palkkioita esimerkiksi luoton perustamisesta ja nostamisesta. Totuuden jäljille johtaa vasta todellinen vuosikorko, joka huomioi kaikki luottoon liittyvät korot, palkkiot sekä lyhennysaikataulun.
Lopullista hintaa todellinen vuosikorkokaan ei välttämättä kerro vaan kulut saattavat vielä kasvaa, jos asiakas esimerkiksi nostaa lainaa useammassa erässä kuin alun perin suunnitteli.
Tavalliselle kuluttajalle todellisen vuosikoron laskeminen on joka tapauksessa vaikeaa, joten se on lainantarjoajan tehtävä. Mukaan on laskettava lainan kaikki hoitokulut täysimääräisinä, vaikka sopimus sisältäisi alennuksiakin.
Asiakkaan on myös saatava sopimuksensa ehdot luettaviksi hyvissä ajoin ennen sen tekemistä.
Kulutusluotto on aina kallista rahaa, mutta milloin hinta käy kohtuuttomaksi?
”Jos todellinen vuosikorko ylittää 50 prosenttia, hälytyskellojen pitäisi soida”, sanoo lakimies Paula Hannula Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV).
Korkokattoa kierretään
Alle 2 000 euron kulutusluotoille on säädetty korkokatto, joka tällä hetkellä on 50 prosenttia. 2 000 euron ja sitä suurempia luottoja katto ei toistaiseksi rajoita, mutta oikeusministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä niistäkin. Kuluttajariitalautakunta on sovitellut korkokattotasolle myös sellaisten lainojen kustannuksia, joita laki ei vielä koske.
KKV:hen on tullut ilmoituksia yrityksistä, jotka kiertävät korkokattoa myöntämällä esimerkiksi 3 000 euron jatkuvan luoton, jonka nosto-oikeutta on kuitenkin rajoitettu kerralla muutamaan sataan euroon. Summaa on vaadittu maksettavaksi ennen seuraavaa nostoa.
”Sääntely koskee tällaisia luottoja, joten korkokattoa on noudatettava”, Hannula toteaa.
Muitakin väärinkäytöksiä on alalla riittänyt. Esimerkiksi eräpäivän siirroista on peritty kohtuuttomia summia ja tekstiviesteistä veloitettu aiheettomia lisämaksuja.
Jos asiakas epäilee, että luottokustannukset ovat perusteettomia tai kohtuuttoman suuria, hänen kannattaa ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, jonka yhteystiedot löytyvät KKV:n nettisivuilta. Asialla täytyy olla ajoissa.
”Ei pidä odottaa, että saatavien perintä etenee käräjäoikeuteen saakka. Toki silloinkin voidaan vielä jotakin tehdä”, Hannula kertoo.
Arvioi luotonantaja
Kulutusluottoa harkitsevan kannattaa vertailla eri toimijoiden verkkosivuja. Markkinoidessaan luottotuotetta yrityksen täytyy selvittää sen kuukausierä ja muut kustannukset. Lainasta pitää olla myös selkeä esimerkkilaskelma, josta ilmenee korko ja todellinen vuosikorko.
”Jos lainasopimuksen ehdot ovat epäselvät, on useimmiten viisainta jättää se tekemättä”, Paula Hannula neuvoo.
Ongelmia aiheuttavat myös rajojen yli toimivat luotonantoyritykset, joita ei ole asianmukaisesti rekisteröity Suomeen. Ne ovat KKV:hen tulleiden ilmoitusten mukaan laskuttaneet lainvastaisia luottokustannuksia ja perintäkuluja. Reklamointivaiheessa yritykseen ei olekaan saatu yhteyttä.
Kannattaa siis tarkistaa, että luotonantaja on rekisteröity. Asia selviää esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteristä.
”Tarkista, mitä tietoja yritys antaa itsestään. Sen täytyy kertoa koko nimi ja asiakaspalvelun yhteystiedot. Niistä kuluttaja pystyy jonkin verran arvioimaan toimijaa”, Hannula opastaa.
- Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilla on maksuihin, laskuihin ja perintään liittyviä toimintaohjeita.
- Näin reklamoit luottojen perusteettomista kuluista.
Hanna Lehto-Isokoski
