KARON PÖRSSI Suomalainen osakesijoittajakunta on muuttunut viime vuosina selvästi aiempaa monimuotoisemmaksi. Naisia – ja huomiota herättävän paljon juuri nuoria naisia – on ilmestynyt aiemmin kovin iäkkääseen ja miesvaltaiseen yksityissijoittajakuntaan.
Osakevälitykseen erikoistuneen Nordnetin uusista asiakkaista viime vuonna naisia oli 47 prosenttia. Sukupuolten väliset erot tasaantuvat kovaa vauhtia, sillä Nordnetin asiakaskunnassa naisten osuus on nykyisin kolmannes, kun se vuonna 2017 oli vain reilu neljännes.
Paljon on siis tapahtunut sitten vuoden 2010, jolloin Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja kirjoittivat ensimmäisen sijoituskirjansa Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta. Ja hyvä että on tapahtunut, sillä juuri naistenhan kannattaakin sijoittaa ja juuri naiset tarvitsevat talouskasvua, kuten kirjoittajapari esittää juuri ilmestyneessä Rahan taju -kirjassaan (AlmaTalent 2020).
He suosittelevat sijoittamaan juuri osakemarkkinoille.
"Se on helppoa, tuottavaa ja tasa-arvoista. Osakemarkkinoille pääsee avaamalla arvo-osuustilin, päättämällä mitä yhtiötä haluaa hankkia ja sitten hankkimalla ne. Tämä vie aikaa muutamia minuutteja. Sijoituskohteen valinta voi olla vaikeaa, mutta kaikki muu on nykyisin superhelppoa", Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajana työskentelevä Emilia Kullas sanoo.
"Pörssi on läpinäkyvin, tehokkain, vaivattomin ja selkein olemassa oleva sijoitusmuoto", Alma Talentin Rahatoimitusta vetävä Ninni Myllyoja täydentää.
Kullas muistuttaa, että nykyisellä korkotasolla talletustilille säästäminen ei tuota kuin pahaa mieltä, eikä korkojen nousua ole näköpiirissä. Siksi kannattaa tähytä osakemarkkinoille, joilla pääsee osalliseksi yritysten tuloksista ja niiden kasvusta.
"Koronankin aikana ihmiset ostavat shampoota, hakevat uusia etätyö- ja viihdevaihtoehtoja ja hankkivat lemmikkejä. Kaikkia näitä tai niille palveluja tuottavat yritykset, joiden kasvusta voit saada osasi osakesijoittajana", Kullas sanoo.
Indeksisijoittaja vastaan osakepoimija
Kirjoittajaparissa kiinnostavaa on se, että Kullas on passiivinen indeksisijoittaja, kun taas Myllyoja haluaa pyrkiä voittamaan markkinat osakepoiminnan avulla.
Ninni Myllyoja, voisitko kääntää Emilia Kullaksen pään ja vakuuttaa hänet osakepoiminnan ihanuudesta?
"Osakepoimijalla on mahdollisuus parempiin tuottoihin. Toki se vaatii enemmän vaivaa ja ilman hajautusta voi olla indeksisijoittamista riskisempää, mutta se on mielenkiintoista ja mukaansatempaavaa. Yhtiöitä seuraamalla oppii!"
Emilia Kullas, perustele osakepoiminnan nimeen vannovalle kirjoittajakollegallesi, miksi hänenkin kannattaisi sijoittaa passiivisesti laajalti hajautettuihin indeksirahastoihin tai pörssilistattuihin indeksirahastoihin!
"Aina ei tarvitse nähdä vaivaa, vaan voi olla luvalla laiska. Miksi rypeä läpi läjää eri tunnuslukuja, kun markkinoiden keskimääräisen tuoton saa indeksirahastoilla? Indeksirahastot ovat halpoja, helppoja, erinomaisesti hajauttavia, ja ne sopivat sekä suurille että pienille summille. Ne eivät ole jännittäviä, ja siinä on se juju. Säännölliset kuukausisummat pariin huolella valittuun rahastoon – ja voilá, sijoittaminen on tehty."
"Omat indeksirahastosijoitukseni ovat enimmäkseen ulkomaisissa yhtiöissä. Niiden arvo heilui koronan iskiessä markkinoille huomattavasti vähemmän kuin Helsingin pörssin rahastosalkkuni, joka on muutenkin pieni."
Emilia Kullas hoitaa salkkuaan kuin orkideoita
Indeksisijoittamista voi toteuttaa perinteisten indeksirahastojen tai pörssilistattujen indeksirahastojen eli etf:ien avulla. Etf:issä valikoima on hurjasti laajempi kuin suomalaiselle saatavilla olevissa indeksirahastoissa, mutta varsinkin pienissä erissä hankittuna niiden ostokulut saattavat nousta suhteettoman suuriksi.
Emilia Kullas käyttää perinteisiä indeksi- ja korirahastoja, jotka hän valitsi aikoinaan seuratessaan rahastoja taloustoimittajan työssään.
"Hain sijoituskohteita kahdella kriteerillä: tuoton pitää olla kaksinumeroinen ja kulujen alle 0,6 prosenttia. Tuolloin vaihtoehtoja ei näillä kriteereillä ollut monta, koska indeksirahastoja ei ollut tarjolla sitä määrää kuin nykyään. Indeksini ovat Seligsonilta. Toinen on heidän kestohittinsä Global Brands ja toinen lääkealan yrityksiin sijoittaja Global Pharma. Perusajatus molemmissa on että niin kauan kuin ihmiskunta on olemassa, joku haluaa deodoranttia ja joku sitä myy. Tähän minä sijoitan."
Millaisia asioita sijoittajan kannattaa miettiä, kun hän valitsee indeksirahastojen palveluntarjoajaa eli rahastoyhtiötä?
"Sijoitti sitten rahastoihin tai osakkeisiin, omistajat kannattaa tutkia aina. He ovat kanssasijoittajiasi. Ovatko nimet luotettavia, toimivatko he rehellisesti, miten kauan rahastoja tarjoava yhtiö on ollut markkinoilla, entä rahastot? Markkinoilla on yllättävän vähän niitä rahastoja, joiden tuotot jäävät surkeiksi ja joiden osuudenomistajat eli siis sijoittajat katoavat. Tämä johtuu siitä, että heikosti menevät rahastot lopetetaan, usein sulautetaan johonkin samankaltaiseen mutta paremmin menestyvään rahastoon."
Millaista määräaikaishuoltoa teet indeksisalkullesi?
"Katselen salkkua kuukausittain, mutta hoidan sitä samalla tavalla kuin orkideoita. Useimmiten en tee mitään jatkuvan kuukausisäästämisen lisäksi."
Ninni Myllyojan Tinder-match jäi lyhytaikaiseksi
Ninni Myllyoja kertoo omistavansa parinkymmenen suomalaisen ja kymmenkunnan ulkomaisen yhtiön osakkeita. Ulkomaiset sijoitukset ovat Tukholman ja Yhdysvaltojen pörsseistä.
"Hajautus on ehkä liiankin suurta määrällisesti, mutta kun yritän karsia, huomaan, että en raaski luopua yhdestäkään yhtiöstä. Yritän opettaa itseni tekemään ajallista hajauttamista", hän sanoo.
Rahan taju -kirjassa sijoittajatyypeistä esitellään arvosijoittaja, kasvusijoittaja, osinkosijoittaja ja teemasijoittaja. Myllyoja kertoo olleensa aiemmin arvosijoittaja, mutta nykyisin hän on yhdistelmä laatu- ja kasvusijoittajaa.
Mihin asioihin kiinnität huomiota, kun etsit uusia sijoituskohteita?
"Tutkin yrityksen tuloslaskelmasta olennaiset perusluvut ja tutustun siihen, mitä yritys tekee. Katson myös kurssikehitystä ja sitä, miten velkainen yritys on. Vahva tase on minulle tärkeä kriteeri. Ennen etsin hyviä osingonmaksajia, nykyään olen enemmän kiinnostunut kasvuyhtiöistä."
Monelle ostaminen on helppoa mutta myyminen hankalaa, jolloin salkku rönsyilee. Millä perusteilla myyt ja kuinka hoidat salkkuasi?
"Myyminen on todella hankalaa. Viime vuonna myin ainakin Lehto Groupin ja Remedyn osakkeeni. Jälkimmäisen kohdalla kaduttaa, mutta toisaalta en ole kauhean innostunut peleistä, enkä ole kovinkaan sisällä niiden bisneslogiikasta. Hetkellisesti innostuin myös Tinderinkin omistavasta Match Groupista, mutta kun tutkin yritystä vähän tarkemmin ja tajusin, miten monesta eri alustasta se koostuu ja koska en ole Tinderissäkään, ymmärsin, että en tajua sitäkään vähää koko alasta, päätin poistua. Suhteemme oli lyhyt."
Mitä olet viimeksi ostanut, mitä myynyt?
"En osta ja myy hirveän usein, varsinkin koska ammatin puolesta minulla on pörssirajoituksia. Vuoden vaihteessa ostin H&M:ää – juuri ennen koronakriisiä. Ei olisi kannattanut, mutta uskon, että vaatefirmalla on mahdollisuus nousta, ja luotan siihen, että H&M:llä jos millä on muskeleita kehittää tekstiiliteollisuutta vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen suuntaan.
Ihmiset kuitenkin pukeutuvat aina, ja muoti on siinä tärkeä tekijä jatkossakin. Kaikki eivät voi ostaa kallista, mutta H&M ei ole pelkkä yhden brändin rättifirma, yritysryppääseen kuuluvat esimerkiksi Cos ja Arket, jotka tarjoavat laadukkaampia ja ajattomampia vaihtoehtoja. H&M:ää ostan todennäköisesti lisää."
Äitienpäivälahjaksi osakkeita?
Tänä vuonna äitienpäivälounas ravintolassa jää haaveeksi, eikä konsertti-, teatteri- tai urheilutapahtumalippujakaan ole oikein tarjolla. Monet hotellit ovat sulkeneet ovensa ja lentokoneet jähmettyneet maahan. Pörssit ovat kuitenkin auki ja asioiminen tapahtuu hygieenisesti verkon välityksellä. Olisiko hyvä idea hankkia äitienpäivälahjaksi osakkeita?
"On hyvä idea, nyt ja aina. Sijoittajalegenda Peter Lynch, joka toimi pitkään Fidelity Magellan -rahaston salkunhoitajana, osti kuulemma aikoinaan H&M:n osakkeita, koska hänen vaimonsa oli tutustunut ketjuun ja sen tuotteisiin Henkkamaukan avatessa ensimmäisiä liikkeitään Yhdysvalloissa. Silloin H&M oli sijoittajalle tuottoisa. Kokeile toimisiko Lynchin logiikka: mistä vaimosi/äitisi pitää, voiko siihen sijoittaa?" Emilia Kullas vinkkaa.
"Aina on hyvä aika olla mukana markkinoilla. Korona-aika ei ole lopettanut kaupankäyntiä. Viimeistään sen pitäisi saada jokaisen miettimään raha-asioitaan ja seuramaan mitä taloudessa tapahtuu, koska talous on niin olennainen osa kaikkia elämän alueita. Korona iskee kovaa yrityksiin, mutta niin kauan kuin ihmiset uskovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita tekemään töitä sen eteen, on olemassa yrityksiä, jotka innovoivat ja työllistävät. Niitä voi ja kannattaa omistaa", Ninni Myllyoja sanoo.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Lehto Groupia.
